Kaivosrakennusten raunioita ja kuparin väristä hiekkaa. Taustalla puita.

KAJAK-hanke

KAJAK-hankkeessa selvitetään suljettujen ja hylättyjen kaivannaisjätealueiden riskejä. Tavoitteena on saada vanhojen kaivannaisjätealueiden ympäristö- ja terveysriskit kestävällä tavalla hallintaan.

Tavoitteet

Kaivoksia on hylätty ja suljettu aikaisemmin menetelmillä, jotka eivät vastaa nykyajan ympäristö- ja turvallisuusvaatimuksia. Muuan muassa kaivannaisjätealueilta ympäristöön kulkeutuvat vedet ovat aiheuttaneet ongelmia. KAJAK-hankkeessa tavoitteena on saada vanhojen kaivannaisjätealueiden ympäristö- ja terveysriskit kestävällä tavalla hallintaan. Pyrkimyksenä on parantaa vesien kemiallista tilaa, ympäristön tilaa ja biodiversiteettiä.

EU:n kaivannaisjätedirektiivi vuodelta 2006 edellytti jäsenvaltioita laatimaan päivitettävän luettelon käytöstä poistetuista ja hylätyistä kaivannaisjätealueista, jotka aiheuttavat vakavaa haittaa ympäristölle tai joista voi aiheutua vakava uhka ihmisten terveydelle tai ympäristölle. Luettelon laatimiseksi kaivannaisjätealueita ja niiden riskejä kartoitettiin 2010-luvulla viidessä eri KAJAK-projektissa ja -hankkeessa. Samalla tehtiin muun muassa toimenpidesuosituksia riskien ja vastuukysymysten selvittämiseksi sekä ympäristö- tai terveysriskiä aiheuttavien alueiden kunnostamiseksi.

Kansallinen luettelo on päivitetty Suomessa viimeksi tammikuussa 2020, ja siinä on 31 kohdetta. 12 kohteessa on käynnissä jälkitarkkailua tai alueen ennallistamista, ja näiden osalta vastuutaho on tiedossa. 19 kohdetta sen sijaan edellyttää tämän hetken tietojen mukaan jatkotoimenpiteitä, vähintään seurantaa. 

Toteutus

Kansallisessa luettelossa olevien suljettujen ja hylättyjen kaivannaisjätealueiden riskejä seurataan ja selvitetään vuonna 2020 alkaneessa KAJAK-hankkeessa kohdekohtaisesti. Alueita kunnostetaan tarpeen mukaan riskiperusteisesti. Ympäristöministeriö on keskittänyt tehtävän toteutuksen valtakunnallisesti Pirkanmaan ELY-keskukseen. KAJAK-työhön on varattu 1,4 miljoonan euron määräraha vuosille 2020–2022.

Pirkanmaan ELY-keskus on koonnut kaikista kohteista yleiset lähtötiedot yhteistyössä alueellisten ELY-keskusten kanssa. Tiivistä yhteistyötä tehdään myös muiden viranomaisten kanssa. Selvityksiä tehdään ennalta sovitussa etenemisjärjestyksessä, jonka ympäristöministeriö on hyväksynyt.

Joissakin kohteissa käynnistetään ensin seuranta, jotta saadaan lisätietoja ympäristövaikutusten arvioimiseksi. Sen jälkeen edetään tarvittaessa tarkempaan selvitysvaiheeseen, jonka perusteella voidaan arvioida kunnostus- tai muuta riskienhallintatarvetta. Samalla selvitetään, kuka alueen mahdollisesta kunnostamisesta vastaa. Vastuukysymykset ovat monimutkaisia, ja niitä tarkastellaan kohdekohtaisesti.

Hankkeet etenevät tyypillisesti kolmessa vaiheessa:

  1. seuranta (kohteen ympäristövaikutuksia seurataan ottamalla näytteitä tyypillisesti 1,5 vuoden ajan)
  2. selvitys (kattavat tutkimukset sisältävät riskin- ja puhdistustarpeen sekä kestävyyden arvioinnin)
  3. kunnostus (vain jos kohteessa on tarve riskienhallinnalle).

Valvovana viranomaisena toimii kunkin alueen oma ELY-keskus.

Tulokset

Tavoitteena on aloittaa kaikkien vakavaa haittaa tai uhkaa aiheuttavien kohteiden selvitykset vuosina 2020–2025. Yksittäisen kohteen selvittäminen kestää arviolta puolesta vuodesta kahteen vuoteen.

Yhteyshenkilö

Kari Pyötsiä, Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, [email protected], 0295 036 372