Pilantuneisiin alueisiin liittyviä julkaisuja

 

SISÄLTÖ

PILAANTUNEET ALUEET YLEISESTI

 

Valtakunnallinen pilaantuneiden maa-alueiden riskienhallintastrategia (2015)

Strategian tavoitteena on, että pilaantuneiden maa-alueiden riskit terveydelle ja ympäristölle on saatu hallintaan kestävällä tavalla vuoteen 2040 mennessä. Strategian tavoitteita täydentävät toimenpidesuositukset, ja se sisältää Valtakunnallisen pilaantuneiden maa-alueiden tutkimus- ja kunnostusohjelman.

Öljysuojarahaston Jaska-hankkeen loppuraportti (2024)

Öljysuojarahaston ja ympäristöministeriön vuonna 2012 aloittamassa määräaikaisessa Jaska-hankkeessa tutkittiin yli 400 kohdetta ja kunnostettiin noin 150 öljyhiilivedyillä pilaantunutta kohdetta. Pääasiassa kohteet olivat yksityishenkilöiden omistamia.

Suomen maaperän seuranta, tila ja käytön ohjauskeinot (2023)

Selvityksessä on tarkasteltu Suomen maaperän tilaa pelto- ja metsämailla, soilla, kaupunki ja taajama-alueilla sekä lisäksi omana teemana maaperän pilaantumista. Selvityksessä on tunnistettu
maaperäseurannan kehittämistarpeita. ja  tarkasteltu olemassa olevia maa- ja
metsätalouden, pilaantuneiden maiden ja maankäytön ohjauskeinoja sekä niiden toimivuutta.

Selvitys EU-rahoitusmahdollisuuksista KAJAK-kohteisiin (2023)

Selvityksessä käsitellään KAJAK-hankkeen kohteiden mahdollisia EU-rahoituskanavia sekä luodaan esimerkkien avulla viitekehys rahoitushaun vaiheista. Näitä sidotaan yleisellä tasolla KAJAK-hankkeiden toteutusprosessin vaiheisiin (seuranta, selvitys ja kunnostus).

Pilaantuneiden maa-alueiden hallintomenettelyjen kehittäminen (2021)

Suomen ympäristökeskuksen raporttiin on koottu lainsäädännön uudistustyötä varten tietoa nykyisistä hallintomenettelyistä ja niiden kehitystarpeesta. Selvitys osoittaa voimassa olevan sääntelyn vaihtelevan tulkinnan ja soveltamisen. Raportissa ehdotetaan ilmoitusmenettelyn laajentamista siten, että se kattaisi nykyistä laajemmin ennakko- ja jälkivalvonnan erilaiset tilanteet.

Arvio EU:n biodiversiteettistrategian 2030 vaikutuksista Suomessa (2021)

Luonnonvarakeskuksen raportissa tarkasteltiin Suomen lähtötilannetta strategian sisältämien suojelu- ja ennallistamistavoitteiden osalta ja pyrittiin alustavasti arvioimaan vaikutuksia, mikäli tavoitteet toteutettaisiin täysimääräisesti. Pilaantuneiden maa-alueiden osalta tavoitteena on edistyä merkittävästi alueiden kunnostamisessa.

Hallinnollinen päätöksenteko pilaantuneiden maa-alueiden riskinhallinnassa (2020)

Opinnäytetyössä kerättiin tietoa viranomaisten tavoista tulkita ja soveltaa nykyistä lainsäädäntöä sekä selvitettiin lainsäädännön kehittämistarpeita. Tutkimus toteutettiin tekemällä kirjallisuuskatsaus, teemahaastatteluja ja kaksi Webropol-kyselyä. Haastatteluihin ja kyselyihin osallistuivat alueelliset ympäristöviranomaiset, jotka valvovat pilaantuneiden maa-alueiden riskinhallintatoimia. Lisäksi haastateltiin konsultteja, jotka laativat riskinarviointeja ja suunnittelevat riskinhallintatoimenpiteitä.

Valtion tuki alueiden pilaantuneisuuden selvittämiseen ja pilaantuneiden alueiden puhdistamiseen - opas lainsäädännön soveltamiseen (2020)

ELY-keskuksen oppaassa kuvataan pilaantuneiden alueiden puhdistamisen tukemista koskeva sääntely sekä sääntelyn soveltamista ja tulkintaa koskevia yleisiä periaatteita ja linjauksia. Se on suunnattu PIMA-tukilakia ja -asetusta soveltaville ja tulkitseville viranomaisille, avustuksen hakijoille sekä muille pilaantuneiden alueiden parissa toimiville tahoille.

Valtakunnallisen pilaantuneiden maa-alueiden riskienhallintastrategian ensimmäinen seurantaraportti (2020)

Ympäristöministeriön raportissa arvioidaan strategian toteutumista neljä vuotta sen valmistumisen jälkeen sekä esitetään jatkotoimenpiteitä päämäärän ja kuuden tavoitteen saavuttamiseksi.

Pilaantuneiden maa-alueiden puhdistuksiin liittyvät päätökset vuonna 2017 (2019)

Suomen ympäristökeskuksen raportissa analysoidaan vuoden 2017 aikana tehtyjä pilaantuneiden maa-alueiden puhdistusta koskevia lupa- ja ilmoituspäätöksiä. Niiden perusteella luodaan kuva pilaantuneiden maa-alueiden puhdistustoiminnasta kyseisenä vuonna. Raportissa kuvataan muun muassa, millaiset syyt ovat laukaisseet alueiden puhdistamisen, millaisia puhdistustavoitteita on asetettu ja millaisin menetelmin niihin on pyritty.

Pilaantuneiden maa-alueiden ja isännättömien riskikohteiden kartoitus 2019: Heinolan kaupunki (2019)

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa pilaantuneet alueet ja riskikohteet Heinolan kaupungille sekä selvittää isännättömien kohteiden tutkimus- ja kunnostustoimien rahoitusmahdollisuuksia olemassa olevien valtakunnallisten hankkeiden ja hankerahastojen kautta.

Status of local soil contamination in Europe: Revision of the indicator “Progress in the management contaminated sites in Europe” (2018)

Euroopan komission julkaisuun on koottu tietoa maaperän pilaantumisesta ja niihin liittyvistä toimenpiteistä Euroopan eri valtioissa. Raportissa kuvataan toiminnalle kansainvälisesti, erityisesti unionissa, asetettuja tavoitteita ja näiden taustoja. Euroopassa on tämän selvityksen mukaan arvioilta 2,5 miljoona mahdollisesti pilaantunutta aluetta.

Circular economy in Europe: Soil Management as an example in Germany and Finland (2017)

The purpose of this thesis was to show in what way the term Circular Economy is introduced and implemented in the European economy and legislation pointing out the meaning and in-fluence on member states. As an example, the situation in Germany and Finland are exam-ined by studying the legislation and developing aims and trends. 

Riskitieto kuntapäätöksenteossa: Tapauksena saastunut maaperä Helsingissä (2015)

Väitöskirjassa tutkitaan, miten tiedon tuotanto edistää ja rajoittaa kuntapäätöksenteon mahdollisuuksia korjata ympäristöongelmia? Tutkimuksen kohteena ovat saastuneen maan hallintakäytännöt eri vuosikymmeninä Helsingissä ja tutkittava tapaus on paikallinen hallintatapa riskiyhteiskunnassa.

Saastuneet maa-alueet ja niiden käsittely Suomessa - Saastuneiden maa-alueiden selvitys- ja kunnostusprojekti; loppuraportti (1994)

Ympäristöministeriön raportissa kuvataan, miten Suomessa pilaantuneisiin maa-alueisiin liittyvää toimintaa pitäisi toiminnan alkuvaiheessa kehittää valtioneuvoston asettamien tavoitteiden saavuttamiseksi. Raportissa arvioitiin alan tutkimus- ja kehittämistarpeita, selvitettiin ja kehitettiin pilaantuneiden maa-alueiden tutkimus- ja riskinarviointimenetelmiä, laadittiin ehdotus pilaantuneen maaperän ohje- ja raja-arvoiksi, kartoitettiin pilaantuneeksi epäiltyjä maa-alueita, arvioitiin pilaantuneiden maamassojen määriä ja pilaantumisesta aiheutuvien ongelmien poistamisen kustannuksia sekä kunnostustoiminnan ja -tekniikan kapasiteettitarvetta, arvioitiin maankäytön suunnitteluun kehittämisen tarpeita sekä selvitettiin maaperän pilaantumiseen liittyviä oikeudellisia ja taloudellisia ongelmia.

 

MAA-AINEKSET JA MAA-AINESJÄTTEET

 

Suomen maaperän PFAS-pitoisuudet (2024)

Suomen maaperän FPAS-taustapitoisuuksia selvitettiin Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) ja Suomen ympäristökeskuksen (Syke) hankkeessa, jota oli rahoittamassa ympäristöministeriö. 

