Menetelmiä pilaantuneen alueen tutkimiseen

Maaperän, pohjaveden tai sedimentin pilaantuneisuuden selvittäminen aloitetaan laatimalla tutkimussuunnitelma. Siinä esitetään menetelmät, joilla alueen pilaantuneisuus saadaan selvitettyä. Tutkimussuunnitelma sisältää historiatietojen keräämisen, ympäristöolosuhteiden selvittämisen sekä tutkimusmenetelmien määrittämisen.

Historiatietojen kerääminen

Pilaantuneisuuden selvittäminen alkaa alueen toiminnan ja historiatietojen keräämisellä, jotta tutkimukset voidaan kohdistaa oikeisiin haitta-aineisiin. Selvitettäviä asioita ovat:

alueella ollut toiminta ja toiminta-alue
alueella käytetyt aineet
toiminta-aika ja volyymi
aiemmat tutkimukset, havainnot ja kunnostukset
viranomaisten tiedot, lausunnot ja päätökset.

Ympäristöolosuhteiden selvittäminen

Historiatietojen jälkeen on oleellista selvittää alueen ympäristöolosuhteet ja mahdolliset riskikohteet:

pohjavesialueet (vedenottamot, kaivot)
pintavedet
asutus
luonnonsuojelualueet
museoviraston suojelukohteet
muut herkällä käytöllä olevat alueet (päiväkodit, koulut).

Tutkimusmenetelmiä

Pilaantuneisuutta voidaan tutkia maaperä-, vesi- ja sedimenttinäytteillä. Näytteiden ottaminen arvioidaan tapauskohtaisesti olemassa olevien tietojen perusteella.