KAJAK-kohde: Haveri

Sijainti: Haveri, Ylöjärvi

Selvitykset: 2020 (Ylöjärven kaupunki ja Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus) 

Kunnostaminen: Käynnissä, aloitettu 15.3.2021

Kohteen historia

Ylöjärven Haverin malmiesiintymän hyödyntämistä tutkittiin ensimmäisen kerran vuonna 1773, jolloin alueella suoritettiin koelouhintoja raudan jalostusta varten. 1800-luvulla Haverin malmia jalostettiin Tampereella, mutta pienimuotoinen toiminta loppui vuonna 1865. Aktiivisimmillaan Haverin kaivostoiminta oli 1940-luvulta lopettamisvuoteen 1960 saakka. Tuolloin kaivoksen päätuotteet olivat kulta ja kupari. Malmista erotettiin rikastusprosessilla lisäksi hopeaa. Kulta erotettiin rikasteesta natriumsyanidiliuokseen, josta se jalostettiin edelleen puhtaaksi metalliksi. Rikastustoiminnan seurauksena kaivosalueen itäpuolelle muodostui Kirkkojärveen rajoittuva rikastushiekka-alue, joka sijoittui osin veden alle Kirkkojärven lahdelmaan. Nykyään rikastushiekka-alue on noin 18 hehtaarin kokoinen ja sinne on läjitetty 1,4 Mt rikastushiekkaa.  

Rikastushiekka-alueella on puutavaran varastoalue, pelastuslaitoksen paloharjoitusalue ja puutarhajätteen sijoitusalue. Alueella on ollut myös motocross-toimintaa, joka on nykyisin kielletty. Alue on osin metsittynyt ja osin kasvillisuudesta paljaana. 

Aikaisemmin havaittua

Haverin alueen kaivannaisjätealueen ympäristövaikutuksia on selvitetty useassa tutkimuksessa. Alueelta otettiin mm. pintavesi- ja rikastushiekkanäytteitä vuosina 2005–2007 RAMAS-hankkeessa. Vuonna 2012 julkaistussa väitöskirjatyössä (A. Parviainen) selvitettiin mm. kaivannaisjätteen ominaisuuksia, kuten hapon muodostusta. Lisäksi Ylöjärven kaupunki ja Pirkanmaan ELY-keskus ovat tutkineet kaivannaisjätealueelta suotautuvien vesien laatua mm. vuonna 2011. Vuonna 2015 Pöyry Oy kokosi raporttiin aiempia tuloksia, selvitti kaivannaisjätealueen ympäristöriskejä ja laati alustavan suunnitelman jätealueen kunnostamiseksi. 

Aikaisempien tutkimusten ja selvitysten perusteella kaivannaisjätealueen maaperässä on todettu olevan korkeita pitoisuuksia kuparia sekä kohonneita pitoisuuksia vanadiinia, arseenia, sinkkiä ja kobolttia. Rautapitoisuus on vaihdellut välillä 7–23 % ja rikkipitoisuus välillä 1–6,5 %. Jätealueelta on todettu tulevan hapanta valumaa (pH 3,5–4,5), ja alueen läpi suotautunut vesi on sisältänyt mm. nikkeliä, kuparia ja sinkkiä. Riskienhallintatoimenpiteiksi on ehdotettu alueen verhoilua tiivistys- ja peittorakenteilla sekä vesien käsittelyä mm. erottamalla puhtaammat vedet haitta-ainepitoisista vesistä.

Vuoden 2020 selvitys

Pirkanmaan ELY-keskus käynnisti vuonna 2020 yhdessä Ylöjärven kaupungin kanssa selvityksen, jossa arvioitiin kaivannaisjätealueen mahdollisia ympäristöriskejä sekä suunniteltiin alueelle riskienhallintatoimia. Selvityksessä hyödynnettiin olemassa olevaa tietoa ja otettiin kaivannaisjätealueelta ja sen lähiympäristöstä suoto-, pinta- ja pohjavesinäytteitä sekä kaivannaisjäte- ja sedimenttinäytteitä. Selvitys valmistui vuosien 2020-2021 vaihteessa ja se oli pohjana alueen riskienhallinnalle. 

Näytteistä analysoitiin metallien ja puolimetallien kokonaispitoisuudet, syanidi, metyylielohopea, hehkutushäviö, raekoko ja orgaaninen hiili. Lisäksi selvitettiin rikastushiekan liukoisuusominaisuuksia ja hapontuottokykyä. Kaivannaisjätealueen sisäisestä vedestä (suotovesi) otettiin vesinäytteet kertaluonteisesti kolmesta alueelle aiemmin asennetusta havaintoputkesta.

Sedimenttinäytteitä otettiin kahdeksasta tutkimuspisteestä, jotka sijoittuivat rikastushiekka-alueen edustalle ja kauemmas Kirkkojärvelle. Vesinäytteitä otettiin kaivannaisjätealueen läheisistä ojista ja Kirkkojärveltä.

Käynnissä oleva kunnostus

Alueen kunnostaminen käynnistyi keväällä 2021 vanhan lainsäädännön mukaisena valtion jätehuoltotyönä, sillä kohteen kunnostamisesta on tehty esitys vanhan lainsäädännön voimassaoloaikana, ennen 1.1.2020. Hankkeen toteuttaa Ylöjärven kaupunki, ja Pirkanmaan ELY-keskus on myöntänyt hankkeelle avustusta.