POP-jätteen käsittelyopas (2024)

Tässä oppaassa käydään läpi keskeiset POP-jätteitä koskevat EU:n ja kansalliset
säännökset sekä mitä vaatimuksia POP-asetuksessa ja kansainvälisissä ohjeissa asetetaan POP-jätteiden käsittelylle. Lisäksi oppaassa tarkastellaan mm. POP-jätteiden luokittelua vaaralliseksi tai vaarattomaksi jätteeksi. 

Maa-ainesten ottaminen : Opas ainesten kestävään käyttöön (2023) 

Ympäristöministeriön opas toimii yleisenä ohjeena. Se antaa taustatietoa maa-ainesten ottamisen lupamenettelystä sekä ohjeistaa ottamisen suunnittelua ja valvontaa. Opas on päivitetty vuonna 2023.

Kierrätyksestä kiertotalouteen - Valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2027 (2022) 

Valtioneuvosto hyväksyi valtakunnallisen jätesuunnitelman vuoteen 2027. Jätesuunnitelmassa esitetään jätehuollon ja jätteen synnyn ehkäisyn tavoitetila vuonna 2030 sekä yksityiskohtaiset tavoitteet vuoteen 2027 sekä toimenpiteet, joihin on ryhdyttävä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

Pilaantuneiden maiden kiertotalous Pirkanmaalla (2019)

Tutkimuksessa kartoitettiin Pirkanmaan jätehuolto Oy:n toiminta-alueella syntyvien haitta-ainepitoisten kaivumaiden ja rakentamisesta muodostuvien ylijäämämaiden määrää ja laatua sekä kuvataan pilaantuneiden ja ylijäämämaiden kiertotalouden tilanteesta Pirkanmaalla. 

Pilaantuneet maat rakennustyömailla: case Turun Kauppatori (2018)

Opinnäytetyön tavoitteena oli luoda menettely ohje rakennusyrityksen toimihenkilöille, mitä on hyvä tietää ja miten toimia, kun työmaalla on pilaantuneita maita sekä tiivistää tärkeimmät toimintavaiheet kaavioon.

Pilaantuneiden maiden ja teollisuuden jätteiden vastaanotto ja käsittely: Lassila ja Tikanoja Oy (2018)

Opinnäytetyössä kuvataan yrityksen pilaantuneiden maiden ja teollisuuden jätemateriaalien vastaanottoa ja käyttöprosessia sekä prosessin vaiheiden merkitystä kokonaisuuden kannalta. Lisäksi esitetään parannusehdotuksia yrityksen toimintaan.

Pilaantuneiden maa-ainesten paikallinen hyödyntäminen kestävän kaupunkiympäristön tavoittelussa (2016)

Opinnäytetyössä tutkittiin elinkaariajattelun periaatteita noudattaen pilaantuneiden maa-ainesten paikallisen hyödyntämisen ympäristö- ja kustannusvaikutuksia verrattuna tilanteeseen, jossa pilaantuneet maa-ainekset olisi sijoitettu ulkopuolisiin vastaanottopaikkoihin. Työssä tutkittiin myös pilaantuneiden maa-ainesten hyödyntämisen toimintaympäristön mahdollisuuksia ja rajoitteita.

Kiviainesten otto arseenialueilla – opas kiviainesten tuottajille, maarakentajille ja viranomaisille (2014)

Geologian tutkimuskeskuksen oppaaseen on koottu taustatietoa arseenin luontaisesta esiintymisestä, kulkeutumisesta ja päästöistä Suomessa sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Lisäksi siinä on kuvattu teknisiä keinoja arseenin mahdollisesti aiheuttamien haittojen rajoittamiseksi.

 

PILAANTUNEISUUDEN SELVITTÄMINEN

 

KAJAK-hanke: Orijärven kaivos, kaivosympäristön riskin- ja kunnostustarpeen arviointi (2024)

Orijärven entinen kaivos on vuoden 2021 KAJAK-hankkeen priorisoinnissa toinen selvitysvaiheeseen edennyt KAJAK-kohde. Vuonna 2024 valmistunut raportti Orijärven kaivos, kaivoympäristön riskiin- ja kunnostustarpeen arviointi täydentää kohteessa toteutettuja aiempia selvityksiä, joista viimeisin on KAJAK4 -hankkeessa Pirkanmaan ELY-keskukselle helmikuussa 2021
raportoitu kunnostustarpeen arviointi. 

Ympäristönlaatunormit pohjaveden pilaantumisen ja puhdistustarpeen arvioinnissa (2024)

Raportissa  selvitetään pohjaveden laatunormien soveltamisen lähtökohtia, käytäntöjä ja edellytyksiä sekä analysoivat pohjavesiä koskevaa kansallista ja EU-lainsäädäntöä, vallitsevia oikeuskäytäntöjä ja olennaisia Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisuja.

Modulation of chlorpyrifos toxicity to soil arthropods by simultaneous exposure to polyester microfibers or tire particle microplastics (2022)

Tieteellisessä artikkelissa tutkittiin mikromuovien ja kemikaalien yhteisvaikutuksia maaperän eliöihin.

KAJAK 4 Orijärven kaivannaisjätealueen riskinarviointi -raportti (2021)

Orijärven kaivoksen kunnostustarpeen arvioinnissa on keskitytty kaivannaisjätealueiden aiheuttamiin ympäristö- ja terveysriskeihin, erityisesti valumavesien osalta. Arviointi on osa ympäristöministeriön rahoittamaa suljettujen ja hylättyjen kaivannaisjätealueiden selvitystyötä (KAJAK-projektit). Alueen aiemmat tutkimukset ja vedenlaadun seuranta ovat osoittaneet kaivannaisjätealueen metallipäästöjen kuormittavan Orijärveä ja sen alapuolisia vesistöjä.  

Passiivinäytteenotto pilaantuneiden pohjavesialueiden tutkimisessa ja seurannassa. PASSIIVI-hankkeen loppuraportti (2020)

Suomen ympäristökeskuksen hankkeen loppuraportti sisältää tutkijoille, konsulteille ja viranomaisille suunnatun ohjeistuksen, jossa käsitellään passiivinäytteenottoa ja sen toteutuksessa sekä tulosten tulkinnassa huomioitavia seikkoja.

Huokoskaasututkimustulosten vertailu maanäytetuloksiin (2019)

Opinnäytetyössä kartoitettiin maaperän haitta-ainepitoisuuksien huokoskaasututkimuksia ja selvitettiin erityisesti tulosten luotettavuutta.

Vesiympäristölle vaarallisia ja haitallisia aineita koskevan lainsäädännön soveltaminen (2018)

Kuvaus hyvistä menettelytavoista ja haitallisia aineita koskevista säädöksistä. 

Hyvät käytännöt pilaantuneiden maiden kenttätutkimuksissa (2014)

Suomen ympäristökeskuksen opas on tarkoitettu avustamaan pilaantuneen maa-alueen kenttätutkimusten suunnittelua ja toteutusta päätöksenteon eri vaiheissa. Se antaa taustatietoa ja suosituksia myös kenttätutkimusten laadunvarmistukseen ja dokumentointiin. Oppaassa keskitytään erityisesti maaperänäytteenottoon.

Näytteenoton vertailukoe - Maaperän haihtuvat öljyhiilivedyt (2013)

Suomen ympäristökeskuksen selvityksen tavoitteena oli arvioida, kuinka paljon haihtuvien öljyhiilivetyjen analyysitulokset (VOC) ovat riippuvaisia näytteenoton käytännöistä, ja mitkä ovat tärkeimmät haihtuvien orgaanisten yhdisteiden näytteenotossa huomioitavat asiat. Vertailussa arvioitiin myös kenttämittarien (PID) käyttöä ja niiden tulosten luotettavuutta.

Pohjavesitutkimusopas - käytännön ohjeita (2005)

Oppaan tarkoituksena on kuvata erityyppisissä pohjavesi- ja tekopohjavesitutkimuksissa käytettäviä menetelmiä, menettelytapoja sekä niille asetettavia tavoitteita. Opas on tarkoitettu tueksi ja ohjeeksi tutkimusten suorittajille, suunnittelijoille, vedenhankinnasta vastaaville tahoille sekä viranomaisille – kaikille niille, jotka työskentelevät vedenhankinnan ja pohjaveden suojelun parissa.

 

PERUSTILASELVITYS

 

Ympäristönsuojelulain mukainen perustilaselvitys: Ohje toiminnanharjoittajille sekä lupa- ja valvontaviranomaisille (2014)

Ympäristöministeriön ohjeessa esitellään maaperän ja pohjaveden perustilaselvityksen tarpeen arviointia ja selvityksen laatimista. Ympäristönsuojelulaki sisältää direktiivilaitoksia koskevan maaperän ja pohjaveden perustilan arviointia ja perustilan palauttamista koskevan menettelyn.

