Pilantuneisiin alueisiin liittyviä julkaisuja

 

SISÄLTÖ

  • Pilaantuneet alueet yleisesti
  • Maa-ainesten otto
  • Pilaantuneisuuden selvittäminen
  • Hankinnat
  • Kestävä puhdistaminen ja muu kunnostaminen
  • Ympäristöterveys ja työsuojelu
  • Toimialakohtaista kirjallisuutta

 

PILAANTUNEET ALUEET YLEISESTI

 

Valtakunnallinen pilaantuneiden maa-alueiden riskienhallintastrategia (2015)

Strategian tavoitteena on, että pilaantuneiden maa-alueiden riskit terveydelle ja ympäristölle on saatu hallintaan kestävällä tavalla vuoteen 2040 mennessä. Strategian tavoitteita täydentävät toimenpidesuositukset, ja se sisältää Valtakunnallisen pilaantuneiden maa-alueiden tutkimus- ja kunnostusohjelman.

Valtakunnallisen pilaantuneiden maa-alueiden riskienhallintastrategian ensimmäinen seurantaraportti (2020)

Ympäristöministeriön raportissa arvioidaan strategian toteutumista neljä vuotta sen valmistumisen jälkeen sekä esitetään jatkotoimenpiteitä päämäärän ja kuuden tavoitteen saavuttamiseksi.

Pilaantuneiden maa-alueiden hallintomenettelyjen kehittäminen (2021)

Suomen ympäristökeskuksen raporttiin on koottu lainsäädännön uudistustyötä varten tietoa nykyisistä hallintomenettelyistä ja niiden kehitystarpeesta. Selvitys osoittaa voimassa olevan sääntelyn vaihtelevan tulkinnan ja soveltamisen. Raportissa ehdotetaan ilmoitusmenettelyn laajentamista siten, että se kattaisi nykyistä laajemmin ennakko- ja jälkivalvonnan erilaiset tilanteet.

Arvio EU:n biodiversiteettistrategian 2030 vaikutuksista Suomessa (2021)

Luonnonvarakeskuksen raportissa tarkasteltiin Suomen lähtötilannetta strategian sisältämien suojelu- ja ennallistamistavoitteiden osalta ja pyrittiin alustavasti arvioimaan vaikutuksia, mikäli tavoitteet toteutettaisiin täysimääräisesti. Pilaantuneiden maa-alueiden osalta tavoitteena on edistyä merkittävästi alueiden kunnostamisessa.

Valtion tuki alueiden pilaantuneisuuden selvittämiseen ja pilaantuneiden alueiden puhdistamiseen - opas lainsäädännön soveltamiseen (2020)

ELY-keskuksen oppaassa kuvataan pilaantuneiden alueiden puhdistamisen tukemista koskeva sääntely sekä sääntelyn soveltamista ja tulkintaa koskevia yleisiä periaatteita ja linjauksia. Se on suunnattu PIMA-tukilakia ja -asetusta soveltaville ja tulkitseville viranomaisille, avustuksen hakijoille sekä muille pilaantuneiden alueiden parissa toimiville tahoille.

Pilaantuneiden maa-alueiden puhdistuksiin liittyvät päätökset vuonna 2017 (2019)

Suomen ympäristökeskuksen raportissa analysoidaan vuoden 2017 aikana tehtyjä pilaantuneiden maa-alueiden puhdistusta koskevia lupa- ja ilmoituspäätöksiä. Niiden perusteella luodaan kuva pilaantuneiden maa-alueiden puhdistustoiminnasta kyseisenä vuonna. Raportissa kuvataan muun muassa, millaiset syyt ovat laukaisseet alueiden puhdistamisen, millaisia puhdistustavoitteita on asetettu ja millaisin menetelmin niihin on pyritty.

