UKK - Useimmin kysyttyjä kysymyksiä
Tälle sivulle on koottu yleisimpiä kysymyksiä ja vastauksia pilaantuneista maa-alueista.
Alue, jossa ihmistoiminnasta maaperään joutuneet haitta-aineet aiheuttavat haittaa tai merkittävän riskin ympäristölle tai terveydelle.
Pilaantunut maaperä on osin vielä tuntematon ympäristöterveyskysymys. Nykyisen käsityksen mukaan terveyshaitat ovat harvinaisia, mutta mahdollisia.
Vaikka haitallista ainetta löytyy maaperästä, ei se vielä tarkoita, että aineista aiheutuisi myös terveyshaittoja. Aineet ovat maaperässä yleensä melko pieninä pitoisuuksina, eivätkä siten yleensä ole ihmisille välittömästi myrkyllisiä, toisin kuin usein ajatellaan.
Terveyshaitat ovat mahdollisia vain, jos ihminen altistuu haitallisille aineille eli joutuu jollain tavalla kosketuksiin maaperässä olevien haitallisten aineiden kanssa. Jos altistus on riittävän suurta, voi siitä aiheutua terveyshaittaa. Altistumisen suuruuteen vaikuttavat aineen ominaisuudet, aineen pitoisuus maaperässä, ympäristöolosuhteet, altistumisen kesto ja sen toistuvuus.
Tilanne on hankala esimerkiksi silloin, kun juomavetenä käytetty pohjavesi pilaantuu. Haihtuvat aineet voivat puolestaan päätyä rakennusten perustusten läpi sisäilmaan. Maassa ryömivien ja leikkivien pienten lasten kohdalla merkittävä riski voi muodostua maan syömisen ja käsistä suuhun joutuvan maan kautta. Toisinaan haitta-aineet aiheuttavat viihtyvyyshaittaa esimerkiksi hajuhaitan muodossa.
Aineet ovat vaikutuksiltaan hyvin erilaisia ja pitoisuustasot, joilla haitallisia vaikutuksia voi syntyä vaihtelevat. Monet maaperässä havaituista haitallisista aineista ovat samoja, joita erilaiset päivittäisissä askareissa käytetyt kemialliset tuotteet ja valmisteet esimerkiksi moottoriöljyt, maalit tai liuottimet sisältävät. Erityisen hankalina pidetään aineita, jotka ovat myrkyllisiä jo pieninä pitoisuuksina, eivät juurikaan hajoa ajan myötä ja jotka kertyvät eliöihin. Näitä ovat esimerkiksi ns. pysyvät orgaaniset yhdisteet, kuten PFAS- ja PCB yhdisteet.
Suomessa on tähän mennessä luetteloitu pilaantuneeksi epäiltyjä alueita noin 30 000 kpl. Osa näistä on jo puhdistettu ja osa todettu pilaantumattomiksi. Suuri joukko on edelleen työn alla eli niitä, joissa selvitykset ja puhdistamiset ovat vielä kesken.
Suomessa on muihin Euroopan maihin verrattuna hyvin vähän selvitettäviä alueita. Esimerkiksi Ranskassa ja Saksassa kohteita on useita satoja tuhansia kohteita. Lisäksi Suomen kohteista suuri osa pienehköjä kohteita kuten kyläkauppojen polttoaineiden jakelupisteitä.
Erityisesti alueilla, joilla on käytetty, valmistettu, käsitelty tai varastoitu haitallisia aineita (kemikaalit) tai jätteitä. Pilaantuminen on voinut aiheutua joko yksittäisestä onnettomuudesta ja vahingosta tai tavanomaiseen toimintaan kuuluvista pitkäaikaisista päästöistä. Paikallisten päästöjen lisäksi pilaantumista voi aiheutua ilman ja veden mukana alueen ulkopuolelta tulevasta kuormituksesta.
Pilaantuneisuus voi aiheutua myös muualta tuoduista täyttömaista tai jätteistä. Yleisimmin pilaantuneet alueet ovat vanhoja teollisuus-, varasto-, satama- sekä polttoaine- ja huoltamoalueita sekä kaatopaikkoja.
