KAJAK-pilotti: Kaivannaisjätealueiden ympäristö- ja mineraalitutkimukset kannattaa yhdistää – raportit julki

20.12.2024 10.18

Kuvassa on kaksi kuvaa yhdistettynä. Vasemmassa kuvassa on kaivinkone, joka kaivaa maata. Oikeassa kuvassa on kaksi ihmistä ja työkone. — Entisiltä Kärväsvaaran rautakaivokselta (vas. kuva) ja Mätäsvaaran molybdeenikaivokselta otettiin näytteitä mineraali- ja ympäristötutkimuksia varten. Kuvat: Sanna Pyysing

Juuri julkaistuista raporteista selviää, että kahdelta kaivannaisjätealueelta ei löytynyt hyödynnettäviä raaka-aineita, mutta ympäristö- ja mineraalitutkimusten yhdistäminen tuo etuja ja kustannushyötyjä. Pilotti on osa Pirkanmaan ELY-keskuksen toteuttamaa KAJAK-hanketta.

Kemijärven Kärväsvaaran ja Lieksan Mätäsvaaran kaivannaisjätealueilta tutkittiin tänä vuonna, löytyykö niiltä hyödynnettäviä raaka-aineita. Samalla selvitettiin, voidaanko mineraali- ja ympäristötutkimukset yhdistää. Kyse on Pirkanmaan ELY-keskuksen KAJAK-hankkeen pilotista. Mukana olivat myös Geologian tutkimuskeskus, ympäristöministeriö, Envineer Oy ja Ramboll Finland Oy.

- Kummaltakaan kaivokselta ei löytynyt kaupallisesti hyödynnettävissä olevaa mineraalipotentiaalia, mutta sen sijaan kävi ilmi, että mineraali- ja ympäristötutkimukset on järkevää ja kustannustehokasta yhdistää, kommentoi Pirkanmaan ELY-keskuksen PIMA-asiantuntija Sanna Pyysing pilotin tuloksia.

Pilotissa testattiin esimerkiksi tutkimusten erilaisia näytteenottotapoja, näytteiden esikäsittelyä ja kemiallista analytiikkaa.

- Pilotti antoi hyödyllistä tietoa. Näin tutkimusten rahoittajan näkökulmasta kannattaa ehdottomasti jatkossakin yhdistää tutkimuksia, jotta saadaan kustannustehokkaasti tietoa ympäristöriskeistä ja mineraaleista, miettii neuvotteleva virkamies Nina Lehtosalo ympäristöministeriöstä.

KAJAK-pilotin loppuseminaari järjestettiin joulukuussa Helsingissä. Tilaisuuteen osallistui noin 100 paikan päällä ja Teamsin välityksellä.

Kustannustehokasta yhdistää tutkimukset

Pilotin toisena tutkimuskohteena olleen Lieksan Mätäsvaaran entisen molybdeenikaivoksen rikastushiekan todettiin sisältävän kohonneita pitoisuuksia kuparia, sinkkiä ja molybdeenia.

- Mallinnuksen perusteella Mätäsvaaran rikastushiekka-alueella ei kuitenkaan ole havaittavissa mineraalipotentiaalia, kertoo Envineerin vanhempi asiantuntija Pauliina Salonen.

Myöskään Kemijärven Kärväsvaaran rautamalmikaivoksesta ei löytynyt kaupallisesti hyödynnettävissä olevaa määrää mineraaleja. Tutkimusten perusteella kävi kuitenkin ilmi, että mineraalitutkimusten yhdistämisellä ympäristötutkimuksiin saavutetaan selviä etuja.

- Tutkimusten yhdistäminen onnistuu ilman ylimääräistä vaivaa, sillä käytännöt eivät juurikaan eroa toisistaan. Myös analytiikka on pääosin samaa, ja tutkimukset voidaan toteuttaa samoista näytteistä samoissa laboratorioissa. Tutkimusten lopputulos oli kustannustehokas ja laadukas, kertoo Rambollin maaperänsuojelun toimialapäällikkö Kimmo Järvinen.

Geologian tutkimuskeskuksen erikoisasiantuntija Janne Hokan mukaan ei ole yllättävää, ettei tutkimuskohteina olleilta kaivannaisjätealueilta löytynyt taloudellisesti hyödynnettävissä olevaa määrää tai pitoisuuksia mineraaleja.

- Kyse on kaivannaisjätteestä, josta on jo kertaalleen hyödynnetty mineraalit. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö kaivannaisjäte voisi sopia muuhun hyötykäyttöön, esimerkiksi sellaisenaan maanrakennukseen tai täyttömateriaaliksi. Toisaalta kaupallinen potentiaali elää ajassa. Tulevaisuudessa raaka-aineiden hinnat tai uudet tarpeet voivat muuttaa tilannetta, Hokka miettii.

Loppuseminaarissa KAJAK-pilottia ja sen tuloksia esittelivät Janne Hokka (vas.), Kimmo Järvinen, Pauliina Salonen, Nina Lehtosalo ja Sanna Pyysing.

EU:lle tietoa raaka-ainepotentiaalista

KAJAK-pilottihankeen taustalla on EU:n kriittisten raaka-aineiden asetus ja erilaisten kriittisten raaka-aineiden kasvutarve, kun siirrytään kohti hiilineutraalia taloutta.

EU:n kriittisten raaka-aineiden asetuksessa jäsenvaltioille on tulossa velvoite perustaa julkinen tietokanta käytöstä poistetuista jätealueista. Jäsenvaltion on esimerkiksi tarkasteltava näiden käytöstä poistettujen kaivannaisjätealueiden sisältämien raaka-aineiden taloudellista hyödynnettävyyttä.

- Juuri päättynyt KAJAK-pilotti on eräänlainen hyppäys tulevaisuuteen, sillä tulevaisuudessa kaivannaisjätealueilta tulee EU-asetuksen mukaan selvittää myös niiden raaka-ainepotentiaalia, havainnollistaa johtava asiantuntija Teo Kangaspunta työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Teo Kangaspunta kertoi loppuseminaarissa EU:n kriittisten raaka-aineiden asetuksesta.

Yhteyshenkilöt

Pirkanmaan ELY-keskus: projektipäällikkö Kari Pyötsiä, [email protected], puh. 0295 036 372
Ympäristöministeriö: neuvotteleva virkamies Nina Lehtosalo, [email protected], puh. 0295 250 400