Ennätykselliset yli 400 osallistujaa Maaperä kuntoon -päivillä! Katso kuvia ja tunnelmia
Maaperä kuntoon -päivät keräsi jälleen ennätysyleisön, yli 400 osallistujaa. Tämän vuoden erikoisuutena olivat paneelikeskustelut sekä esitykset mm. tekoälystä, kaivannaisjätteiden terveysvaikutuksista ja kriisinhallinta-alueiden ympäristötutkimuksista. Jutun lopussa on paljon kuvia!
Maaperä kuntoon -päivät 29.-30.10.2025 järjestettiin Turussa Hotel Kakolassa sekä Teamsin välityksellä.
- Oli todella ajankohtaisia esityksiä. Itseäni kiinnosti erityisesti EU:n maaperädirektiivi, joka tuo varmasti muutoksia ja teettää paljon työtä myös Suomessa, miettii Hanna Kaasalainen Åbo Akademista.
Ensi kertaa seminaariin osallistunut Elias Kyösti Taratest Oy:stä kehui paneelikeskustelua kestävyyden arvioinnista.
- Heräsi ehdottomasti innostus opiskella lisää kestävyyden arvioinnista ja sen laatimisesta. Myös case-esimerkit puhdistuksesta olivat hyviä. Niistä sai itsekin näkökulmaa tuleviin työkohteisiin, Kyösti kommentoi.
Seminaarin avauspuheenvuoron piti Turun kaupungin ympäristönsuojelupäällikkö Olli-Pekka Mäki, joka avasi lyhyesti myös kuntanäkökulmaa pilaantuneisiin alueisiin.
- Turku on vanha kaupunki, jossa on ollut monenlaista teollisuutta. Lähes jokaisessa rakennushankkeessa joudumme tekemisiin pilaantuneen maan kanssa. Se pitää huomioida jo hankkeiden suunnittelussa, Mäki kertoo.
Olli-Pekka Mäki toivotti Maaperä kuntoon -päivien osallistujat tervetulleeksi Turkuun. Osallistujia oli yhteensä yli 400, joista paikan päällä Hotel Kakolassa noin 90.
Sota näkyy edelleen Suomen maaperässä
Suomesta löytyy edelleen toisen maailmansodanaikaisia jäänteitä, joilla voi olla vaikutusta maaperään tai pohjaveteen.
- Kohteet saattavat tulla tietoon yllättäen esimerkiksi rakennushankkeiden yhteydessä. Usein löydökset ovat harvaan asutuilla alueille. Niiden puhdistaminen on usein haastavaa, mutta tärkeää varsinkin, jos ne sijaitsevat pohjavesialueella, kertoo ympäristöasiantuntija Anna Kralik Puolustusvoimien Logistiikkalaitoksen esikunnasta.
Kralik kertoi Maaperä kuntoon -päivillä myös suomalaisten joukkojen toiminnasta ja ympäristötutkimuksista kriisinhallinta-alueilla, esimerkiksi Irakissa.
- Periaatteena on, että operaatioissa jätämme kohteen siihen kuntoon kuin se on tultaessa ja toimimme Suomen lakien mukaan, ellei kohdemaan lainsäädäntö ole tiukempi. Välillä haasteita voi tuoda kohdemaan erilaiset käytännöt jätteenkäsittelyssä. Esimerkiksi öljyä ei välttämättä pidetä haitallisena, jos sitä päätyy maaperään, koska ajatellaan, että se tuleekin maasta, Kralik kertoo.
Anna Kralik (oik.) kertoi Maaperä kuntoon -päivillä kriisinhallintaoperaatioiden ympäristötutkimuksista. Maria-Pia Karppela käsitteli teköälyä juristin näkökulmasta omassa esityksessään.
”Tekoälyä kannattaa hyödyntää PIMA-tehtävissä”
PIMA-tehtävissä tekoälyä voi käyttää esimerkiksi tiedonhaussa ja asioiden tiivistämisessä, asiakirjaluonnoksissa ja riskinarvioinnin tukena, vinkkasi Pirkanmaan ELY-keskuksen johtava lakimies Maria-Pia Karppela esityksessään Maaperä kuntoon -päivillä.
- Kannattaa muistaa, että tekoäly ei ole google. Pyydä myös linkit ja lähteet, joista tieto on peräisin. Tekoäly käyttää koko internetiä lähteenään, myös keskustelupalstoja, Karppela miettii.
Tekoälyn voi Karppelan mukaan nähdä työkaverina, joka helpottaa työtä tekemällä bulkkityötä, jolloin kapasiteettia vapautuu ajatustyöhön.
- Tekoälyä kannattaa jokaisen hyödyntää. Parhaillaan on tulossa EU:n tekoälyasetus, joka astuu voimaan vaiheittain tämän ja ensi vuoden aikana. Sen tavoitteena on varmistaa, että tekoäly toimii turvallisesti ja lain puitteissa. On mielenkiintoista seurata, miten se vaikuttaa tulevaisuudessa, Karppela arvioi.