Suomessa puhdistetaan vuosittain 250–300 pilaantunutta aluetta.
Puhdistamisvastuista säädetään ympäristönsuojelulaissa, jonka mukaan pilaantunut maaperä ja pohjavesi on puhdistettava, jos niistä aiheutuu merkittäviä riskejä (ympäristönsuojelulain 133 §). Lisäksi jätelaki edellyttää, että puhdistamisessa syntyvän maaperä- ja muu jäte on käsiteltävä asianmukaisesti (jätelaki). Maaperän pilaantuneisuus on otettava rakennushankkeissa huomioon, mistä säädetään tarkemmin alueidenkäyttölaissa ja rakentamislaissa.
Katso tarkemmin:
Yleisimmin puhdistamisen syynä on maankäytön muuttuminen ja alueelle rakentaminen. Kuntien ja kaupunkien kannalta keskeisillä paikoilla sijaitsevia, entisiä teollisuus- ja satama-alueita on kaavoitettu esim. asuinkäyttöön, jolloin niiden puhdistaminen on tullut ajankohtaiseksi. Osa puhdistamisista liittyy mm. pohjaveden veden laadun turvaamisen, osa kiinteistöjen myynti- ja vuokraustilanteisiin.
Puhdistaminen on tarpeellista aina, kun maa-alue selvitysten ja riskinarvioinnin perusteella todetaan pilaantuneeksi eli silloin kun haitalliset aineet aiheuttavat merkittävän ympäristö- tai terveysriskin. Tällöin puhdistamisen ensisijaisena tavoitteena on poistaa haitta-aineita, muuttaa niiden ominaisuuksia tai vähentää niiden kulkeutumista siten, että ympäristö- ja terveysriskit saadaan hyväksyttävälle tasolle.
Puhdistamisessa voi olla kyse myös:
- pilaantumiseen liittyvien puhdistusvastuiden poistamisesta,
- alueen arvon ja arvostuksen nostamisesta,
- tulevan maankäytön mahdollisuuksista,
- alueen rakennettavuudesta tai
- tarpeesta poistaa mahdollista huolta ja pelkoa aiheuttava tekijä.
Puhdistamiseen vaikuttavien tekijöiden merkitys vaihtelee tapauksesta toiseen ja se voi myös vaihdella hankkeen toteuttamisen eri vaiheissa.
Pilaantuneen maa-aineksen muualla käsittely ja loppusijoittaminen ovat ympäristöluvan varaista toimintaa. Suurin osa maa-ainesten vastaanottajista on kaatopaikkoja. Kaatopaikat ovat käyttäneet maa-aineksia peitemaina, rakenteissa tai täyttöalueen sulkemisessa. Tavoitteena on jatkossa hyödyntää kaivettuja maa-aineksia maarakentamisessa myös muualla joko sellaisenaan tai niiden käsittelyn jälkeen korvaten rakentamisessa tarvittavia luonnon maa- ja kiviaineksia.
Erityisesti laajojen maankäytönmuutos- ja rakentamishankkeiden suunnittelussa kannattaa selvittää mahdollisuus hyödyntää puhtaiden maa-ainesten lisäksi haitallisia aineita sisältäviä maa-aineksia. Toisaalta alueelle suunniteltujen toimintojen tarkoituksenmukaisella sijoittelulla voidaan vähentää alueen puhdistamisen ja maa-ainesten kaivamisen tarvetta. Näillä keinoin voidaan tukea luonnonvarojen säästeliään käytön ohella muun muassa vähentää korvaavien materiaalien hankintaa ja saada aikaan merkittäviä säästöjä.
Kiinteistönomistajan on hyvä selvittää ja tietää alueiden/kiinteistöjensä toimintahistoria. Mikäli tietojen pohjalta näyttää siltä, että maaperässä voi olla haitallisia aineita, kannattaa selvittää alueen todellinen tila. Tarkemmin alueen pilaantumista voi selvittää maaperätutkimuksella.