Perustilaselvitys direktiivilaitosten ympäristölupaharkinnassa ja pilaantuneen ympäristön puhdistamista koskevassa sääntelyssä (2014)

Opinnäytetyössä selvittään perustilaselvityssääntelyn aiheuttama oikeustilan muutos sekä arvioida selvityksen soveltuvuutta suomalaiseen ympäristölupaharkintaan ja pilaantuneita alueita koskevaan sääntelyyn. Lisäksi esitetään lyhyesti muissa jäsenvaltioissa valittuja toimeenpanoratkaisuja ja arvioitu Suomessa valitun implementointiratkaisun onnistumista suhteessa sääntelyn tavoitteisiin.

 

HANKINNAT

 

Happamien sulfaattimaiden kansallinen opas rakennushankkeisiin - Opas happamien sulfaattimaiden huomioimiseen ja vaikutusten hallintaan (2022)

Ympäristöministeriön oppaassa esitetään suosituksia happamien sulfaattimaiden kartoitukseen sekä haitallisten vaikutusten ennaltaehkäisyyn ja hallintaan rakentamisessa sekä maankäytön suunnittelussa. Tavoitteena on yhtenäistää tunnistamiseen käytettäviä tutkimusmenetelmiä ja kriteereitä sekä esittää tapoja luotettavan aineiston kokoamiseksi, jotta rakennushankkeissa voidaan valita kuhunkin hankkeeseen soveltuvia ennaltaehkäisy- ja riskinhallintakeinoja. Oppaassa on myös esitetty työkalu vaikutusten merkittävyyden arviointiin.

Kestävät ja innovatiiviset julkiset hankinnat pilaantuneiden maa-alueiden kunnostuksessa (2021)

Suomen ympäristökeskuksen raportissa esitellään kokemuksia pilaantuneiden alueiden kunnostushankkeista ja niissä tunnistettuja hyviä toimintatapoja sekä suosituksia kestävän PIMA-urakkahankinnan läpivientiin. Suositellussa toimintamallissa on kuvattu julkisena hankkijana toimivan tilaajan mahdollisuuksia edistää kunnostusten kestävyyttä ja innovatiivisuutta.

Purkutyöt - opas tekijöille ja teettäjille (2019)

Ympäristöministeriön opas on laadittu ohjeeksi ja apuvälineeksi purkuhankkeiden laadukkaaseen toteutukseen. Tavoitteena on parantaa ja kehittää purkuhankkeen suunnitelmallisuutta, tilaamis- ja teettämiskäytäntöjä sekä purkutöiden tekemistä. Oppaassa on kiinnitetty erityistä huomiota purkumateriaalien uudelleenkäytön ja materiaalikierrätyksen tehostamiseen sekä haitallisten aineiden poistoon kierrosta.

Pilaantuneen maaperän puhdistusprosessi (2017)

Opinnäytetyössä tutkittiin pilaantuneen maaperän puhdistusprosessia. Työ rakentajayrityksen toimeksiannosta. Tavoitteena oli selventää puhdistusprosessin kulkua ja tuoda uusia työkaluja suunnittelun ja toteutuksen avuksi. Näillä pyrittiin myös yhtenäistämään yrityksen toimintatapoja pilaantuneen maaperän pudistukseen liittyen.

Pilaantuneen maa-alueen kunnostushankkeen tilaaminen (2016)

Suomen ympäristökeskuksen ohjeistuksessa esitellään pilaantuneen tai pilaantuneeksi epäillyn alueen tutkimus-, suunnittelu- ja kunnostustoimia. Samalla kuvataan kunnostushankkeen tavanomainen eteneminen, siihen sisältyviä vaiheita sekä eri osapuolten rooleja ja tehtäviä.

VASTUUT

 

Toimintamalli valtion ympäristönsuojeluviranomaiselle konkurssitilanteita varten – Erityisesti kaivosten konkurssitilanteissa (2023)

Julkaisussa kuvataan valvontaviranomaiselle erityisesti kaivosten konkurssitilanteita varten toimintamalli, jossa käsitellään konkursseihin liittyviä viranomaisen tehtäviä sekä parhaita menettelytapoja läpi konkurssimenettelyn elinkaaren. 

Vastuu vanhasta ympäristön pilaantumisesta -Esimerkkinä kaivannaisjätealueet (2023)

Selvityksessä on kartoitettu vanhoihin pilaantuneisiin alueisiin sovellettavaa ympäristölainsäädäntöä. Tavoitteena on ollut tunnistaa eri tilanteissa sovellettavat säädökset ja kuka vastaa pilaantuneen alueen selvitysten ja kunnostuksen kustannuksista. Osittain samoja säädöksiä ja periaatteita sovelletaan vanhoihin pilaantuneisiin alueisiin, kaatopaikkoihin ja kaivannaisjätealueisiin. Selvityksessä on käytetty esimerkkinä vanhoja kaivannaisjätealueita, sillä niillä on erityisen pitkäkestoisia ja merkittäviä ympäristövaikutuksia, jotka usein edellyttävät alueen tutkimista ja kunnostamista valtion rahoituksella.  

TOVARAMA - Toissijaisen ympäristövahinkovastuun rahoitusmallien vertailu (2020)

Raportissa kuvataan ympäristövastuun toissijaisen rahoitusjärjestelmän (TOVA-järjestelmän) toteutusvaihtoehtoja, niiden toteuttamis- ja rahoittamistavoista. Tavoitteen toteuttamiseksi on kartoitettu kansainvälisestä vertailuaineistosta parhaita käytäntöjä ja ideoita (legal transplants) sekä sovitettu oikeusvertailuun perustuvia sääntelyinnovaatioita kansalliseen ympäristövastuun järjestelmään.

Konkurssipesä julkisoikeudellisessa ympäristövastuussa?: Konkurssipesän ympäristövastuu toiminnanharjoittajana ja haltijana sekä ympäristövastuun vaikutukset konkurssimenettelyssä (2018)

Tutkielmassa tarkastellaan konkurssipesän julkisoikeudellista ympäristövastuuta ja sen vaikutuksia konkurssimenettelyssä. Aiheen tarkastelussa yhdistyvät ympäristöoikeus, jonka säännösten perusteella julkisoikeudellinen ympäristövastuu muodostuu, sekä konkurssioikeus, joka sääntelee konkurssimenettelyn kulkua, saatavien luokittelua ja konkurssivelkojien asemaa. Tutkimuksen pääpaino on kansallisessa oikeudessa, mutta aiheen tarkastelun monipuolistamiseksi tutkielmassa tarkastellaan myös, miten konkurssipesän ympäristövastuusta on linjattu Ruotsissa.

Yrityskauppa ja ympäristön pilaantuminen: Kaupan kohteen ympäristöriskien hallinta environmental due diligence -tarkastuksella (2017)

Opinnäytetyössä selvitetään, mikä oikeudellinen merkitys EDD-tarkastuksen suorittamisella on yrityskaupan ostajaosapuolelle. EDD-tarkastuksen oikeudellista merkitystä arvioidaan ympäristölainsäädännössä sekä ja maakaaressa ostajalle asetettujen selonotto- ja tarkastusvelvollisuuksien täyttämisen kannalta. Lisäksi selvitetään, millaisia yleisiä velvollisuuksia EDD-tarkastuksen toimeksisaajalla on toimeksiantajaansa kohtaan sekä millaisin edellytyksin ja millaisista vahingoista toimeksisaaja voi joutua toimeksiantajaansa kohtaan vahingonkorvausvastuuseen suorittamansa EDD-tarkastuksen perusteella. Tutkielmassa arvioidaan EDD-tarkastusta riskienhallintakeinona suhteessa yrityskaupan ostajaosapuolen kaupan kohteeseen liittyviin ympäristöriskeihin.

Maaperän puhdistamisen toissijainen vastuu- ja rahoitusjärjestelmä: Uudistustarpeet ja -mahdollisuudet (2009)

Suomen ympäristökeskuksen raportissa kuvataan, millaisia pilaantuneiden alueiden puhdistamisen toissijaisia rahoitusjärjestelmiä Suomessa on ja miten niitä voidaan kehittää. Lähdeaineistona on kirjallisuuden lisäksi  käytetty kyselytutkimusta ja haastatteluja. Raportissa ehdotetaan useita yksittäisiä toimenpiteitä kuten lainsäädännön muutoksia ja rahoituksen lisäämistä.

Orgaanista tinaa sisältävien sedimenttien puhdistamis- ja korvausvastuu (2007)

Raportissa tarkastellaan toisaalta pilaantuneen sedimentin julkisoikeudellista puhdistamisvastuuta, eli velvollisuutta kunnostaa alue ja toisaalta yksityisoikeudellisia vahingonkorvausvastuukysymyksiä, eli kunnostajan mahdollisuuksia saada jälkikäteistä korvausta pilaantumisen aiheuttamista taloudellisista menetyksistä puhdistamisvastuulliselta.