Jarno Laitinen esitti kiperiä kysymyksiä kestävyyden- ja riskinarvioinnin asiantuntijoille paneelikeskustelussa. Mukana keskustelemassa olivat Sonja Sumi (oik.), Hanna Tolvanen ja Emilia Pöyry.
Kestävyysarviointi vs. riskinarviointi
Miten perinteinen riskinarviointi ja kestävyysarviointi eroavat toisistaan? Siihen pureuduttiin Maaperä kuntoon -päivien paneelikeskustelussa, jonka moderoi osastonjohtaja Jarno Laitinen Ramboll Finland Oy:stä.
- Riskinarviointi on ollut laissa jo lähes parikymmentä vuotta ja siitä on paljon ohjeistuksia. Kestävyyden arviointiin on vielä paljon vähemmän eväitä. Olisi kuitenkin tärkeää saada kestävyyden arviointi mukaan hankkeisiin jo niiden varhaisessa vaiheessa, miettii johtava asiantuntija Emilia Pöyry FCG Rakennettu ympäristö Oy:stä.
Panelistit korostivat, että kestävyyden arviointi tuo tärkeää pitkän aikavälin näkökulmaa hankkeisiin. Toisaalta nähtiin, että tarvitaan yhteisiä mittareita ja seurantaa, muuten kestävyysnäkökulma on vaikeasti todennettavissa.
- Keskeistä on pohtia, mitä hyötyjä kestävyydenarviointi tuo ja mikä painoarvo sille annetaan suhteessa riskinarviointiin, arvioi johtava asiantuntija Sonja Suni WSP Finland Oy:stä.
- Joskus riskinarviointi antaa tuloksen, että puhdistustarvetta ei ole, mutta kestävyysarvioinnin näkökulmasta puhdistaminen olisi perusteltua, miettii johtava asiantuntija Hanna Tolvanen Ramboll Finland Oy:stä.
Case-esimerkkejä ja viestintää
Esitykset puhdistushankkeista toivat tiiviin läpileikkauksen erilaisiin puhdistustyömaihin. Mukana oli Maaperä kuntoon -ohjelman kohteita ympäri Suomea. Lisäksi paneelikeskustelussa pohdittiin viestinnän merkitystä PIMA-hankkeissa. Mukana panelisteina olivat Ylöjärvellä parhaillaan käynnissä olevan Nikron puhdistushankkeen osapuolia.
- Viestintäsuunnitelma on ollut erinomainen apu. Siinä mietimme jo etukäteen, mitkä asiat voivat herättää kysymyksiä. Aika pitkälti ne ovatkin olleet niitä asioita, jotka kaupunkilaisia ovat pohdituttaneet, kertoo Ylöjärven kaupungin viestintäpäällikkö Tiina Helminen.
Hankkeessa on viestitty monikanavaisesti mm. hanketiedotteilla, uutisilla ja somepäivityksillä. Lisäksi järjestettiin yleisötilaisuus.
- Viestintä on ollut hyvää yhteispeliä hankeosapuolten välillä. Jo aluksi määrittelimme omat roolimme, ja se on toiminut hyvin, kertoo PIMA-asiantuntija Maarit Joukainen Pirkanmaan ELY-keskuksesta.
Turvallisuus on huomioitu joka vaiheessa.
- Viestintä on tärkeässä roolissa, kun mietitään työmaa- ja liikenneturvallisuutta, kertoo johtava asiantuntija Kalle Putula Envineer Oy:stä.
- Työmaa-alueella on korkea sähköjännite ja ehdoton pääsykielto ulkopuolisilta. Tästä tuli viestiä selkeästi mutta niin, ettei se herätä tarpeetonta kiinnostusta, kertoo Nordic Envicon Oy:n toimitusjohtaja Hannu Silvennoinen.
Monipuolisesti osallistujia seminaarissa
Mukana Maaperä kuntoon -päivillä oli laaja joukko Suomen PIMA-asiantuntijoita, kuntien ja yritysten edustajia, alan opiskelijoita sekä muita aiheesta kiinnostuneita. Osallistujia oli yli 400, joista paikan päällä Turussa oli noin 90 henkilöä.
- Tänä vuonna halusimme erityisesti saada aikaan keskustelua mm. paneelikeskustelujen avulla. Myös ajankohtaisaiheet olivat osuvia, esimerkiksi EU:n juuri hyväksytty maaperädirektiivi ja sen velvoitteiden kansallinen toimeenpano herättivät paljon keskustelua, kertoo neuvotteleva virkamies Nina Lehtosalo ympäristöministeriöstä.
Ensimmäiseen seminaaripäivään oli valittu kattava paketti kaivannaisjätealueista.
