Ajankohtaista
Tavoitteet
Kaivoksia on hylätty ja suljettu aikaisemmin menetelmillä, jotka eivät vastaa nykyajan ympäristö- ja turvallisuusvaatimuksia. Muuan muassa kaivannaisjätealueilta ympäristöön kulkeutuvat vedet ovat aiheuttaneet ongelmia.
Kansallisessa luettelossa on 19 isännöimätöntä suljettua tai hylättyä kaivosta, joiden kaivannaisjätealueet vaativat vastuiden sekä ympäristö- ja terveyshaittojen selvittämistä. Näitä kutsutaan KAJAK-kohteiksi.
KAJAK-hanke on osa valtion rahoittamaa Maaperä kuntoon -ohjelmaa, jota toteuttaa Lupa- ja valvontavirasto.
KAJAK-hankkeessa tavoitteena on:
- saada vanhojen kaivannaisjätealueiden ympäristö- ja terveysriskit kestävällä tavalla hallintaan.
- parantaa vesien kemiallista tilaa, ympäristön tilaa ja biodiversiteettiä.
Taustaa
EU:n kaivannaisjätedirektiivi (2006) edellytti jäsenvaltioita laatimaan päivitettävän luettelon käytöstä poistetuista ja hylätyistä kaivannaisjätealueista, jotka aiheuttavat vakavaa haittaa ympäristölle tai joista voi aiheutua vakava uhka ihmisten terveydelle tai ympäristölle.
Useita hankkeita ja projekteja 2010-luvulla. Kansallisen luettelon laatimiseksi kaivannaisjätealueita ja niiden riskejä kartoitettiin viidessä eri KAJAK-projektissa ja -hankkeessa 2010-luvulla. Samalla tehtiin muun muassa toimenpidesuosituksia riskien ja vastuukysymysten selvittämiseksi sekä ympäristö- tai terveysriskiä aiheuttavien alueiden kunnostamiseksi.
Kansallinen luettelo on päivitetty Suomessa viimeksi tammikuussa 2020, ja siinä on 31 kohdetta, joista 19 kohdetta (KAJAK-kohteet) edellyttää tämän hetken tietojen mukaan jatkotoimenpiteitä, vähintään seurantaa.
Toteutus
Kansallisessa luettelossa olevien suljettujen ja hylättyjen kaivannaisjätealueiden riskejä seurataan ja selvitetään KAJAK-hankkeessa kohdekohtaisesti. Alueita kunnostetaan tarpeen mukaan riskiperusteisesti. Ympäristöministeriö on keskittänyt tehtävän toteutuksen valtakunnallisesti Lupa- ja valvontavirastoon Maaperä kuntoon -ohjelmalle.
- Maaperä kuntoon -ohjelma on koonnut kaikista kohteista yleiset lähtötiedot yhteistyössä Lupa- ja valvontaviraston Maaperän suojeluryhmän kanssa.
- Tiivistä yhteistyötä tehdään myös muiden viranomaisten kanssa.
- Selvityksiä tehdään ennalta sovitussa etenemisjärjestyksessä, jonka ympäristöministeriö on hyväksynyt.
Joissakin kohteissa käynnistetään ensin seuranta, jotta saadaan lisätietoja ympäristövaikutusten arvioimiseksi. Sen jälkeen edetään tarvittaessa tarkempaan selvitysvaiheeseen, jonka perusteella voidaan arvioida kunnostus- tai muuta riskienhallintatarvetta. Samalla selvitetään, kuka alueen mahdollisesta kunnostamisesta vastaa. Vastuukysymykset ovat monimutkaisia, ja niitä tarkastellaan kohdekohtaisesti.
Hankkeet etenevät tyypillisesti kolmessa vaiheessa:
1. seuranta (kohteen ympäristövaikutuksia seurataan ottamalla näytteitä tyypillisesti 1,5 vuoden ajan)
2. selvitys (kattavat tutkimukset sisältävät riskin- ja puhdistustarpeen sekä kestävyyden arvioinnin)
3. kunnostus (vain jos kohteessa on tarve riskienhallinnalle).
Valvovana viranomaisena toimii Lupa- ja valvontaviraston Maaperän suojeluryhmä.
Tulokset
KAJAK-hankkeeseen on myönnetty 1,4 miljoonaa euron määräraha vuosille 2020-2024.
Myönnetty rahoitus on mahdollistanut:
- 1 kunnostuskohteen,
- 4 selvityskohteen ja
- 7 seurantakohteen toteuttamisen.
KAJAK-hankkeelle ei ole myönnetty uutta rahoitusta, ja meneillään olevat hankkeet rahoitetaan Maaperä kuntoon -ohjelman varoilla.
Ilman jatkorahoitusta kaikkia 19 KAJAK-kohdetta ei voida selvittää. Jos rahoitus järjestyy, tavoitteena on, että kaikkien kohteiden selvitykset on tehty vuoteen 2030 mennessä.
Yhteyshenkilö
Kari Pyötsiä, Lupa- ja valvontavirasto, [email protected], 0295 255 046
