Pilaantuneen alueen puhdistusmenetelmiä

Erilaiset maaperän ja pohjaveden puhdistusmenetelmät soveltuvat erilaisiin pilaantuneisiin kohteisiin. Menetelmän valinnassa on tärkeää huomioida riskinarviointi ja puhdistaa sen mukaisesti, millaisen riskin alueen pilaantuneisuus aiheuttaa. Puhdistusmenetelmän valintaan vaikuttavat muun muassa seuraavat seikat:

  • maalajit
  • haitta-aineiden lukumäärä, laatu, laajuus, pitoisuudet ja sijainti
  • pohja- ja pintavesiolosuhteet
  • kiinteistön ominaisuudet, kuten rakennusten läheisyys ja niiden käyttötarkoitus
  • hankkeen taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristövaikutukset (kestävyys)
  • käytettävissä oleva aika
  • budjetti ja kustannukset
  • pima-päätöksessä asetetut tavoitteet.

Puhdistamisessa voidaan käyttää useita toisiaan täydentäviä menetelmiä, jos maaperä tai pohjavesi on pilaantunut useilla eri haitta-aineilla, aineiden pitoisuudet tai niiden pitoisuuserot ovat suuria tai maata on hankala käsitellä sen ominaisuuksien vuoksi.

Toisinaan pilaantuneella alueella riittää riskienhallinta, jossa aluetta ei varsinaisesti puhdisteta, vaan haitta-aineiden pitoisuuksia ja kulkeutumista tarkkaillaan tai rajoitetaan riskien hallitsemiseksi. Tätä kutsutaan toisinaan myös kunnostamiseksi.

Varsinainen puhdistaminen voidaan toteuttaa maa-aineksia kaivamatta tai pohjavettä siirtämättä (in situ), kaivamalla ja käsittelemällä maaperää tai pohjavettä paikan päällä (on site) tai siirtämällä maa-aineksia tai pohjavettä muualle käsiteltäväksi (off site). In situ -puhdistamisen aikana alueen normaalia toimintaa voidaan tyypillisesti jatkaa toiminnan häiriintymättä.

Puhdistusmenetelmiä: 

  • massanvaihto ja eristäminen 
  • biologinen puhdistaminen 
  • kemiallinen puhdistaminen 
  • fysikaalinen puhdistaminen
  • terminen menetelmä
  • muut menetelmät, kuten seulonta.

Massanvaihto on ylivoimaisesti yleisin puhdistusmenetelmä. Siinä pilaantunut maa-aines kaivetaan pois ja korvataan puhtaalla maa-aineksella. Pilaantunut maa toimitetaan ympäristöluvalliseen käsittelylaitokseen. Maaperässä ja kaivetuissa maa-aineksissa esiintyviä haitta-aineita voidaan myös eristää, jolloin niiden leviäminen ja kulkeutuminen ympäristöön estyy. Eristäminen ei kuitenkaan poista haitta-aineita maaperästä.