KESTÄVÄ PUHDISTAMINEN JA MUU KUNNOSTAMINEN

 

Maaperän puhdistusmenetelmien ilmastovaikutukset (2024)

Maaperän puhdistusmenetelmien ilmastovaikutuksia on mahdollista pienentää. Kyse on kehityshankkeesta, joka toteutettiin Pirkanmaan ELY-keskuksen ja FCG Finnish Consulting Group Oy:n yhteistyönä osana Maaperä kuntoon -ohjelmaa.

Kestävyysarvioinnit sedimenttihankkeissa – case Viinikanoja ja Viinikanlahti (2024)

Opinnäytetyössä tarkastellaan sedimenttihankkeiden kestävyyteen liittyviä
vaikutuksia ja menetelmiä ja työkaluja, joita niiden arvioinnissa voidaan käyttää.

Kestävän kunnostamisen parhaat käytännöt (2022)

ELY-keskuksen julkaisun tavoitteena on kuvata käytännönläheisen prosessin kautta, miten kestävä kehitys voidaan huomioida eri vaiheissa maaperän kunnostushanketta.  Opas tarjoaa tietoa kestävästä kunnostamisesta kunnostushankkeita suunnitteleville ja toteuttaville tahoille, mutta myös viranomaisille, maanomistajille, maankäytön suunnittelijoille, toiminnanharjoittajille sekä opiskelijoille.

Pollutant remediation strategies in the soil: electrokinetic remediation, biostimulation, and experimental design (2021)

Väitöskirjassa esitetään kolme strategiaa maaperän kunnostamiseksi, eli maaperän Cd: n elektrokineettinen kunnostaminen in situ (paperi I), maaperän bensiiniaromaattien poisto lannoituksella aikaansaadulla biostimulaatiolla (paperi II) ja kokeellisen suunnittelun optimointi (paperi III). Tulosten perusteella ehdotetaan toimintamalli, jota noudattaen varmistetaan toimivat ratkaisut ja kunnostuskäytänteet.

Rantakartanon pilaantuneet maat (2019)

Selvityksessä perehdytään maaperän pilaantumiseen ja sen kunnostamiseen Suomessa ja muualla maailmassa. Vertailualueena käytettiin Lahden Rantakartanon pilaantunutta maa-aluetta ja sen kunnostamista.

Pilaantuneiden maa-alueiden kestävät riskinhallintakeinot (2017)

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaan liittyvässä julkaisussa perehdytään riskinhallinnan kestävyysarviointiin ja testataan sen arviointimenetelmiä. Julkaisu esittelee hankkeen, jossa selvitettiin yhdessä alan toimijoiden kanssa ohjauskeinoja, joilla pilaantuneita maa-alueita koskevaa päätöksentekoa ja toimintaa voidaan suunnata kohti kestävää kiertotaloutta. Lisäksi tunnistettiin kansallisia erityisosaamisalueita, joilla on hyvät edellytykset kansainvälisen cleantech-liiketoiminnan ja vientituotteiden kehittämiseksi.

Pilaantuneiden maa-alueiden riskienhallinnan kestävyysarviointi ja siihen käytettävät menetelmät (2016)

Opinnäytetyön kokeellisessa osassa testattiin kahta monikriteerianalyysiin perustuvaa työkalua (GoldSET- ja PIRTU- laskentaohjelmia) neljässä erilaisessa suomalaisessa kunnostushankkeessa (huoltoasema, ampumarata, saha ja kauppapuutarha).

Pilaantuneen maa-alueen riskinarviointi ja kestävä riskinhallinta (2014)

Ympäristöministeriön ohjeessa käsitellään riskinarvioinnin tavoitteita, toteutusta ja dokumentointia sekä kestävän riskinhallinnan arviointia ja periaatteita. Lisäksi ohjeessa annetaan näitä koskevia yleisiä suosituksia. Ohje on tarkoitettu valvonta- ja lupaviranomaisille, suunnitelmien ja arviointien tekijöille ja tilaajille sekä muille alan asiantuntijoille.

Pilaantuneiden maa-alueiden puhdistamisen ekotehokkuuden mittaaminen aluetasolla (2008)

Suomen ympäristökeskuksen selvityksessä kuvataan pilaantuneiden maa-alueiden puhdistamisen kestävyyden arviointia. Selvityksessä on määritelty seurantaa tukevia indikaattoreita elinkaariarvioinnin sekä materiaalivirta-analyysin avulla ja pohdittu toiminnan tuottamien taloudellisten hyötyjen käyttöä ekotehokkuuden arvioinnissa.

Pilaantuneen maaperän ja pohjaveden riskinhallintaratkaisujen ekotehokkuus (2003–2009)

PIRRE- ja PIRRE2-hankkeissa tuotettua materiaalia on julkaistu Suomen ympäristökeskuksen verkkosivuilla. Sivuilta löytyy myös lista hankkeissa tuotetuista julkaisuista.

VOC-yhdisteiden poistaminen pohjavedestä vetyperoksidin kuplitus -menetelmällä (2018)

Tutkielmassa selvitettiin vetyperoksidin kuplitus –menetelmän soveltuvuutta VOC-yhdisteiden poistamiseen pohjavedestä. Tutkielma koostui laboratorio-, lysimetri- ja kenttäkokeista.

Evaluation of in situ remediation methods in soils contaminated with organic pollutants (2016)

Väitöskirjassa tutkittiin laboratorio-, pilot- ja kenttämittakaavan kokeilla erilaisia in situ soveltuvia kunnostusmenetelmiä ja arvioitiin niiden toimivuutta ja tehokkuutta polttoaineilla (diesel, bensiini) tai puunsuoja-aineilla (kreosootti, kloorifenolit) pilaantuneiden maiden puhdistamisessa.

Microbial community composition in various soils and groundwater deposits and effects of long-term pesticide contamination (2016)

Tutkimuksen päätavoitteena oli selvittää vuorovaikutuksia kauan jatkuneen torjunta-aineiden aiheuttaman pilaantumisen, mikrobiyhteisön rakenteen, maaperän ja pohjavesiympäristön koostumuksen ja torjunta-aineiden hajoamisen välillä. Mikrobiyhteisön rakennetta tutkittiin lipidibiomarkkerien avulla. Tutkitut näytteet sisälsivät nykyisin EU-maissa kiellettyjä torjunta-aineita.

Pilaantuneen maaperän puhdistukseen käytettävän sienikäsittelymenetelmän ekotehokkuustarkastelu (2012)

Opinnäytetyössä vertailtiin pilaantuneen maaperän puhdistukseen käytettävää sienikäsittelymenetelmää vertailtiin perinteisiin käsittelytekniikoihin ekotehokkuustarkastelun avulla. Selvityksessä kuvaillaan myös pilaantumista aiheuttavia haitta-aineita ja pilaantuneita maita sekä erilaisia pilaantuneen maaperän käsittely- ja puhdistusmenetelmiä. Lisäksi esitellään sienikäsittelymenetelmän sekä ’ekotehokkuus’-käsitteen periaatteet.

Bioremediation of diesel oil contaminated soil and water (2011)

Väitöstyön tarkoituksena oli löytää keinoja dieselpäästöjen pilaaman maan ja veden puhdistamiseen. Tutkimuksessa selvitettiin luontaisen puhdistumisen mahdollisuutta erilaisissa suomalaisissa maatyypeissä. Tutkimalla dieselin vähenemistä sekä puhtaissa että aikaisemmin pilaantuneissa maissa selvitettiin, pystyvätkö bakteerit sopeutumaan öljyn hajottamiseen ja säilyttämään tämän ominaisuuden. Dieselin myrkyllisyyttä Itämeren eliölajeille ja kotimaisen luonnonkuidun tupasvillan käyttöä imeytyksessä tutkittiin allaskokeilla.

Nitraatin poisto turkistarha-alueiden maaperästä ja pohjavedestä. Maastokoe Karkauskankaan pohjavesialueella (2010)

Tutkimushankkeessa kehitettiin turkistarha-alueilla nitraatilla pilaantuneen pohjaveden kunnostamiseksi menetelmää, joka perustuu luonnon bakteeritoiminnan hyödyntämiseen ja stimuloimiseen. Raportissa kuvataan maastotutkimukset, etanolin imeytysputkiston asennus ja kunnostustoimenpiteiden vaikutusten seuranta.

Pohjaveden puhdistaminen reaktiivisella seinämällä - Koekohteena Oriveden Asemanseudun pilaantunut pohjavesialue (2009)

Suomen ensimmäinen reaktiivisen seinämän käyttöön perustuva pilaantuneen pohjaveden täyden mittakaavan kunnostus- ja tutkimushanke toteutettiin vuosina 2003–2007 Orivedellä, entisen pesulan kloorattujen liuottimien likaamalla pohjavesialueella. Tämä julkaisu on yhteenveto tutkimushankkeen eri vaiheista ja osahankkeista. Julkaisussa käydään läpi materiaali- ja maastotutkimukset, pohjavesimallinnus, seinämän rakenteen suunnittelu ja toteutus sekä seinämän toimivuuden seuranta.