Yksityishenkilö tai kiinteistönomistaja voi tarkistaa, onko kiinteistö/alue MATTI-järjestelmässä (Maaperän tilan tietojärjestelmä). Tähän Lupa- ja valvontaviraston ylläpitämään MATTI-tietojärjestelmään on koottu tietoja alueiden maaperän tilasta, maaperän mahdollisesta pilaantumisesta sekä alueella mahdollisesti tehdyistä selvityksistä ja puhdistuksista. Vaikka maa-aluetta ei ole MATTI-tietojärjestelmässä, voi alueen maaperä olla pilaantunut ja alueella olla puhdistustarvetta. Tietojärjestelmässä on mukana myös kohteita, joista on todettu, ettei pilaantumista ole tapahtunut.
Yksittäisen kohteen tiedot ovat saatavissa pyytämällä Lupa- valvontavirastosta/ Maaperän suojeluryhmä tai Helsingissä tai Turussa kaupungin ympäristökeskuksesta. Lupa- valvontaviraston hoitamissa ympäristöasioissa palvelee ympäristöasioiden asiakaspalvelu, joka neuvoo asiakkaita, vastaa yleisiin ympäristöä koskeviin kysymyksiin ja opastaa asioiden vireillepanossa. Tarvittaessa asiakaspalvelun kautta saa yhteyden asiaa käsittelevään ympäristöviranomaiseen.
Ympäristöasioiden asiakaspalvelu:
puh. 0295 256 920
ma-pe kello 9-15 (pvm/mpm)
[email protected]
Vastuu pilaantuneen maaperän aiheuttamista kustannuksista voi kohdistua monelle eri taholle, kuten pilaantumisen aiheuttajalle, alueen haltijalle ja omistajalle, kunnalle, rakennushankkeen toteuttajalle tai valtiolle.
Ensisijaisesti pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on vastuussa pilaaja. Toissijaisesti vastuussa on alueen haltija, jolle vastuu siirtyy, jos pilaajaa ei saada selville tai tavoiteta taikka saada täyttämään puhdistamisvelvollisuuttaan. Tämä johtuu siitä, että vanhemmissa tapauksissa aiheuttajaa ei läheskään aina saada vastuuseen joko lainsäädännön sisällön tai muiden syiden perusteella. Myös kunta voi muiden vastuutahojen puuttuessa olla vastuussa puhdistamiskustannuksista eräissä tilanteissa.
Kaavoitus- tai rakennushankkeen yhteydessä selvittämisestä ja puhdistamisesta vastaa yleensä se taho, joka hyötyy alueen käyttötarkoituksen muutoksesta.
Ympäristöviranomainen voi määrätä valtion selvittämään pilaantuneisuuden, mikäli pilaantumisen aiheuttajaa saada ei saada selville tai tavoiteta, tai hän ei kykene vastaamaan kustannuksista. Lisäksi selvittämisen tai puhdistamisen on oltava muulle kuin aiheuttajalle ilmeisen kohtuutonta.
Valtion rahoitus edellyttää lisäksi, että ympäristö- ja terveysriskin mahdollisuus on merkittävä ja että valtion talousarviossa on varattu tähän työhön riittävästi rahoitusta.
Näiden niin kutsuttujen isännättömien alueiden avustamisesta löydät tietoa:
Selvittämisestä ja puhdistamisesta vastaa pilaantumisen aiheuttaja tai alueen haltija, mutta jos heitä ei jostain syystä voida saattaa vastuuseen kustannuksista, puhutaan ns. isännättömästä kohteesta. Niiden puhdistukseen tarvitaan ulkopuolista rahoitusta. Rahoituksen edellytyksenä on, että pilaava toiminta on päättynyt ja puhdistuskustannukset ovat nykyiselle kiinteistönhaltijalle tai muulle vastuulliselle kohtuuttomia.
Harkinnanvaraista valtiontukea voidaan myöntää maaperän, pohjaveden tai sedimenttien pilaantumisen selvittämiseen ja puhdistamiseen.