Ympäristövahingot Suomessa vuosina 2013‒2019 (2021)

Suomen ympäristökeskuksen selvityksessä tuotettiin tietoa ympäristövahinkojen lukumäärästä, seurannasta ja merkityksestä vuosina 2013–2019. Tarkastelu kohdistui ympäristövastuudirektiivin tarkoittamiin merkittäviin ympäristövahinkoihin sekä öljy- ja kemikaalivahinkoihin. Lisäksi selvitettiin, onko tapahtunut isännättömiä vahinkoja.

Status of local soil contamination in Europe: Revision of the indicator “Progress in the management contaminated sites in Europe” (2018)

Euroopan komission julkaisuun on koottu tietoa maaperän pilaantumisesta ja niihin liittyvistä toimenpiteistä Euroopan eri valtioissa. Raportissa kuvataan toiminnalle kansainvälisesti, erityisesti unionissa, asetettuja tavoitteita ja näiden taustoja. Euroopassa on tämän selvityksen mukaan arvioilta 2,5 miljoona mahdollisesti pilaantunutta aluetta.

 

MAA-AINESTEN OTTO

 

Maa-ainesten ottaminen: Opas ainesten kestävään käyttöön (2020)

Ympäristöministeriön opas toimii yleisenä ohjeena. Se antaa taustatietoa maa-ainesten ottamisen lupamenettelystä sekä ohjeistaa ottamisen suunnittelua ja valvontaa.

Kiviainesten otto arseenialueilla – opas kiviainesten tuottajille, maarakentajille ja viranomaisille (2014)

Geologian tutkimuskeskuksen oppaaseen on koottu taustatietoa arseenin luontaisesta esiintymisestä, kulkeutumisesta ja päästöistä Suomessa sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Lisäksi siinä on kuvattu teknisiä keinoja arseenin mahdollisesti aiheuttamien haittojen rajoittamiseksi.

 

PILAANTUNEISUUDEN SELVITTÄMINEN

 

Hyvät käytännöt pilaantuneiden maiden kenttätutkimuksissa (2014)

Suomen ympäristökeskuksen opas on tarkoitettu avustamaan pilaantuneen maa-alueen kenttätutkimusten suunnittelua ja toteutusta päätöksenteon eri vaiheissa. Se antaa taustatietoa ja suosituksia myös kenttätutkimusten laadunvarmistukseen ja dokumentointiin. Oppaassa keskitytään erityisesti maaperänäytteenottoon.

Passiivinäytteenotto pilaantuneiden pohjavesialueiden tutkimisessa ja seurannassa. PASSIIVI-hankkeen loppuraportti (2020)

Suomen ympäristökeskuksen hankkeen loppuraportti sisältää tutkijoille, konsulteille ja viranomaisille suunnatun ohjeistuksen, jossa käsitellään passiivinäytteenottoa ja sen toteutuksessa sekä tulosten tulkinnassa huomioitavia seikkoja.

Näytteenoton vertailukoe - Maaperän haihtuvat öljyhiilivedyt (2013)

Suomen ympäristökeskuksen selvityksen tavoitteena oli arvioida, kuinka paljon haihtuvien öljyhiilivetyjen analyysitulokset (VOC) ovat riippuvaisia näytteenoton käytännöistä, ja mitkä ovat tärkeimmät haihtuvien orgaanisten yhdisteiden näytteenotossa huomioitavat asiat. Vertailussa arvioitiin myös kenttämittarien (PID) käyttöä ja niiden tulosten luotettavuutta.

Ympäristönsuojelulain mukainen perustilaselvitys: Ohje toiminnanharjoittajille sekä lupa- ja valvontaviranomaisille (2014)

Ympäristöministeriön ohjeessa esitellään maaperän ja pohjaveden perustilaselvityksen tarpeen arviointia ja selvityksen laatimista. Ympäristönsuojelulaki sisältää direktiivilaitoksia koskevan maaperän ja pohjaveden perustilan arviointia ja perustilan palauttamista koskevan menettelyn.

