Kestävä riskinhallinta
Pilaantuneiden alueiden kestävän riskinhallinnan tavoitteena on merkittävää haittaa tai riskiä aiheuttavien haitta-aineiden poistaminen tai hallinta turvallisesti ja tehokkaasti optimoiden vaikutukset ympäristöön, yhteiskuntaan ja talouteen (ISO 18594:2017).
Pilaantuneiden maa-alueiden riskinhallinnassa ensisijaisena tavoitteena on:
- varmistaa, että alueen maaperässä tai pohjavedessä olevista haitta-aineista ei aiheudu merkittävää terveys- tai ympäristöriskiä.
- Aineiden ympäristöön ja terveyteen kohdistuvat mahdolliset haitat tunnistetaan, määritetään ja kuvataan riskinarvioinnissa.
- Riskinarvioinnin perusteella arvioidaan alueen pilaantuneisuus ja puhdistustarve sekä tarvittaessa määritetään puhdistustavoitteet.
Käytännössä päätökseen riskinhallintaratkaisusta ja toimenpiteiden valinnasta vaikuttavat monet sellaiset tekijät, joita haitta-aineisiin kohdistuvalla ympäristö- ja terveysriskinarvioinnilla ei voida tarkastella. Esimerkiksi alueen maankäyttöä ja rakentamista koskevissa suunnitelmissa päätöksiä ohjaavat mm. arviot valittavien toimenpiteiden vaikutuksista alueen arvoon, rakennettavuuteen tai muuhun jatkokäyttöön. Toisaalta riskinhallintatoimilla, kuten kunnostuksella, on aina myös haitallisia vaikutuksia, jotka toiminnan suunnittelussa tulee minimoida. Eri sidosryhmien näkemykset riskinhallinnan tavoitteista ja sen erilaisten toteutusvaihtoehtojen vaikutuksista voivat lisäksi poiketa merkittävästi toisistaan.
Vaikutukset huomioidaan laaja-alaisesti
Kestävällä riskinhallinnalla tarkoitetaan sellaista riskinhallintatoimien suunnittelua ja toteutusta, jossa pyritään maksimoimaan toiminnan kokonaishyödyt ottamalla mahdollisimman laaja-alaisesti huomioon sen vaikutukset ympäristöön, ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen sekä talouteen.
Riskinhallinnan kestävyyteen voidaan vaikuttaa sekä riskinhallintamenetelmien valinnalla yksittäisessä kohteessa että maankäytön suunnittelun ja rakentamisen keinoin alueellisella tasolla. Mitä aikaisemmassa vaiheessa suunnitteluprosessia kestävän kehityksen periaatteet huomioidaan, sitä enemmän on mahdollisuuksia vaikuttaa päätöksentekoon ja toiminnalla saavutettaviin hyötyihin.
Kestävässä riskinhallinnassa ympäristö-, sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset ovat tasapainossa keskenään (ympäristöministeriö, 2014).