Pilaantuneiden alueiden valtiontukeen liittyvät tehtävät on keskitetty Lupa- ja valvontavirastolle, joka toteuttaa valtakunnallista Maaperä kuntoon -ohjelmaa. Valtio voi tukea pilaantuneisuuden selvittämistä tai pilaantuneiden alueiden puhdistamista kahdella tavalla:
Valtionavustusta pilaantuneiden alueiden selvittämiseen tai puhdistamiseen haetaan sähköisen hakujärjestelmän kautta. Myös tulostettavan hakemuslomakkeen käyttäminen on mahdollista, mutta se voi hidastaa hakemuksen etenemistä. Avustuksia myönnetään niin kauan, kun rahaa on käytettävissä. Kerromme ajantasaisesta avustustilanteesta kahden kuukauden välein maaperakuntoon.fi-sivuilla.
Tarkat hakuohjeet ja lomakkeet valtionavustuksen hakemiseen löydät Lupa- ja valvontaviraston verkkosivuilta.
Lisää ohjeita hakemiseen:
Pilaantuneiden alueiden hankkeissa voi olla mukana useita toimijoita, muun muassa viranomaisia, yksityishenkilöitä, kuntia ja yrityksiä. Usein varsinaiseen maaperän selvittämiseen ja puhdistamiseen liittyviä töitä tekevät konsulttiyritykset, urakoitsijat ja muut alan yritykset.
Näille sivuille olemme koonneet tietoa toimijoista:
Pilaantuneiden maa-alueiden hankkeilla voi olla yhtäläisyyksiä muiden hankintojen, kuten maarakennusurakoiden hankintojen kanssa, mutta PIMA-hankkeissa esimerkiksi käsitteet, puhdistusmenetelmät, työturvallisuus, maa-aineisten ominaisuudet ja lajittelu sekä analysointitekniikat saattavat poiketa perinteisestä maarakentamisesta.
Olemme koonneet vinkkejä PIMA-hankintoihin:
Pilaantuneisuuden selvittämiseksi tarvitaan erityistä tietotaitoa sekä monenlaisia toimenpiteitä, joten olemme koonneet avuksesi ohjeet, joiden avulla pääset liikkeelle.
Lue ohjeita:
Kesto ja kustannukset riippuvat kohteesta. Esimerkiksi valtionavustusten perusteella ensivaiheen selvitysten kustannukset lähtevät muutamasta tuhannesta eurosta ylöspäin. Aina kannattaa pyytää tarjous useammalta toimijalta.
Puhdistaminen tarkoittaa kunnostamisen muotoa, jossa haitta-aineet poistetaan riskiperusteisesti. Kunnostaminen on yleistermi kaikille toimille, joilla pilaantunut maa-alue saatetaan hyväksyttävään tilaan esimerkiksi eristysrakentein. Pilaantuneella alueella voi riittää riskienhallinta, jossa aluetta ei varsinaisesti puhdisteta, vaan haitta-aineiden pitoisuuksia ja kulkeutumista tarkkaillaan tai rajoitetaan riskien hallitsemiseksi.
Pilaantuneisuuden selvittäminen tarkoittaa käytännössä alueen toimintahistorian selvittämistä, kenttä- ja laboratoriotutkimuksia sekä ympäristö-, terveys- ja kulkeutumisriskien arviointia. Selvitysten perusteella arvioidaan lisätutkimusten tarve ja lopuksi alueen pilaantuneisuus, ympäristö- ja terveysriskit sekä puhdistustarve.
Valtakunnallinen maaperän tilan tietojärjestelmä (MATTI) on koko Suomen kattava tietojärjestelmä, jossa on tietoja noin 30 000 kohteesta.
MATTI-tietojärjestelmässä on tietoja alueista, joissa maaperään on voinut päästä haitallisia aineita alueen nykyisestä tai aikaisemmasta toiminnasta. Toiminta on ollut sellaista, että vastaavien toimipaikkojen tiedetään yleisesti aiheuttaneen maaperän pilaantumista. Kunkin alueen todellinen tila selvitetään toimintahistoriatietojen ja kenttätutkimusten avulla. Osa tietojärjestelmän alueista on mukana niissä havaittujen ongelmien vuoksi. Osa on jo selvitetty tai puhdistettu. Koska tiedot koottiin aiempien alueellisten tietokantojen tiedoista, niiden kattavuus ja luotettavuus vaihtelevat. Alueellisesti MATTI-tietojärjestelmä kattaa koko Suomen lukuun ottamatta Ahvenanmaata.
