EU:n ehdotus maaperädirektiivistä on julkaistu - mikä muuttuisi?
Euroopan komissio julkisti heinäkuussa maaperän terveyttä koskevan direktiiviehdotuksen. Mitä se tarkoittaa Suomelle ja mikä muuttuisi? Keräsimme avuksesi muutamia kysymyksiä ja niihin vastauksia.
1. Miksi maaperädirektiivi tarvitaan?
Maaperän tila Euroopassa on heikentynyt. Vuonna 2021 julkistettiin EU:n maaperästrategia, jonka tavoitteena on saada maaperä terveeksi vuoteen 2050 mennessä. Nyt julkaistu tuore direktiiviehdotus on osa strategian toimeenpanoa.
Maaperädirektiiviä koskeva ehdotus pyrkii torjumaan maaperään kohdistuvia riskejä, kuten eroosiota, suolaantumista, tiivistymistä, maaperän hiilen vähenemistä ja pilaantumista.
Direktiiviehdotus korostaa terveen maaperän merkitystä luonnon monimuotoisuuden ylläpitäjänä ja eliöiden elinympäristönä. Lisäksi tavoitteena on suojella ihmisten terveyttä ja varmistaa elintarviketurvallisuutta.
2. Mitä maaperädirektiivi tarkoittaa?
Maaperää koskevan direktiiviehdotuksen mukaan jäsenvaltioiden tulee muun muassa kerätä tietoa maaperän terveyden tilasta ja tehdä toimia maaperän terveyden edistämiseksi. Direktiiviehdotus jättää jäsenvaltioille eräissä vaatimuksissa joustoa, jolloin toimien ja keinojen määrittely tehtäisiin jäsenvaltioissa.
Lopullisen direktiivin vaatimukset tulee erikseen saattaa osaksi kansallista lainsäädäntöä. Alustavan arvion mukaan direktiivi tarkoittaisi nykyiseen verrattuna osin täysin uutta maaperään terveyttä koskevaa sääntelyä ainakin ympäristönsuojelulakiin ja sen nojalla annettavaan asetustason sääntelyyn.
3. Miten maaperän terveyttä tulisi seurata?
Maaperän terveyden seuraamiseksi direktiiviehdotukseen on sisällytetty erilaisia kriteereitä ja indikaattoreita maaperän terveydelle, kuten:
- eroosio
- maan orgaaninen hiili
- tiivistyminen
- ravinneylijäämä
- maaperän pilaantuminen
- vedenpidätyskyky
- biodiversiteetin väheneminen
Myös maan käyttöönottoa ehdotetaan seurattavaksi. Maaperän tilan seurannan tuloksista raportoitaisiin komissiolle säännöllisesti.
4. Miten pilaantuneet alueet on huomioitu maaperädirektiivissä?
Direktiiviehdotuksella pyritään edistämään pilaantuneiden alueiden järjestelmällistä tunnistamista, tutkimista ja riskinarviointia. Mikäli maaperän pilaantumisen aiheuttamia riskejä ei voida hyväksyä, valittavana olisi laaja kirjo erilaisia riskienhallintatoimia kunnostamisesta alueiden käytön rajoittamiseen.
Ehdotuksessa painottuu riskiperusteinen lähestymistapa, jossa tavoitteet ja kriteerit asetettaisiin kansallisella tasolla. Siten jäsenvaltioiden erilaiset maaperäolosuhteet ja alueiden käyttötarkoitukset voitaisiin ottaa huomioon tarkoituksenmukaisella tavalla.
Direktiivi ehdotuksella pyrittäisiin edistämään myös pilaaja maksaa -periaatteen soveltamista ja lisäämään rekistereiden ja tietojen avoimuutta. Jälkimmäisten toivotaan lisään painetta ja kannustimia maaperän pilaantumiseen liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi.
5. Mitä haasteita direktiivi voisi tuoda pilaantuneiden alueiden osalta?
Kansallinen sääntelymme ja tietojärjestelmämme eivät nykytilanteessa kaikilta osin täytä direktiiviehdotuksessa asetettuja velvoitteita ja tavoitteita. Esimerkiksi nykyiset ympäristönsuojelusäännökset eivät sisällä valtion yleistä velvoitetta kartoittaa tai rekisteröidä mahdollisesti pilaantuneita alueita.
Direktiivin myötä myös Maaperän tilan tietojärjestelmän (MATTI-tietojärjestelmä) ja sen tietojen oikeudellinen asema korostuisi. Tämä edellyttäisi MATTI-tietojärjestelmää koskevan sääntelyn kehittämistä ja ennen muuta järjestelmän tietosisällön uudelleen arviointia sekä MATTI-kohdetietojen tarkastamista ja päivittämistä.
Direktiiviehdotuksen maaperän pilaantumiseen liittyvät toimet työllistäisivät merkittävästi niin toimialan yrityksiä kuin ympäristöviranomaisiakin. Myös taloudellisen tuen tarve mahdollisesti pilaantuneiden alueiden tunnistamiseen, tutkimiseen ja tarvittaessa kunnostamiseen, kasvaisi huomattavasti nykyisestä.
6. Miten maaperädirektiivi etenee?
Neuvottelut direktiiviehdotuksesta käynnistyvät syksyllä Brysselissä.
Kesällä valmistui Suomen ympäristökeskuksen, Luonnonvarakeskuksen ja Geologian tutkimuskeskuksen yhteinen selvitys maaperän tilaa koskevista seurannoista Suomessa.
Lisätietoa ja lähteet:
- Euroopan komissio haluaa parantaa maaperän terveyttä (vm.fi)
- Ehdotus maaperädirektiiviksi (Soil Monitoring Law, environment.ec.europa.eu)
- MaaTieto-selvitys (valtioneuvosto.fi)
Nina Lehtosalo, ympäristöministeriö
Paula Perälä, ympäristöministeriö
Outi Pyy, Suomen ympäristökeskus