Öljyhiilivedyillä saastuneen maan puhdistaminen puiden avulla (2007)

Raportissa kuvataan puiden puhdistusvaikutusta öljyhiilivedyillä saastuneisiin maihin. Helsingissä, Ylöjärvellä ja Kokkolassa sijainneilla koealueilla seurattiin istutetun haapa-, koivu- ja pajutaimikon aiheuttamaa muutosta öljyn hajoamisnopeuteen 3 - 5 kasvukauden ajan. Yhdellä kohteella tutkittiin myös lannoituskäsittelyn vaikutusta.

 

YMPÄRISTÖTERVEYS JA TYÖSUOJELU

 

Ympäristöterveyden erityistilanteet: Opas ympäristöterveydenhuollon työntekijöille ja yhteistyötahoille (2014)

Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisu toimii oppaana terveysvaaraa aiheuttavissa ympäristöperäisissä erityistilanteissa, määrittelee kunnan tehtävät varautumisessa, kuvaa uhkakuvia paikallistasolla ja opastaa tarkoituksenmukaiseen toimintaan näissä tilanteissa. Ympäristöterveyden erityistilanteena voidaan pitää maaperän pilaantumista, johon liittyy tavanomaista suurempi terveyshaitan mahdollisuus ja joka edellyttää välittömiä toimenpiteitä mahdollisten haittojen estämiseksi.

Pilaantuneen maa-alueen tutkimuksen ja kunnostuksen työsuojeluopas (2006)

Ympäristöministeriön oppaassa kerrotaan pilaantuneiden maa-alueiden tutkimisen ja kunnostuksen tapaturma- ja terveysvaaroista ja neuvotaan niiden arvioinnissa ja ehkäisyssä. Siinä käsitellään myös hankkeen toimijoiden vastuita ja velvollisuuksia.

 

POHJAVEDET


Ympäristönlaatunormit pohjaveden pilaantumisen ja puhdistustarpeen arvioinnissa (2024)

Raportissa  selvitetään pohjaveden laatunormien soveltamisen lähtökohtia, käytäntöjä ja edellytyksiä sekä analysoivat pohjavesiä koskevaa kansallista ja EU-lainsäädäntöä, vallitsevia oikeuskäytäntöjä ja olennaisia Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisuja.

POAKORI 2 Demonstraatiohanke (2024)

POAKORI-hanke (kemiallisesti huonossa tilassa olevien pohjavesialueiden kokonaisvaltainen riskienhallinta) käynnistettiin syksyllä 2017 kokonaisvaltaisen, riskiperustaisen toimintamallin kehittämiseksi. Ensimmäisessä vaiheessa luotiin selkeä ja läpinäkyvä toimintamalli, jonka avulla pohjavesialueen riskikohteet voitaisiin arvottaa keskenään yhteismitallisesti. Toisessa vaiheessa kehitettiin priorisointityökalu, jolla eri pohjavesialueet voidaan luokitella tilanteen kriittisyyden ja toimenpiteiden kiireellisyyden perusteella prioriteettiluokkiin. POAKORI 2 -demonstraatiohankkeessa tavoitteena oli testata Poakori-lähestymistapaa kahdella eri pohjavesialueella. 

POAKORI 2 -raportti (2022)

POAKORI-hanke (kemiallisesti huonossa tilassa olevien pohjavesialueiden kokonaisvaltainen riskienhallinta) käynnistettiin syksyllä 2017 kokonaisvaltaisen, riskiperustaisen toimintamallin kehittämiseksi. Ensimmäisessä vaiheessa luotiin selkeä ja läpinäkyvä toimintamalli, jonka avulla pohjavesialueen riskikohteet voitaisiin arvottaa keskenään yhteismitallisesti. Toisessa vaiheessa kehitettiin priorisointityökalu, jolla eri pohjavesialueet voidaan luokitella tilanteen kriittisyyden ja toimenpiteiden kiireellisyyden perusteella prioriteettiluokkiin. 

POAKORI Kemiallisesti huonossa tilassa olevien pohjavesialueiden kokonaisvaltainen riskienhallinta (2020)

POAKORI-hanke, kemiallisesti huonossa tilassa olevien pohjavesialueiden kokonaisvaltainen riskienhallinta, käynnistettiin syksyllä 2017 kokonaisvaltaisen, riskiperustaisen toimintamallin kehittämiseksi. Ensimmäisessä vaiheessa luotiin selkeä ja läpinäkyvä toimintamalli, jonka avulla pohjavesialueen riskikohteet voitaisiin arvottaa keskenään yhteismitallisesti. 

Vesienhoidon suunnitelmat  ja toimenpidesuunnitelmat 2022-2027

Vesienhoitosuunnitelmat on tehty kaikille kahdeksalle vesienhoitoalueille. Ne sisältävät yleisemmän tason vesitietoa ja niiden tekemisestä vastaavat kaikki kyseisellä vesienhoitoalueella toimivat ELY-keskukset yhdessä. Toimenpideohjelmat sisältävät yksityiskohtaisemmat tiedot tarvittavista vesienhoidon toimenpiteistä. 

Tampereen Tahmelanlähteen hydrogeologia: pohjaveden pilaantumisselvitys (2020)

Tutkimuksen tarkoituksena on ollut tarkentaa kuvaa Tahmela-Pispalan hydrogeologiasta pohjaveden alueellisen virtauskuvion sekä arteesisella lähteikköalueella purkautuvan pohjaveden alkuperän selvittämiseksi, arvioida lähdeveden pilaantumisen syitä sekä pohtia tulosten pohjalta ehdotuksia mahdollista kunnostussuunnitelmaa varten.

Pohjavesialueet - opas määrittämiseen, luokitukseen ja suojelusuunnitelmien laadintaan (2018)

Oppaassa tarkastellaan pohjavesialueen luokituksen perusteita, pohjavesialueen ja muodostumisalueen rajan määrittämistä ja näihin liittyviä selvityksiä. Lisäksi tarkastellaan pohjavesialueiden suojelusuunnitelman laatimismenettelyjä ja sisältövaatimuksia.

Vesiympäristölle vaarallisia ja haitallisia aineita koskevan lainsäädännön soveltaminen (2018)

Kuvaus hyvistä menettelytavoista ja haitallisia aineita koskevista säädöksistä. 

Risk assessment of Pursiala groundwater area in poor chemical state (2017)

The aim of the project was to understand if the industrial activities have caused a deterioration of the groundwater quality of the Pursiala aquifer and to study if the use of groundwater at Pursiala may cause significant health risks to the local people.  

Merkittävät pohjaveden pilaantumistapaukset Suomessa 1976-2000 (2002)

Raportissa kuvataan Suomessa tapahtuneita pohjaveden laadun pilaantumisista ja syistä, mitkä niihin ovat johtaneet. Aineistoa on koottu viiden vuoden ajan useasta eri lähteestä, kuten pohjavesi-alueiden suojelusuunnitelmista, tutkimusraporteista ja lehdistöstä. Alueelliset ympäristökeskukset täydensivät tietoja omalta osaltaan.

 

SEDIMENTIT

 

Hyviä käytäntöjä sedimenttien pilaantuneisuuden arviointiin ja kestävään riskinhallintaan (2024) 

Raportti esittelee hyviä käytäntöjä paikallaan olevien sedimenttien ekologisten, kulkeutumis- ja terveysriskien arvioinnista. Lisäksi kuvataan ekologisen riskinarvioinnin menetelmiä, jotka eivät vielä ole vakiintuneet sedimenttien osalta. Raportissa esitetään vaiheittain etenevä sedimenttien pilaantuneisuuden arviointi. 


Kestävyyden parantaminen sedimenttihankkeiden toteutuksessa (2024)

Sedimenttien kunnostustoimenpiteiden kestävyysvertailusta ei ole riittävästi Suomen olosuhteisiin sovellettua tietoa. Sedimenttien kunnostustoimenpiteiden kestävyyden arviointi -projektin (SEDKE) tavoitteena oli koota tietoa sedimenttien kestävien kunnostustoimenpiteiden arvioinnista, suunnittelusta ja periaatteista sekä kehittää arviointiin tarvittavia työkaluja ja yleisiä suosituksia.

Kestävyysarvioinnit sedimenttihankkeissa – case Viinikanoja ja Viinikanlahti (2024)

Opinnäytetyössä tarkastellaan sedimenttihankkeiden kestävyyteen liittyviä
vaikutuksia ja menetelmiä ja työkaluja, joita niiden arvioinnissa voidaan käyttää.

Ruopattujen järvisedimenttien hyötykäyttömahdollisuudet: Case Kutilan kanava (2023)

Opinnäytetyössä selvitetään, miten ruoppausmassoja on hyödynnetty aikaisemmin maailmalla ja Suomessa sekä millaisia hyödyntämismahdollisuuksia ruopatuilla järvisedimenteillä on. Lisäksi työssä tarkastellaan millaisia rajoituksia ja lainsäädäntöä ruoppausmassojen hyödyntämiseen Suomessa liittyy.