Alueet on valikoitu tietojärjestelmään, sillä perusteella, että alueella on harjoitettu tai harjoitetaan toimintaa, joka saattaa aiheuttaa riskiä maaperän laadulle.
Tietojärjestelmä sisältää tietoja:
- Maa-alueen sijainnista (osoite, koordinaatit, kiinteistötunnukset),
- Alueella aiemmin tai nykyisin harjoitettavasta toiminnasta (mm. toimiala, toimiva / lopetettu, käytetyt haitta-aineet)
- Alueeseen sisältyvistä kiinteistöistä (kiinteistötunnukset, kiinteistökohtaisesti tieto onko alueella selvitystarve tai käyttörajoitteita)
- Kiinteistön omistajista ja –haltijoista sekä toiminnanharjoittajista (nimi, yhteystiedot)
- Ympäristöoloista (mm. maalaji, etäisyys lähimpään asuttuun rakennukseen, pohjavesialueeseen, vesistöön tai luonnonsuojelualueeseen)
- Tehdyistä selvityksistä, viranomaistoimenpiteistä ja puhdistuksista (mm. ajankohta ja tulokset, alueella tehdyt tarkastukset, myönnetyt luvat, puhdistusten ajankohta, puhdistusmenetelmä ja käsitellyt massamäärät)
Alueet luokitellaan käytettävissä olevien tietojen ja tehtyjen toimien perusteella kolmeen luokkaan
- selvitystarve
- arvioitava tai puhdistettava ja
- ei puhdistustarvetta
Kiinteistökohtaisesti järjestelmään tallennetaan tieto mahdollisesta maaperän tilaa koskevasta toimenpidetarpeista.
Tietojärjestelmä kattaa koko Suomen lukuun ottamatta Ahvenanmaata. Tietojärjestelmässä Helsingin ja Turun tiedot on esitetty erikseen, koska niille on ympäristöministeriön päätöksellä siirretty toimivalta pilaantuneisiin maihin liittyvissä kysymyksissä.
Tiedot ovat pääosin julkisia, joten niitä saa pyytämällä viranomaiselta. Sen sijaan suoraan internetin kautta järjestelmää ei voi käyttää.
Massaluovutuksena ei kaikkia tietoja voida antaa oikeusturvasyistä, sillä yksittäisiä kohteita koskevien tietojen tarkkuustaso, ajanmukaisuus ja luotettavuus vaihtelevat tapauskohtaisesti paljon. Sen sijaan yksittäisistä kohteista annetaan tietoja pyytämällä seuraavasti:
- Kohdekohtaiset tiedot ympäristöviranomaiselta:
- Lupa- ja valvontavirasto/ Maaperän suojeluryhmä: [email protected]
- Helsingin alue: [email protected]
- Turun alue: [email protected] - Alueellisia yhteenvetotietoja ja tilastoja:
- Lupa- ja valvontavirasto/ Maaperän suojeluryhmä: [email protected] - Valtakunnallisia yhteenvetotietoja Suomen ympäristökeskuksesta
Tietojärjestelmä on tehty ja suunniteltu viranomaiskäyttöön, ja sitä käyttävät pääasiallisesti valtion ja kuntien viranomaiset. Valtion ympäristöhallinnossa kaikilla on katseluoikeus. Lisäksi eräät maa-alueita omistavat valtion laitokset pääsevät katsomaan tietojärjestelmän tietoja. Kohdekohtaisten tietojen ylläpidosta ja muutoksista vastaa rajattu ryhmä aluehallinnossa.
Helpoin tapa selvittää asia on olla yhteydessä Lupa- ja valvontavirastoon/ Maaperän suojeluryhmä, pyynnöt tulee toimittaa [email protected]. Turun ja Helsingin alueilla on helpointa ottaa yhteyttä [email protected] ja [email protected].
Myös Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämästä Karpalo-karttapalvelusta pääsee katsomaan, mistä kaikista alueista on olemassa tietoja MATTI-järjestelmässä.