Maaperä kuntoon -ohjelma
Tehtävämme on taata suomalaisille turvallinen elinympäristö kestävällä tavalla. Selvitämme ja puhdistamme merkittäviä pilaantuneita alueita koko Suomessa. Hyödynnämme ja edistämme alan viimeisintä tietotaitoa ja uusia, kestäviä menetelmiä pilaantuneiden alueiden kokonaisvaltaiseen hallintaan.
Ajankohtaista
Tavoitteet
Maaperä kuntoon -ohjelman tavoitteena on tunnistaa valtakunnallisesti merkittävät, niin kutsutut isännättömät pilaantuneet alueet, joiden pilaajaa ei saada selville tai tavoiteta, tai joiden selvittäminen tai puhdistaminen olisi muulle taholle ilmeisen kohtuutonta. Ohjelma edistää ympäristön ja terveyden kannalta kiireellisten kohteiden selvittämistä ja puhdistamista, ja tavoitteena on saada alueiden mahdolliset riskit kestävällä tavalla hallintaan.
Ohjelma jakautuu kahteen osaan:
- alueiden pilaantuneisuuden selvittäminen sekä riskin- ja puhdistustarpeen arviointi
- pilaantuneeksi todettujen alueiden puhdistaminen ja muu riskienhallinta.
Ohjelman keskeiset tavoitteet on esitetty 2015 julkaistussa Valtakunnallisessa pilaantuneiden maa-alueiden riskienhallintastrategiassa. Päätavoitteena on saada pilaantuneiden maa-alueiden merkittävät riskit terveydelle ja ympäristölle hallintaan kestävällä tavalla 2040 mennessä.
Toteutus
Ohjelman toteuttaminen on keskitetty Lupa- ja valvontavirastoon. Kohteiden selvittämistä ja puhdistamista voidaan tukea:
- valtionavustuksella, jossa hakija vastaa hankkeen toteuttamisesta. Valtio osallistuu kustannuksiin. Tämä on ensisijainen tukimuoto, jolla pääsee nopeimmin liikkeelle.
- järjestämistehtävänä, jolloin Lupa- ja valvontavirasto järjestää pilaantuneisuuden selvittämisen tai puhdistamisen yhdessä yhteistyötahon kanssa ja kustannukset jaetaan. Vain erityisissä poikkeustapauksissa Lupa- ja valvontavirasto voi järjestää selvittämisen tai puhdistamisen kokonaan valtion varoin.
Maaperä kuntoon -ohjelmaan valitaan vuosittain noin 30–40 kohdetta. Riskikohteita pisteytetään valtakunnallisesti hyödyntämällä maaperän tilan tietojärjestelmää (MATTI).
Pisteytyksessä käytetään mallia, joka huomioi muun muassa mahdollisesti pilaantuneen alueen etäisyydet luonnonsuojelu- ja pohjavesialueisiin, vesistöihin ja asutukseen. Kohteista neuvotellaan Lupa- ja valvontaviraston Maaperän suojeluryhmän kanssa, jolla on mahdollisuus esittää selvitettäviksi myös muita, alueellisen tiedon pohjalta merkittäviä riskikohteita, jotka täyttävät järjestämisen ehdot. Kunkin kohteen selvittämisestä neuvotellaan myös kunnan sekä muiden mahdollisten asianosaisten kanssa. Selvitysten järjestämisestä tehdään valituskelpoinen päätös.
Edistämme Maaperä kuntoon -ohjelmassa kestävää riskienhallintaa aina selvitysvaiheesta puhdistukseen saakka.
- Niin selvityksiä kuin puhdistuksia kilpailuttaessamme tarjoamme konsulteille mahdollisuutta Green Dealiin, jossa maksamme suurempaa korvausta silloin kun hankkeessa hyödynnettävissä koneissa ei käytetä fossiilisia polttoaineita.
- Puhdistaminen perustuu aina riskiin, eli ohjelmassa ei puhdisteta alueita turhaan tai varmuuden vuoksi.
- Jos selvitetyssä kohteessa todetaan tutkimusten perustella puhdistustarve, edellytämme kestävyyden arviointia Maaperä kuntoon -ohjelmassa kehitetyllä KESY-työkalulla tai vastaavalla. Kestävyyden arvioinnissa huomioidaan niin hankkeen taloudelliset, sosiaaliset kuin ekologiset vaikutukset.
Tulokset
Ohjelmassa on selvitetty ja puhdistettu muun muassa kaatopaikkojen, ampumaratojen, sahojen, kyllästämöjen sekä muun teollisen toiminnan aiheuttamia pilaantuneita alueita.
Vuoden 2025 loppuun mennessä on valtion rahoituksella Maaperä kuntoon -ohjelmassa:
- selvitetty yli 320 kohteen pilaantuneisuus.
- puhdistettu kestävästi yli 33 valtakunnallisesti priorisoitua riskikohdetta.
- myönnetty valtionavustusta PIMA-tukilain myötä (1.1.2020 lähtien):
- 58 kohteen pilaantuneisuuden ja riskien selvittämiseen.
- 46 kohteen puhdistamiseen.
Kunkin vuoden tuloksia on esitelty tarkemmin vuosiraporteissa (alla vain saavutettavat):
- Vuosiraportti 2024 (pdf)
- Vuosiraportti 2023 (pdf)
- Vuosiraportti 2022 (pdf)
- Vuosiraportti 2021 (pdf)
- Vuosiraportti 2020 (pdf)
Yhteyshenkilö
Kari Pyötsiä, Lupa- ja valvontavirasto, [email protected], +358 295 255 046