Sedimenttien pilaantuneisuuden ja puhdistamistarpeen arviointi ja sääntely - Kansainvälisiä käytäntöjä (2022)

Raportin perehdytään eri valtioiden sedimenttien pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointiin liittyvään sääntelyyn ja puhdistuskäytäntöihin sekä -menetelmiin. Lisäksi raportissa arvioidaan kansallisen ohjeistuksen ja lainsäädännön kehittämistarpeita sekä arvioinnin tarkoituksenmukaisuutta ja reunaehtoja.

Ruoppausmassan stabilointi uusiosideaineilla - Hiilijalanjäljen, lujuuden ja kustannusten tarkastelu Matalahden kenttäkokeessa (2022)

Raportti tarkastelee ruoppausmassojen stabiloinnissa käytettyjen erilaisten sideaineiden ilmastopäästöjä, saavutettuja lujuuksia ja kustannuksia. Raportissa esitetyt tulokset pohjautuvat Naantalin Matalahdelle läjitettyjen ruoppausmassojen kenttäkokeessa tehtyihin mittauksiin ja laskentoihin. Sideaineina käytettiin sementtiä, masuunikuonaa, monipolttolaitoksen tuhkaa, jätteenpolton pohjakuonaa, kalkinpolton uunipölyä ja kahden yrityksen tekemiä seoksia. Tulosten perusteella näyttää siltä, että hyödyntämällä jäte- ja sivuvirtoja sedimenttejä stabiloitaessa voitaisiin merkittävästi vähentää ilmastopäästöjä ja kustannuksia, mutta silti saavuttaa materiaalilta vaaditut lujuudet.

Selvitys kansainvälisistä käytännöistä ruoppausmassojen hallinnassa ja hyödyntämisessä (2020)

Selvitys käsittelee kansainvälisiä käytäntöjä ruoppausmassojen hallinnassa ja hyödyntämisessä. Läjityksen haitallisten vesistövaikutusten vuoksi on jo vuosikymmenten ajan pyritty löytämään vaihtoehtoisia tapoja käsitellä ja sijoittaa ruoppausmassoja. Käsittelymenetelmien ja uusien hyödyntämistapojen – ja kohteiden kehittämistä ovat vauhdittaneet erityisesti myös kiertotalouden ja kestävän kunnostamisen periaatteiden edistämiseen liittyvät paineet. Raportissa luodaan katsaus alan kansainväliseen toimintaan ja siten pyritään rohkaisemaan suomalaisia toimijoita kehittämään ruoppausmassojen käsittelyä ja edistämään niiden hyötykäyttöä.

Vantaanjoen Vanhankaupunginkosken padon yläpuolisten sedimenttien geokemiallinen koostumus ja määrä (2020)

Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää Vantaanjoen pohjasedimenttien määrää sekä geokemiallista koostumusta Vanhankaupunginkosken patoaltaassa.

Ruoppaussedimenttien käyttö maa- ja infrarakentamisessa (2018)

Opinnäytetyössä kerrotaan ruoppaussedimenttien hyötykäyttömahdollisuuksista eri maa- ja infrarakentamiskohteissa sekä selostetaan, mitä eri käsittelytekniikoita sedimenttien hyödyntäminen vaatii. Lisäksi selvitetään, miksi ruoppaussedimenttejä tulisi ylipäätään hyödyntää ja mitkä käytännön ja taloudelliset mahdollisuudet ja haasteet siihen liittyy. 

Sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohje (2015)

Ohjeessa kuvataan ruoppaus- ja läjitystoimintaa, sitä ohjaavaa lainsäädäntöä, toiminnan ympäristövaikutuksia ja niiden hallintaa sekä tarvittavia selvityksiä ja kohdetutkimuksia. Ohjetta sovelletaan Suomen aluevesillä ja sisävesillä tapahtuvaan ruoppaukseen ja läjittämiseen. Ohje keskittyy erityisesti suuriin, luvanvaraisiin ruoppaus- ja läjityshankkeisiin.

Itä-Suomen järvisedimenttien haitta-ainekartoitus (2013)

Raporttiin on koottu tietoa Itä-Suomen järvisedimenttien haitta-ainepitoisuuksia eri teollisuuslaitosten sekä yhdyskuntien läheisyydessä olevissa sedimenteissä. Lisäksi on selvitetty mahdollisen pilaantumisen vaikutuksia pohjaeläimistöön.

Sisävesien pilaantuneet sedimentit (2011)

Raportissa kuvataan sedimenttejä mahdollisesti pilaavia toimialoja ja tärkeimpiä niiden toiminnasta syntyneitä, vesistöjä mahdollisesti kuormittaneita haitta-aineita. Lisäksi selvityksen aikana kartoitettiin alustavasti sedimenttejä pilanneita ja pilaavia kohteita. Koottujen tietojen pohjalta tehtiin vesistöaluekohtaiset kuvaukset ja määritettiin riskialueita, joilla todennäköisesti on pilaantuneita sedimenttejä.

Orgaanista tinaa sisältävien sedimenttien puhdistamis- ja korvausvastuu (2007)

Raportissa tarkastellaan toisaalta pilaantuneen sedimentin julkisoikeudellista puhdistamisvastuuta, eli velvollisuutta kunnostaa alue ja toisaalta yksityisoikeudellisia vahingonkorvausvastuukysymyksiä, eli kunnostajan mahdollisuuksia saada jälkikäteistä korvausta pilaantumisen aiheuttamista taloudellisista menetyksistä puhdistamisvastuulliselta.

TBT-BAT MANUAL - Organotinapitoisten sedimenttien ruoppaus ja käsittely – Menettelytapaohje (2007)

Julkaisussa esitetään menettelytapaohje organotinayhdisteillä pilaantuneiden sedimenttien ruoppaamiseksi ja ruoppausmassojen käsittelemiseksi sekä näistä toimenpiteistä aiheutuvien riskien arvioimiseksi ja riskinhallintatoimenpiteiden optimoimiseksi. Ohjetta voi hyödyntää soveltuvin osin myös muilla haitta-aineilla pilaantuneiden sedimenttien käsittelyssä.

Organoklooriyhdisteet ja raskasmetallit Kymijoen sedimentissä: esiintyminen, kulkeutuminen, vaikutukset ja terveysriskit (1999)

Raporttiin on koottu tietoa Kymijoen ja sen edustan sedimenttien pilaantuneisuudesta orgaanisilla klooriyhdisteillä ja raskasmetalleilla, selvitettiin yhdisteiden kulkeutumista ja vaikutuksia vesieliöihin ja määritettiin mahdollisia terveysriskejä ihmisille. Kymijoen sedimentit ovat yleisesti pahoin kuormittuneet sekä eräillä orgaanisilla yhdisteillä, erityisesti kloorautuneilla dioksiini/furaaniyhdisteillä (PCDD, PCDF) ja difenyylieettereillä (PCDE) että elohopealla.

 

TOIMIALAKOHTAISTA KIRJALLISUUTTA

 

Ampumaradat

 

Ampumaratojen ympäristölupa : Opas toiminnanharjoittajille sekä lupa- ja valvontaviranomaisille (2023)

Ympäristöministeriö julkaisi ampumaratojen ympäristölupia koskevan ohjeistuksen toiminnanharjoittajille sekä lupa- ja valvontaviranomaisille vuonna 2012. Oppaasta julkaistiin  vuonna 2023 päivitetty versio. 

Oppaassa kerrotaan, mitä tietoja luvan hakijan tulisi antaa hakemusvaiheessa, mitä lupaviranomaisen tulisi lupaharkinnassaan ottaa huomioon ja millaisia määräyksiä ampumaradan hyvän ympäristölupapäätöksen tulisi sisältää. Lisäksi kuvataan ilmoitusmenettely ja sen edellytykset.

The fate and effects of lead (Pb) at active and abandoned shooting ranges in a boreal forest ecosystem (2015)

Väitöskirjatyössä tutkittiin lyijyn kulkeutumista ja vaikutuksia ampumarata-aluetta ympäröivässä metsäekosysteemissä aina maaperän eloperäisestä maakerroksesta ja maaperäeliöistä metsän puustoon. Lisäksi tarkasteltiin, miten nämä vaikutukset muuttuvat ajan myötä vertailemalla kahta samassa kangasmetsässä sijaitsevaa tutkimusaluetta. Toiselle näistä alueista kulkeutuu hauleja edelleen käytössä olevalta ampumaradalta (uusi rata), kun taas toisella alueella ampumistoiminta loppui noin kaksikymmentä vuotta ennen tämän tutkimuksen alkua (vanha rata). 

