Haverin kaivannaisjätealueen uraauurtava kunnostus valmistui
Vanhan kultakaivoksen kaivannaisjätealue Ylöjärven Viljakkalassa on ensimmäinen valtakunnallisessa KAJAK-hankkeessa kunnostettu riskikohde. Ainutlaatuisessa kiertotaloushankkeessa hyödynnettiin valtatie 3:lta vapautuneita pilaantumattomia maa-aineksia – ja alitettiin kustannusarvio reippaasti. Kaupunki toteutti hankkeen tiiviissä yhteistyössä Väyläviraston, Destian sekä Pirkanmaan ELY-keskuksen kanssa.
Haverin kaivannaisjätealueen poikkeuksellinen kunnostushanke päättyi Ylöjärvellä kesällä vähintään odotusten mukaisesti, ellei jopa paremmin. Hieman yli vuoden kestänyt kunnostaminen valmistui arvioitua nopeammin. Lisäksi 5,6 miljoonan euron kustannusarvio alittui, ja kunnostamisen kustannukset jäivät alle 4 miljoonaan euroon.
Rikastushiekka-alue kunnostettiin menetelmällä, jossa alue peitettiin tiiviillä, vettä riittävän huonosti läpäisevällä maa-aineksella. Pilaantumatonta maata tuotiin 13 hehtaarin alueelle kaikkiaan noin 400 000 kuutiota.
”Menetelmän valinta perustui riskinarviointiin sekä kestävyyden tarkasteluun. Peittorakenteen sekä rakennettujen ojastojen ja salaojien avulla voidaan ehkäistä sadevesien pääsyä rikastushiekkaan ja edelleen hapanta, metallipitoista valumaa järveen”, kuvailee projektipäällikkö Kari Pyötsiä Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta.
Pyötsiä työskentelee valtakunnallisessa KAJAK-hankkeessa, jossa selvitetään ja tarvittaessa kunnostetaan mahdollisesti haittaa tai uhkaa joko ympäristölle tai ihmisten terveydelle aiheuttavia kaivannaisjätealueita ympäri Suomen. Haveri on ensimmäinen hankkeessa mukana oleva kohde, joka on kunnostettu.
Yhteistyö tiehankkeen kanssa mahdollisti kustannustehokkaan kiertotaloushankkeen
Haverin kunnostusta on kuvailtu kiertotaloushankkeeksi, eikä syyttä. Hankkeessa onnistuttiin hyödyntämään läheisen valtatie 3:n työmaalta vapautunutta puhdasta maa-ainesta, jonka maalaji oli peittorakenteeseen sopivaa heikosti vettä läpäisevää silttiä. Ylöjärven kaupunki toteuttikin hankkeen omana työnä tiiviissä yhteistyössä Väyläviraston, VT3 Hämeenkyrönväylän tieurakasta vastanneen Destian sekä hanketta avustaneen Pirkanmaan ELY-keskuksen kanssa.
”Valtatiehanke ja maamassojen kierrätys mahdollistivat Haverin hankkeen toteuttamisen kustannustehokkaasti. Maksoimme vain maa-aineksen lisääntyneestä kuljetusmatkasta”, kertoo Ylöjärven kaupungin yhdyskuntatekniikan päällikkö Ari Jokihaara.
Pilaantuneisiin alueisiin erikoistuneita asiantuntijoita muun muassa ympäristöministeriöstä, Suomen ympäristökeskuksesta ja eri ELY-keskuksista tutustui Haveriin hankkeen loppusuoralla kesällä 2022. Kuva: Nina Lehtosalo / ympäristöministeriö
Jokihaara ja Pyötsiä kertovat, että heidän tietojensa mukaan tämä oli ensimmäinen kerta, kun Suomessa hyödynnettiin väylähankkeesta vapautuvia maa-aineksia ympäristönsuojeluhankkeessa – ainakin tässä laajuudessa.
”Ilman tiehanketta meidän olisi pitänyt ottaa kunnostamiseen tarvittava maa-aines muualta, jolloin jonnekin olisi syntynyt valtava, ympäristön kannalta haitallinen kraatteri, mikäli Ylöjärven kaupungille kuuluvaan kunnostamiseen olisi joka tapauksessa ryhdytty”, Jokihaara kuvailee.
Ympäristötarkkailu jatkuu vuosia
Nyt kun rikastushiekka-alue on peitetty, kaupunki tarkkailee maamassojen pysyvyyttä muun muassa dronella tehtävien maastomallien avulla. Odotettavissa on, että alussa peittorakenne painuu ja eroosio vaikuttaa rakenteeseen.
”Maata muotoillaan kaivinkoneella jo ensi kesänä. Mikäli rakenteen muodonmuutoksia ei sen jälkeen enää tapahdu tai ne ovat hyvin pieniä, vuonna 2024 on odotettavissa enää pieniä eroosiokorjauksia”, Jokihaara ounastelee.
Jälkiseurantavelvoitteet jatkuvat kuitenkin useiden vuosien ajan, sillä vesi liikkuu maaperässä hitaasti, ja kunnostuksen vaikutukset esimerkiksi Kirkkojärveen näkyvät vasta ajan kuluessa. Ympäristönäytteenottoa järvestä, ojista ja pohjavedestä tehdään jatkossa pilaantuneen alueen puhdistamisesta annetun päätöksen mukaisesti kahdesti vuodessa.
Jos ja kun kaikki menee hyvin, Jokihaara haluaisi nähdä, että alueelle saadaan järjestettyä kunnostetulle rakenteelle sopivaa hyödyllistä toimintaa. Useita ehdotuksia on jo tullutkin, mutta lopullista ratkaisua ei vielä ole tehty.
