Maaperän puhdistamisen ilmastovaikutuksia voidaan vähentää – nyt kattava tietopaketti julki
Nyt on julkaistu laaja tietopaketti siitä, miten maaperän puhdistusmenetelmien ilmastovaikutuksia on mahdollista pienentää. Kyse on kehityshankkeesta, joka toteutettiin Pirkanmaan ELY-keskuksen ja FCG Finnish Consulting Group Oy:n yhteistyönä osana Maaperä kuntoon -ohjelmaa.
Viime vuonna toteutetussa kehityshankkeessa tunnistettiin keinoja pienentää maaperän puhdistusmenetelmien ilmastovaikutuksia. Lisäksi laadittiin avuksi työkaluja sen tarkastelemiseksi, miten ilmastovaikutuksia voidaan huomioida jo puhdistuksen hankintavaiheessa. Hankkeesta on juuri julkaistu loppuraportti ja tarinakartta.
- Puhdistushankkeen aikana ilmastovaikutuksia on mahdollista pienentää esimerkiksi kaluston ja materiaalien valinnoilla ja määrien minimoinnilla. Ilmastovaikutukset pienenevät, jos hankkeessa voidaan hyödyntää kiertotaloutta vaikkapa läheisen rakennustyömaan ylijäämämaita hyödyntämällä, havainnollistaa Maaperä kuntoon -ohjelman projektipäällikkö Kari Pyötsiä Pirkanmaan ELY-keskuksesta.
Puhdistusurakan hankintavaiheessa ilmastovaikutuksiin voidaan vaikuttaa hyödyntämällä esimerkiksi erilaisia markkinakartoituksia ja -vuoropuheluita sekä neuvottelumenettelyjä.
- Markkinavuoropuhelulla saadaan laaja joukko asiantuntijoita saman pöydän ääreen pohtimaan mahdollisimman ilmastoviisaita puhdistusratkaisuja. Näin osaaminen ja ratkaisuvalikoima lisääntyy, Pyötsiä kertoo.
Kasvihuonekaasupäästöt osa kestävyyden arviointia
Kasvihuonekaasupäästöt ovat oleellinen osa maaperän puhdistushankkeen kestävyyden arviointia. Puhdistusmenetelmien vaikutuksista ilmakehään on kuitenkin olemassa arvioinnin tueksi yllättävän vähän koottua tietoa.
- Valtakunnallisen pilaantuneiden maa-alueiden riskienhallintastrategian tavoitteena on, että pilaantuneiden maa-alueiden riskinhallinnassa käytetään menetelmiä, jotka ovat kustannustehokkaita, säästävät luonnonvaroja, minimoivat haitallisia ympäristövaikutuksia ja edistävät kiertotaloutta. Toivottavasti tässä hankkeessa laadittujen ja kaikkien käyttöön tarkoitettujen aineistojen ja työkalun avulla pystytään vähentämään pilaantuneiden maiden puhdistuksista aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä ja voimme näin omalta osaltamme edistää Suomen tavoitetta olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä, pohtii neuvotteleva virkamies Nina Lehtosalo ympäristöministeriöstä.
Tutustu tarinakarttaan ja loppuraporttiin
Kehityshankkeesta on julkaistu verkossa kaikille avoin tarinakartta sekä laskentatyökalu ja tarkistuslista, joiden avulla voi helposti tutustua eri puhdistusmenetelmiin ja niiden ilmastovaikutuksiin.
Tarinakartassa tarkastellaan eri menetelmiä, kuten massanvaihto, aumakäsittelyt, eristys, injektointeihin perustuvat menetelmät, termiset menetelmät, huokosilmakäsittely, fytoremediaatio sekä biologisen hajoamisen seuranta.
Lisäksi tarinakartta sisältää yksinkertaisen maaperän puhdistusmenetelmän hiilijalanjäljen laskurin ja tarkistuslistan sekä neljän puhdistuskohteen hiilijalanjäljen laskennan case-tarkastelut. Tarinakartan lopussa nostetaan esiin ilmastovaikutusten pienentämiskeinoja ja erityisesti niiden huomioimista hankinnoissa.
Laajempi raportti on luettavissa myös pdf-muotoisena.
Mikä Maaperä kuntoon -ohjelma?
Maaperä kuntoon -ohjelmassa selvitetään ja puhdistetaan ympäristö- ja terveysriskeiltään merkittäviä pilaantuneita alueita koko Suomessa. Ohjelmassa on selvitetty lähes 300 isännättömän alueen pilaantuneisuus ja joko aloitettu tai toteutettu lähes 30 kohteen puhdistaminen vuoden 2023 loppuun mennessä. Ohjelmaa koordinoi Pirkanmaan ELY-keskus ja rahoittaa ympäristöministeriö.
Lue lisää
- Maaperä kuntoon -ohjelma (maaperakuntoon.fi)
- Maaperän puhdistusmenetelmien ilmastovaikutukset -tarinakartta (arcgis.com)
- Maaperän puhdistusmenetelmien ilmastovaikutukset (maaperakuntoon.fi)
Yhteyshenkilöt
Pirkanmaan ELY-keskus:
projektipäällikkö Kari Pyötsiä, [email protected], puh. 0295 036 372
Ympäristöministeriö:
neuvotteleva virkamies Nina Lehtosalo, [email protected], puh. 0295 250 400
FCG Finnish Consulting Group Oy:
johtava asiantuntija Emilia Pöyry, [email protected], puh. 041 731 7837