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) - Ampumaratojen ympäristövaikutusten hallinta (2014)

Ympäristöministeriön raportissa kuvataan teknisiä ja toiminnallisia menetelmiä ampumaratojen ympäristöhaittojen vähentämiseksi sekä arvioidaan niiden toimivuutta, saatavuutta ja kustannuksia Suomessa. Johtopäätöksenä esitetään parhaat käyttökelpoiset tekniikat ja käytännöt ampumaratojen haitta-aine- ja melupäästön hallintaan. Parhaiksi arvioiduista tekniikoista on laadittu ohjeellisia tai periaatteellisia mallityöselityksiä ja rakennekuvia.

Raskasmetallit kasvillisuudessa ampumaradalla (2012)

Tutkimuksessa pyrittiin löytämään yhteys ympäristön lyijykuormituksen voimakkuuden ja kasvillisuuden osien lyijypitoisuuden kasvun suhteen Espoon Lahnuksen ampumaradalla esiintyvissä Betula pendula ja Picea abies -puissa ja kenttäkerroksen lajeissa Vaccinium myrtillus ja Calamagrostis arundinacea. Tutkimus perustuu aiempaan kirjallisuuteen ja tehtyihin tutkimuksen mittaustuloksiin.

Haitta-aineiden kulkeutumisen arviointi Mansikkakuopan ampumarata-alueella (2011)

Geologian tutkimuskeskuksen hankkeessa selvitettiin lyijyn, antimonin ja arseenin pitoisuuksia maaperässä, vajovedessä ja pohjavedessä sekä arvioitiin aineiden kulkeutumisriskiä ampumaradalta pohjaveteen. Tavoitteena oli selvittää valittujen kohdetutkimusten, erityisesti Kd-määritysten, sekä yksinkertaisten ja riskinarvioinnissa usein käytettyjen laskentayhtälöiden soveltuvuutta maaperässä olevien haitta-aineiden kulkeutumisen arviointiin ampumaradoilla.

Ampumarata-alueiden pilaantunut maaperä - Tutkimukset ja riskienhallinta (2002)

Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen selvityksessä kartoitettiin ampumartojen aiheuttamia ympäristöhaittoja Suomessa. Selvityksessä arvioitiin kolmen radan tila ja puhdistustarve sekä selvitettiin ampumaradoille soveltuvia tutkimus- ja kunnostusmenetelmiä.

 

Kaivannaisjätealueet

 

KAJAK-hanke: Orijärven kaivos, kaivosympäristön riskin- ja kunnostustarpeen arviointi (2024)

Orijärven entinen kaivos on vuoden 2021 KAJAK-hankkeen priorisoinnissa toinen selvitysvaiheeseen edennyt KAJAK-kohde. Vuonna 2024 valmistunut raportti Orijärven kaivos, kaivoympäristön riskiin- ja kunnostustarpeen arviointi täydentää kohteessa toteutettuja aiempia selvityksiä, joista viimeisin on KAJAK4 -hankkeessa Pirkanmaan ELY-keskukselle helmikuussa 2021
raportoitu kunnostustarpeen arviointi. 

Dronejen hyödyntäminen KAJAK-kaivannaisjätealueiden tutkimuksissa (2024)

Dronekuvauksilla voi saada aiempaa monipuolisempaa tietoa kaivannaisjätealueista ja kustannussäästöjä ympäristöselvitysten tekemiseen. Tämä kävi ilmi KAJAK drone-kehityshankkeesta, joka toteutettiin Pirkanmaan ELY-keskuksen ja Ramboll Finland Oy:n yhteistyönä osana Maaperä kuntoon -ohjelmaa.

Vastuu vanhasta ympäristön pilaantumisesta: Esimerkkinä kaivannaisjätealueet (2023)

Selvityksessä on kartoitettu vanhoihin pilaantuneisiin alueisiin sovellettavaa ympäristölainsäädäntöä. Tavoitteena on ollut tunnistaa eri tilanteissa sovellettavat säädökset ja kuka vastaa pilaantuneen alueen selvitysten ja kunnostuksen kustannuksista. Osittain samoja säädöksiä ja periaatteita sovelletaan vanhoihin pilaantuneisiin alueisiin, kaatopaikkoihin ja kaivannaisjätealueisiin.

Selvitys EU-rahoitusmahdollisuuksista KAJAK-kohteisiin (2023)

Selvityksessä käsitellään KAJAK-hankkeen kohteiden mahdollisia EU-rahoituskanavia sekä luodaan esimerkkien avulla viitekehys rahoitushaun vaiheista.

KAJAK 4 Orijärven kaivannaisjätealueen riskinarviointi -raportti (2021)

Orijärven kaivoksen kunnostustarpeen arvioinnissa on keskitytty kaivannaisjätealueiden aiheuttamiin ympäristö- ja terveysriskeihin, erityisesti valumavesien osalta. Arviointi on osa ympäristöministeriön rahoittamaa suljettujen ja hylättyjen kaivannaisjätealueiden selvitystyötä (KAJAK-projektit). Alueen aiemmat tutkimukset ja vedenlaadun seuranta ovat osoittaneet kaivannaisjätealueen metallipäästöjen kuormittavan Orijärveä ja sen alapuolisia vesistöjä.  

Suljettujen ja hylättyjen kaivannaisjätealueiden kunnostustarpeen arviointi (2020)

Ohjeistus suljettujen ja hylättyjen kaivannaisjätealueiden riskiperusteisesta kunnostustarpeen arvioinnista käsittelee ensisijaisesti metallimalmikaivoksille ominaisia riskejä, kuten happamien ja haitta-aineita sisältävien valumavesien muodostumista, pölyämistä ja rakenteiden sortumavaaraa sekä niiden vaikutuksia ihmisten terveyteen ja ympäristöön. 
Ohjeistuksessa käydään läpi riskinarvioinnin sisältöä ja toteutustapaa siten, että keskiössä ovat taustatietojen kerääminen, käsitteellisen mallin luominen, tutkimusmenetelmien valinta ja riskien määrittäminen. Ohjeistuksessa käsitellään lyhyesti myös muita kunnostustarpeeseen vaikuttavia tekijöitä sekä riskinhallinta- ja kunnostusratkaisuja. 

Opas kaivannaisjätteiden hallinnan MWEI BREF -vertailuasiakirjan parhaita käyttökelpoisia tekniikoita koskevien päätelmien soveltamiseen (2020)

Oppaassa kuvataan kaivannaisjätteiden hallinnan sekä kaivannaisjätteistä aiheutuvien haitallisten vaikutusten ehkäisyn ja vähentämisen parhaat käyttökelpoiset tekniikat (BAT). Siinä käsitellään kaivannaisjätealueisiin liittyviä parhaita käyttökelpoisia tekniikoita läpi kaivannaisjätealueen elinkaaren. Oppaan yleiset BAT-päätelmät käsittelevät johtamista, tiedon keruuta ja hallintaa sekä kaivannaistoiminnan jätehierarkiaa. Riskiperusteiset BAT-päätelmät puolestaan kuvaavat tekniikoita, joilla ehkäistään ja vähennetään ympäristöön ja ihmisten terveyteen kohdistuvia vaikutuksia sekä tekniikoita, joilla varmistetaan kaivannaisjätteen sijoitusalueiden rakenteellinen vakavuus sekä kaivannaisjätteen fysikaalinen ja kemiallinen pysyvyys.

Best Available Techniques (BAT) Reference Document for the Management of Waste from Extractive Industries in accordance with Directive 2006/21/EC (2018)

Kaivannaisjätteiden hallintaa ohjaa komission julkaisema kaivannaisjätteiden hallinnan BREF-vertailuasiakirja ja siinä julkaistut päätelmät parhaista käyttökelpoisista tekniikoista (BAT, best available technologies). Niiden avulla voidaan ehkäistä tai vähentää ympäristöön, ihmisten terveyteen tai turvallisuuteen kohdistuvia riskejä ja vaikutuksia.

Suljettujen ja hylättyjen kaivosten kaivannaisjätealueiden jatkokartoitus (2018)

Raporttiin on koottu tietoa tutkittavien kohteiden kaivostoiminnasta ja kaivannaisjätteistä, läjitysalueiden sijainnista ja tiedossa olevista ympäristövaikutuksista, hankkeen aikana toteutetusta maastotarkastuksista ja kenttämittauksista sekä kaivostoimintaan liittyvistä luvista ja valvonnasta sekä alueen mahdollisesta kaavoituksesta. Raportissa kuvataan kaivosalueen vaikutusta maankäyttöön ja esitetään suosituksia jatkotoimenpiteiksi. Tämän selvitysten perusteella hylätyt kaivannaisjätealueet ryhmiteltiin ympäristökuormituksen ja -vaikutusten mukaan 5 luokkaan.

Aijalan Cu-Zn-Pb-kaivoksen aiheuttama metallikuormitus vesistöön ja kuormituksen mahdollinen hallinta (2016)

Tutkimuksen tarkoituksena oli saada tietoa rikastushiekka-alueelta tulevasta metallikuormituksesta alueen vesiin, ja mikä kuormitus tulee mahdollisesti olemaan tulevaisuudessa.

