Hyppää sisältöön

Maaperä kuntoon -ohjelmassa tutkittiin 50 valtakunnallisesti priorisoitua kohdetta vuonna 2019

Julkaisuajankohta 23.4.2020 11.08

Maaperä kuntoon -ohjelmassa selvitetään ja puhdistetaan isännättömiä pilaantuneita riskikohteita ympäri Suomen. Neljän ensimmäisen vuoden aikana ohjelmassa on selvitetty yli 150 alueen pilaantuneisuus.

Pirkanmaan ELY-keskukseen vuonna 2016 keskitetty isännättömien pilaantuneiden alueiden tutkiminen ja puhdistaminen on edennyt Maaperä kuntoon -ohjelmassa pitkälti tavoitteiden mukaisesti. Ohjelmassa selvitettiin juuri valmistuneen vuosiraportin mukaan vuonna 2019 yhteensä 50 alueen pilaantuneisuus. Puhdistushankkeita oli käynnissä kaikkiaan yhdeksän.

”Vuosi 2019 oli työntäyteinen, sillä tavanomaisten hankkeiden ohessa valmistauduimme uuden valtiontukilainsäädännön toimeenpanoon, valmistelimme kaikille avoimen työkalun PIMA-hankkeiden kestävyyden arviointiin ja kehitimme lisäksi viestintäämme”, kertoo ohjelman projektipäällikkö Kari Pyötsiä.

Vuonna 2016 laadittu valtakunnallinen pilaantuneiden alueiden riskienhallintastrategia (PIMA-strategia) on asettanut suuntaviivat valtakunnalliselle tutkimus- ja kunnostusohjelmalle, jota Maaperä kuntoon -ohjelma toteuttaa isännättömien kohteiden osalta. Strategian tavoitteena on saada merkittävien pilaantuneiden alueiden riskit kestävällä tavalla hallintaan vuoteen 2040 mennessä.

Ohjelman kautta kanavoidaan vuosittain noin 2,5 miljoonaa euroa valtion euroja, jotta merkittävimmät ympäristö- ja terveyshaittaa aiheuttavat isännättömät alueet saataisiin hallintaan kautta Suomen, jokaisen ELY:n alueella. Ensimmäisten neljän vuoden aikana ohjelmassa on selvitetty kaikkiaan 152 alueen maaperän tai pohjaveden pilaantuneisuus.

Hankkeiden määrät ja kustannukset 2017-2019 sekä tavoitteet

Isännällisten kohteiden selvittämistä ja puhdistamista edistävät puolestaan alueelliset ELY-keskukset. Niiden tehtävänä on myös päättää pilaantuneen alueen puhdistamisesta omalla alueellaan sekä valvoa, että puhdistaminen toteutetaan ehtojen mukaisesti.

”Alueelliset ELY-keskukset voivat myös esittää isännättömiä kohteita Maaperä kuntoon -ohjelmaan, sillä ne saattavat tunnistaa sellaisia paikallisia riskejä, jotka eivät nouse esiin maaperän tilan tietojärjestelmän kautta”, kertoo Pyötsiä.

Kaatopaikka, saha tai kyllästämö saattaa herättää epäilyksen

Mitä sitten tapahtuu, kun maaperään tai pohjaveteen on päätynyt esimerkiksi ympäristölle ja terveydelle haitallisia kloorattuja liottimia, dioksiineja, kloorifenoleita tai vaikka öljyhiilivetyjä, eikä vastuutahoa löydy tai ole enää olemassa?

Maaperän tai pohjaveden pilaantumista osataan usein epäillä tietyllä kiinteistöllä tai alueella tapahtuneen toiminnan perusteella. Esimerkiksi vanhat kaatopaikat, sahat, romuttamot, ampumaradat, kyllästämöt ja pesulat ovat tyypillisiä paikkoja, joissa maaperä tai pohjavesi on voinut pilaantua – joskus hyvinkin kauan aikaa sitten.

Selvitetyt kohteet toimialoittain 2019

”ELY-keskukset kirjaavat epäilyn pilaantumasta maaperän tilan tietojärjestelmään ja me seulomme sieltä vuosittain riskin perusteella isännättömiä kohteita, joiden tutkimista ryhdymme edistämään”, Pyötsiä kertoo.

Riskit ja kestävyys ohjaavat puhdistamista

Maaperä kuntoon -ohjelma edistää isännättömien pilaantuneiden alueiden tutkimisessa ja puhdistamisessa riski- ja kestävyysnäkökulmien huomioimista. Tutkittu kohde ryhdytään puhdistamaan ainoastaan alueellisen ELY-keskuksen päätöksestä ja vain, jos kohteessa havaitaan merkittävä ympäristö- tai terveysriski.

”Riski voi syntyä esimerkiksi siitä, että pilaantunut alue sijaitsee pohjavesialueella tai on vedenottamon tai asutuksen välittömässä läheisyydessä, jolloin ihmiset voivat altistua haitta-aineille. Myös herkillä, suojelua vaativilla alueilla pilaantumisen aiheuttama riski voi olla suuri”, Kari Pyötsiä taustoittaa.

Jos riski ympäristölle tai terveydelle on merkittävä, tehdään kohteelle kestävyydenarviointi, jossa vertaillaan erilaisten riskinhallinta- ja puhdistusmenetelmien kestävyyttä. Toisinaan tässä vaiheessa käy niin, että puhdistamisesta todetaan olevan enemmän haittaa kuin hyötyä. Silloin saatetaan päätyä esimerkiksi pilaantuneen alueen tarkkailemiseen tai eristämiseen, eli riskinhallintaan ilman puhdistamista.

Tavoitteena on, että puhdistaminen toteutetaan ympäristö- ja terveysnäkökulmasta sekä taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla. Ohjelmalle räätälöity kestävyyden arvioinnin työkalu ja ohjeistus ovat vapaasti kenen tahansa käytettävissä ja ne on julkaistu ohjelman verkkosivuilla.

Uusi valtionavustus tukee ohjelman tavoitteita

Pilaantuneisuuden selvittämiseen sekä pilaantuneen alueen puhdistamiseen on tarjottu uusia valtiontuen muotoja vuoden 2020 alusta lähtien. Uuden lainsäädännön myötä valtio voi tukea isännättömien PIMA-kohteiden selvittämistä ja puhdistamista kahdella tapaa: valtionavustuksella sekä järjestämällä selvittämisen tai puhdistamisen valtion toimesta.

Sekä valtionavustuksen myöntäminen että järjestäminen on keskitetty Pirkanmaan ELY-keskukselle, mikä tukee PIMA-strategian ja Maaperä kuntoon -ohjelman toteuttamista. Pirkanmaan ELY-keskus ja alueelliset ELY-keskukset tekevät kuitenkin yhteistyötä isännättömien kohteiden selvittämisessä ja puhdistamisessa.

Lue lisää

 

 

Uutinen