 

HANKINNAT

 

Pilaantuneen maa-alueen kunnostushankkeen tilaaminen (2016)

Suomen ympäristökeskuksen ohjeistuksessa esitellään pilaantuneen tai pilaantuneeksi epäillyn alueen tutkimus-, suunnittelu- ja kunnostustoimia. Samalla kuvataan kunnostushankkeen tavanomainen eteneminen, siihen sisältyviä vaiheita sekä eri osapuolten rooleja ja tehtäviä.

Kestävät ja innovatiiviset julkiset hankinnat pilaantuneiden maa-alueiden kunnostuksessa (2021)

Suomen ympäristökeskuksen raportissa esitellään kokemuksia pilaantuneiden alueiden kunnostushankkeista ja niissä tunnistettuja hyviä toimintatapoja sekä suosituksia kestävän PIMA-urakkahankinnan läpivientiin. Suositellussa toimintamallissa on kuvattu julkisena hankkijana toimivan tilaajan mahdollisuuksia edistää kunnostusten kestävyyttä ja innovatiivisuutta.

Purkutyöt - opas tekijöille ja teettäjille (2019)

Ympäristöministeriön opas on laadittu ohjeeksi ja apuvälineeksi purkuhankkeiden laadukkaaseen toteutukseen. Tavoitteena on parantaa ja kehittää purkuhankkeen suunnitelmallisuutta, tilaamis- ja teettämiskäytäntöjä sekä purkutöiden tekemistä. Oppaassa on kiinnitetty erityistä huomiota purkumateriaalien uudelleenkäytön ja materiaalikierrätyksen tehostamiseen sekä haitallisten aineiden poistoon kierrosta.

 

KESTÄVÄ PUHDISTAMINEN JA MUU KUNNOSTAMINEN

 

Pilaantuneen maa-alueen riskinarviointi ja kestävä riskinhallinta (2014)

Ympäristöministeriön ohjeessa käsitellään riskinarvioinnin tavoitteita, toteutusta ja dokumentointia sekä kestävän riskinhallinnan arviointia ja periaatteita. Lisäksi ohjeessa annetaan näitä koskevia yleisiä suosituksia. Ohje on tarkoitettu valvonta- ja lupaviranomaisille, suunnitelmien ja arviointien tekijöille ja tilaajille sekä muille alan asiantuntijoille.

Kestävän kunnostamisen parhaat käytännöt (2022)

ELY-keskuksen julkaisun tavoitteena on kuvata käytännönläheisen prosessin kautta, miten kestävä kehitys voidaan huomioida eri vaiheissa maaperän kunnostushanketta.  Opas tarjoaa tietoa kestävästä kunnostamisesta kunnostushankkeita suunnitteleville ja toteuttaville tahoille, mutta myös viranomaisille, maanomistajille, maankäytön suunnittelijoille, toiminnanharjoittajille sekä opiskelijoille.

Pilaantuneiden maa-alueiden kestävät riskinhallintakeinot (2017)

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaan liittyvässä julkaisussa perehdytään riskinhallinnan kestävyysarviointiin ja testataan sen arviointimenetelmiä. Julkaisu esittelee hankkeen, jossa selvitettiin yhdessä alan toimijoiden kanssa ohjauskeinoja, joilla pilaantuneita maa-alueita koskevaa päätöksentekoa ja toimintaa voidaan suunnata kohti kestävää kiertotaloutta. Lisäksi tunnistettiin kansallisia erityisosaamisalueita, joilla on hyvät edellytykset kansainvälisen cleantech-liiketoiminnan ja vientituotteiden kehittämiseksi.

Pilaantuneiden maa-alueiden puhdistamisen ekotehokkuuden mittaaminen aluetasolla (2008)

Suomen ympäristökeskuksen selvityksessä kuvataan pilaantuneiden maa-alueiden puhdistamisen kestävyyden arviointia. Selvityksessä on määritelty seurantaa tukevia indikaattoreita elinkaariarvioinnin sekä materiaalivirta-analyysin avulla ja pohdittu toiminnan tuottamien taloudellisten hyötyjen käyttöä ekotehokkuuden arvioinnissa.

