KAJAK-kohde Metsämonttu

Sijainti: Metsämonttu, Salo
Seuranta: 2022-
Selvitykset: Tarve selviää seurannan jälkeen.
Kunnostaminen: Kunnostustarve ei tiedossa.
 

Kohteen historia

Metsämontun kaivos toimi vuosina 1952–1958 ja 1964–1974. Alueella louhittiin kupari-,
sinkki- ja lyijymalmia, joka rikastettiin läheisellä Aijalan rikastamolla. Entisellä kaivosalueella on nykyisin maanalainen kaivos, louhosallas ja peittämättömiä sivukivikasoja. Jätealueen sivukivien määräksi on arvioitu 300 000 tonnia, mutta maanpäällisten sivukivien määrästä ei ole tarkkaa tietoa. 

Aikaisemmin havaittua

Entisen kaivosalueen ympäristövaikutuksista tai kaivannaisjätteiden ominaisuuksista ei ole saatavilla aiempaa, kattavaa tutkimustietoa. Geologian tutkimuskeskuksen tekemien tutkimusten mukaan kaivosalueen pintavesissä on havaittu kohonneita pitoisuuksia mm. rautaa, kadmiumia, sinkkiä, nikkeliä ja sulfaattia. 

Käynnissä oleva seuranta

Metsämonttu kuuluu kansalliseen luetteloon, johon on listattu käytöstä poistettuja ja hylättyjä kaivannaisjätealueita, joista aiheutuu tai voi aiheutua uhkaa ympäristölle tai ihmisten terveydelle. Metsämonttu on yksi Pirkanmaan ELY-keskuksen koordinoiman KAJAK-hankkeen seurantakohteista, joiden mahdollisia ympäristö- ja terveysvaikutuksia selvitetään KAJAK-hankkeessa.

Metsämontun entisen kaivoksen seurantavaiheen tutkimuksissa tavoitteena on kartoittaa kohteen mahdollisia vaikutuksia kaivosalueen lähiympäristöön. Seurantavaiheen tutkimukset alkoivat vuonna 2022 ja tutkimussuunnitelman mukaan kohteessa tutkitaan pintavesien tilaa kaivannaisjätealueella ja sen lähiympäristössä, Kiskonjokeen päätyvissä ojissa sekä Kiskonjoessa, pohjavesien ja lähialueen kaivovesien tilaa sekä pölyämisriskiä. Lisäksi arvioidaan alueella olevan sivukiven määrä sekä tutkitaan sivukiven ominaisuuksia.

Seurannan tutkimus- ja suunnittelutyöt toteuttaa Envineer Oy.