Suljettujen ja hylättyjen kaivosten kaivannaisjätealueiden kartoitus (2013)

Raportissa on dokumentoitu, miten Suomessa on toteutettu kaivannaisjätedirektiivin edellyttämä suljettujen ja hylättyjen vakavaa ympäristön pilaantumista tai ympäristölle mahdollista vaaraa aiheuttavien kaivannaisjätealueiden kartoitus. Kartoitustyössä keskityttiin kaivoslain alaisen toiminnan jätealueisiin.
Yli tuhannesta Suomessa joskus toimineesta kaivoksesta tarkasteluun otettiin 428 kaivosaluetta kaivannaisjätealueineen. Näistä voi mahdollista vakavaa ympäristön pilaantumista tai vaaraa ympäristölle aiheuttaa 37:llä kaivoksella olevat 53 kaivannaisjätealuetta. Näiden alueiden osalta tietoa raporttiin on kerätty tietoa sijainnista, toiminta-ajoista, louhitusta metallimalmista, louhintamääristä, alueelle sijoitettujen kaivannaisjätteiden määristä ja jätelajista.

 

Paloharjoitusalueet

 

Perfluorattujjen alkyyliyhdisteiden ympäristötutkimukset ja riskinarviointi (2019)

Tässä raportissa arvioidaan sammutusvaahtojen käytön seurauksena maaperään päässeiden per- ja polyfluorattujen alkyyliyhdisteiden (PFAS) ympäristökäyttäytymistä ja -riskejä neljällä paloharjoitusalueella. Harjoitusalueiden ympäristötutkimuksissa ja niihin perustuvissa kohdearvioinneissa tarkastellaan erityisesti PFAS-yhdisteiden kulkeutumista ja siitä aiheutuvia riskejä vesiympäristölle ja pohjaveden käytölle. Raportissa annetaan esimerkkejä ja yleisiä suosituksia mm. kohdetutkimuksissa ja riskinarvioinnissa sovellettavista menetelmistä sekä PFAS-yhdisteiden laboratoriomäärityksistä. Lisäksi raportissa esitetään arvio PFAS-yhdisteiden aiheuttamista riskeistä sekä suositukset tarvittavista jatkotoimista hankkeen tutkimuskohteissa.

Perfluorattujen yhdisteiden aiheuttama ympäristön pilaantuminen paloharjoitusalueilla (2014)

Raportissa on lyhyesti kerrottu perfluoratuista aineista, niiden käytöstä, niitä koskevasta lainsäädännöstä ja näitä aineita sisältäneistä sammutusvaahdoista. Tietoja on kerätty 25 alueesta ja muissa maissa määriteltyjä ympäristönlaatukriteereitä PFOS:lle tai PFOA:lle. Lisäksi raportissa on lyhyesti tarkasteltu perfluorattujen aineiden riskienhallinnan mahdollisuuksia ja esitetty toimenpide-ehdotuksia lisäselvityksistä ja tutkimuksista.

 

Venetelakat ja talvisäilytysalueet

 

Venetelakkatoiminnan vaikutukset maaperään ja sedimenttiin (2008)

Raporttiin on koottu tietoa sekä vanhojen että toiminnassa olevien venetelakoiden maaperän ja sedimentin pilaantuneisuudesta sekä suomalaisten venetelakoiden ja veistämöiden toiminnasta, toiminnassa käytetyistä kemikaaleista ja haitta-aineista. Lisäksi kartoitettiin Porvoon alueella toimineet venetelakat ja -veistämöt sekä veneiden talvisäilytysalueet ja esimerkkikohteeksi valitulla venetelakalla toteutettiin ympäristötutkimukset .

 

Taimi- ja puutarhat

 

Metsätaimitarhoilla käytettyjen torjunta-aineiden ympäristövaikutukset ja riskinarviointi (2006)

Julkaisuun on kerätty tietoa metsätaimitarhoilla käytetyistä torjunta-aineista ja niiden ympäristökäyttäytymisestä. Lisäksi koottiin tietoa Suomessa ja Pohjoismaissa toteutetuista tutkimuksista. Suomen suurimmat keskusmetsätaimitarhat kartoitettiin ja tarhoista valittiin kaksi esimerkkitarhaa, joilla tehtiin ympäristötutkimuksia. Tutkimustulosten pohjalta tarhoille tehtiin kohdekohtaiset terveys- ja ekologisten riskien arvioinnit. Lisäksi johdettiin maaperän kynnyspitoisuudet, joita voidaan käyttää ohjeellisina myös muissa torjunta-aineiden terveys- ja ympäristöriskejä koskevissa riskinarvioinneissa.

Toimintansa lopettaneiden kauppapuutarhojen maaperän pilaantuneisuus -esiselvitys (2003)

Julkaisuun on koottu tietoja kasvihuonetuotannossa eri vuosikymmeninä käytetyistä torjunta-aineista ja niiden ympäristökäyttäytymisestä. Suomalaisten laboratorioiden valmiuksia analysoida torjunta-aineita selvitettiin laboratorioille suunnatulla kyselyllä. Esiselvitykseen on myös tehty yhteenveto jo toteutuneiden maaperätutkimusten tuloksista sekä tuotu esille seikkoja, joihin tulisi erityisesti kiinnittää huomiota kauppapuutarhojen maaperätutkimuksia suunniteltaessa. 

 

Onnettomuudet

 

Ympäristövahingot Suomessa vuosina 2013-2019 (2021)

Suomen ympäristökeskuksen selvityksessä tuotettiin tietoa ympäristövahinkojen lukumäärästä, seurannasta ja merkityksestä vuosina 2013–2019. Tarkastelu kohdistui ympäristövastuudirektiivin tarkoittamiin merkittäviin ympäristövahinkoihin sekä öljy- ja kemikaalivahinkoihin. Lisäksi selvitettiin, onko tapahtunut isännättömiä vahinkoja.

 

Sahat ja kyllästämöt

 

Pohjois-Savon entiset puunkyllästämöt - Vesannon ja Kekkolan kyllästämöiden maaperä- ja kasvillisuustutkimusten tulokset ja yhteenveto kaikkien kyllästämöalueiden nykytilasta (2006)

Raportissa on esitetty kahdella Pohjois-Savossa sijaitsevalla suolakyllästämöllä vuosina 2003-2004 tehtyjen maaperä- ja kasvillisuustutkimusten tulokset. Raportissa tarkastellaan maaperän pilaantuneisuutta vuosikymmenten kuluttua kyllästystoiminnan päättymisestä ja verrataan alueille luontaisesti muodostunutta kasvillisuutta vastaavan, maaperältään puhtaan kasvupaikan kasvilajistoon.


Kaatopaikat

 

Kaatopaikkojen käytöstä poistaminen ja jälkihoito (2008)

Julkaisussa opastetaan kaatopaikan tilan tutkimusten järjestämisessä ja esitellään erilaisia jälkihoitotoimenpiteitä, joissa pääpaino on kaatopaikan pintarakenteilla sekä kaatopaikkavesien ja kaasun talteenotossa ja käsittelyssä. Kunnostusprosessin kulkuun liittyen huomiota on kiinnitetty ratkaisujen suunnitteluun, kunnostamisen eri vaiheisiin, laadunvarmistukseen ja jälkiseurantaan.

 

Muut alueet

 

Helsingin puistojen maaperän metallipitoisuuksien arviointi (2018)

Tutkimuksessa maaperänäytteitä kerättiin 50:stä eri puistosta koko Helsingin alueelta, lukuun ottamatta Östersundomia, jonka lisäksi näytteitä otettiin myös neljältä Helsingin edustan saarelta ja neljältä uimarannalta. Työn tarkoituksena oli myös arvioida pXRF-laitteen soveltuvuutta metallipitoisuuksien mittaamiseen maaperän orgaanisesta pintakerroksesta ja vertailla kahden eri raekoon metallipitoisuuksia toisiinsa: < 2 mm ja < 0,06 mm.

EU-SÄÄNTELY

 

Euroopan komissio 2021: Vuoteen 2030 ulottuva EU:n maaperästrategia, Terveestä maaperästä hyötyä ihmisille, elintarvikkeille, luonnolle ja ilmastolle

 

MAAPERÄ KUNTOON -OHJELMA

 

Vuosiraportit

Maaperä kuntoon -ohjelmassa on selvitetty ja puhdistettu muun muassa kaatopaikkojen, ampumaratojen, sahojen, kyllästämöjen sekä muun teollisen aiheuttamia pilaantuneita alueita. Vuoden 2023 loppuun mennessä ohjelmassa on selvitetty lähes 300 alueen pilaantuneisuus ja käynnistetty lähes 30 kohteen puhdistaminen. Kunkin vuoden tuloksia on esitelty tarkemmin vuosiraporteissa (alla vain saavutettavat):