Pilaantuneen maaperän ja pohjaveden riskinhallintaratkaisujen ekotehokkuus (2003–2009)

PIRRE- ja PIRRE2-hankkeissa tuotettua materiaalia on julkaistu Suomen ympäristökeskuksen verkkosivuilla. Sivuilta löytyy myös lista hankkeissa tuotetuista julkaisuista.

 

YMPÄRISTÖTERVEYS JA TYÖSUOJELU

 

Ympäristöterveyden erityistilanteet: Opas ympäristöterveydenhuollon työntekijöille ja yhteistyötahoille (2014)

Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisu toimii oppaana terveysvaaraa aiheuttavissa ympäristöperäisissä erityistilanteissa, määrittelee kunnan tehtävät varautumisessa, kuvaa uhkakuvia paikallistasolla ja opastaa tarkoituksenmukaiseen toimintaan näissä tilanteissa. Ympäristöterveyden erityistilanteena voidaan pitää maaperän pilaantumista, johon liittyy tavanomaista suurempi terveyshaitan mahdollisuus ja joka edellyttää välittömiä toimenpiteitä mahdollisten haittojen estämiseksi.

Pilaantuneen maa-alueen tutkimuksen ja kunnostuksen työsuojeluopas (2006)

Ympäristöministeriön oppaassa kerrotaan pilaantuneiden maa-alueiden tutkimisen ja kunnostuksen tapaturma- ja terveysvaaroista ja neuvotaan niiden arvioinnissa ja ehkäisyssä. Siinä käsitellään myös hankkeen toimijoiden vastuita ja velvollisuuksia.

 

TOIMIALAKOHTAISTA KIRJALLISUUTTA

 

Ampumaradat

 

Ampumarata-alueiden pilaantunut maaperä - Tutkimukset ja riskienhallinta (2002)

Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen selvityksessä kartoitettiin ampumartojen aiheuttamia ympäristöhaittoja Suomessa. Selvityksessä arvioitiin kolmen radan tila ja puhdistustarve sekä selvitettiin ampumaradoille soveltuvia tutkimus- ja kunnostusmenetelmiä.

Haitta-aineiden kulkeutumisen arviointi Mansikkakuopan ampumarata-alueella (2011)

Geologian tutkimuskeskuksen hankkeessa selvitettiin lyijyn, antimonin ja arseenin pitoisuuksia maaperässä, vajovedessä ja pohjavedessä sekä arvioitiin aineiden kulkeutumisriskiä ampumaradalta pohjaveteen. Tavoitteena oli selvittää valittujen kohdetutkimusten, erityisesti Kd-määritysten, sekä yksinkertaisten ja riskinarvioinnissa usein käytettyjen laskentayhtälöiden soveltuvuutta maaperässä olevien haitta-aineiden kulkeutumisen arviointiin ampumaradoilla.

Ampumaradan ympäristölupa - Opas toiminnanharjoittajille sekä lupa- ja valvontaviranomaisille (2012)

Suomen ympäristökeskuksen oppaassa esitetään, mitä tietoja ampumaradan luvan hakijan tulisi antaa ympäristöluvan hakemusvaiheessa, mitä lupaviranomaisen tulisi lupaharkinnassaan ottaa huomioon ja millaisia määräyksiä hyvän ampumaradan ympäristöluvan tulisi sisältää.

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) - Ampumaratojen ympäristövaikutusten hallinta (2014)

Ympäristöministeriön raportissa kuvataan teknisiä ja toiminnallisia menetelmiä ampumaratojen ympäristöhaittojen vähentämiseksi sekä arvioidaan niiden toimivuutta, saatavuutta ja kustannuksia Suomessa. Johtopäätöksenä esitetään parhaat käyttökelpoiset tekniikat ja käytännöt ampumaratojen haitta-aine- ja melupäästön hallintaan. Parhaiksi arvioiduista tekniikoista on laadittu ohjeellisia tai periaatteellisia mallityöselityksiä ja rakennekuvia.