Jätemateriaalien käyttö kaatopaikkojen kunnostuksessa säästää materiaaleja ja vähentää päästöjä
Suomessa on lukuisia vanhoja kaatopaikkoja, joita ei ole suljettu nykyvaatimusten mukaisesti. Kaatopaikoille aikoinaan vietyjen jätteiden haitta-aineet voivat pilata maaperää, pintavesiä ja pohjavesiä sekä kuormittaa ilmakehää.
Kaatopaikkojen kunnostamisella on mahdollista vähentää niiden ympäristökuormitusta merkittävästi. Itse kunnostamisesta aiheutuu kuitenkin myös merkittäviä ympäristövaikutuksia ja kustannuksia.
Kunnostuksesta aiheutuvia päästöjä ja materiaalien kulutusta voidaan pienentää parhaiten materiaalia säästävillä teknisillä ratkaisuilla sekä myös lisäämällä jätemateriaalien käyttöä. Jätteiden uudelleenkäytön lisääminen on kestävä lähestymistapa, joka edistää kiertotaloutta ja vähentää loppusijoitettavien ja käsiteltävien jätteiden määriä.
Jätemateriaaleja voidaan hyödyntää kunnostuksessa eri tavoin. Tässä on esimerkkejä kaatopaikan sulkemiseen soveltuvista materiaaleista:
- Betoni- ja tiilimurskeet sekä voimalaitosten tuhkat
- Orgaaninen jäte ja kierrätyskasvualustat
- Kierrätysmuovista valmistetut tuotteet
- Rengasleike
- Kaivos- ja metalliteollisuuden sivutuotteet ja kuonat
Suomessa jätemateriaaleja on käytetty kaatopaikkojen kunnostuksessa esimerkiksi Vantaan Sotungin ja Rovaniemen Kuusiselän kunnostuksessa. Esimerkiksi Vantaalla jätetäytön muotoilussa, esipeitossa ja pintakerroksen alaosassa hyödynnettiin yhteensä yli 57 000 tonnia erilaisia uusiomateriaaleja.
Vaatii ennakointia ja suunnittelua
Hyödynnettävät jätemateriaalit ja tekniset ratkaisut tulee ottaa huomioon jo ympäristöluvassa. Siten jo kunnostuksen yleissuunnitteluvaiheessa tulee huomioida mahdollisimman laajasti käytettävissä olevat jätemateriaalit sekä niiden paikallinen saatavuus, soveltuvuus, kemiallinen kestävyys ja mahdolliset ympäristövaikutukset. Haasteena on yleensä jopa useamman vuoden ennen hankkeen toteutusta selvittää saatavilla olevat jätemateriaalit ja niiden ominaisuudet. Jos esitettyä jätemateriaalia ei ole esitetty lupahakemuksessa, sen käyttöön ei välttämättä enää rakennusvaiheessa saa lupaa viranomaiselta.
Jätemateriaalien hyödyntäminen kaatopaikkojen ja pilaantuneiden maa-alueiden kunnostuksessa on vasta alkutekijöissään, mutta sen potentiaali on valtava. Tulevaisuudessa meidän tulisi voida odottaa entistä laadukkaampia ja ympäristöystävällisempiä ratkaisuja, jotka pitäisi osata huomioida jo suunnittelupöydällä. Mutta ovatko jäte- ja uusiomateriaalit myös kustannuksiltaan kilpailukykyisiä? Näin ei välttämättä ole ja siksi hankkeiden ekologiset arvot pitäisi huomioida kilpailutuksissa nykyistä paremmin. Kestävä lähestymistapa säästää materiaaleja ja vähentää päästöjä.
Lisää aiheesta
Maaperä kuntoon -aamuwebinaari 29.9.2025:
Jätemateriaalien hyödyntäminen kaatopaikkojen kunnostamisessa – esimerkkejä Vantaalta ja Rovaniemeltä
Vantaan Sotungin ja Rovaniemen Kuusiselän kaatopaikkojen kunnostuksessa on käytetty uusiomateriaaleja. WSP Finlandin projektipäällikkö Hannu Hautakangas ja projektijohtaja Elina Regårdh kertovat, miten hankkeissa hyödynnettiin ajankohtaisia kiertotalousratkaisuja ja miten hankkeet etenivät aina selvityksistä toteutukseen.