- Kaivannaisjätealueiden ympäristö- ja terveysvaikutukset puhuttavat. Näistä kuulimme esimerkkejä Suomen Outokummusta ja Ruotsin Falunista. Kansainvälisen näkökulman esiintuominen sai kiitosta osallistujilta, kertoo PIMA-asiantuntija Markus Heikkinen Pirkanmaan ELY-keskuksesta.
Ensi vuonna Maaperä kuntoon -päivät täyttää kymmenen vuotta.
- On hienoa, että olemme voineet jo vuosikymmenen ajan kokoontua yhteen jakamaan osaamista ja tietoa pilaantuneiden alueiden ajankohtaisteemoista. Paljon on tapahtunut ja paljon olemme saaneet aikaan. Ensi vuonna luvassa on juhlaseminaari. Meille voi ehdottaa teemoja seminaarin aiheiksi, vinkkaa projektipäällikkö Kari Pyötsiä Pirkanmaan ELY-keskuksesta.
Kiitos kaikille osallistujille ja esittäjille upeista Maaperä kuntoon -päivistä, kiittelevät Ari Nygrén (vas.), Kari Pyötsiä ja Markus Heikkinen Pirkanmaan ELY-keskuksesta sekä Nina Lehtosalo ympäristöministeriöstä.
Nostoja esityksistä Maaperä kuntoon -päiviltä 2025
”Turulla on tavoite olla hiilineutraali vuonna 2029 ja sen jälkeen ilmastopositiivinen.”
Olli-Pekka Mäki
Turun kaupunki
”EU:n maaperädirektiivi tulee olla vietynä kolmen vuoden sisällä kansalliseen lainsäädäntöön. Ensimmäisen maaperän tilan arvioinnin tulee olla tehtynä vuoteen 2030 mennessä.”
Nina Lehtosalo
ympäristöministeriö
”Maaperän seuranta korostuu EU:n maaperädirektiivissä. Suomeenkin tulee perustaa koko maan kattava seurantakehys.”
Teija Haavisto
Suomen ympäristökeskus
”Sopimuksissa vastuista kannattaa ottaa huomioon, että laajoillakaan maaperätutkimuksilla ei voida saada 100-prosenttista varmuutta haitta-aineista. Lisäksi tulevaisuudessa uusi tutkimustieto saattaa tunnistaa uusia riskejä nykyisistä jo tunnetuista aineista.”
Jouko Tuomainen
Suomen ympäristökeskus
”Kiertotaloushankkeet ovat lisänneet maaperän ja pohjaveden perustilaselvitysten määrää viime vuosina. Niiden perusteella voidaan vertailla maaperän ja pohjaveden tilaa toiminnan päättyessä.”
Outi Pyy
Suomen ympäristökeskus
”Kaivannaisjätteet käsittävät 75 prosenttia Suomen jätteistä.”
Tuula Sivonen
Kainuun ELY-keskus
”Ilman jatkorahoitusta ei ole mahdollista selvittää ja kunnostaa KAJAK-hankkeen kaikkia 19 kaivannaisjätekohdetta.”
Markus Heikkinen
Pirkanmaan ELY-keskus
”Outokumpu-pelillä pyritään hakemaan pelillisin keinoin ratkaisuja ympäristöongelmiin. Peli toimii keskustelun herättäjänä.”
Aura Nousiainen
Suomen ympäristökeskus
”Outokumpu on esimerkki historiallisesta kaivoskaupungista. Pilaantunutta maa-ainesta löytyy paitsi rikastushiekka-alueelta, myös kaupungista. Esimerkiksi rikastushiekkaa on käytetty teiden ja katujen pohjamateriaalina kaupungin keskustassa.”
Kristiina Nuottimäki
Geologian tutkimuskeskus
”Falunin keskusta Ruotsissa on suurelta osin rakennettu kaivosjätteen päälle. Maaperästä kaupungissa sekä lähialueen metsissä on todettu korkeita pitoisuuksia muun muassa lyijyä ja arseenia.”
Charlotta Tiberg
Swedish Geotechnical Institute
”Happamat sulfaattimaat ovat yksi Suomen suurimmista ympäristöongelmista. Ne tulee huomioida kaavoituksessa ja rakentamisessa.”
Jaakko Auri
Geologian tutkimuskeskus
”Euroopassa ei tällä hetkellä ole tarpeeksi hyviä ratkaisuja vesienhallintaan. Nyt myös suomalaisilla yrityksillä ja tutkimuslaitoksilla on hyvä mahdollisuus lähteä kehittämään uutta. Parhaillaan on avoinna 12 miljoonan euron tarjouskilpailu uusien ratkaisujen kehittämiseksi EU-projektissa.”
Meri Vainio
Forum Virium Helsinki
”Maaperä kuntoon -ohjelmassa on selvitetty ja puhdistettu noin tuhat kohdetta vuosien 2016-2014 aikana.”
Kari Pyötsiä
Pirkanmaan ELY-keskus
”Jatkossa avustuksia pilaantuneiden alueiden selvitys- ja puhdistushankkeisiin myöntää 1.1.2026 perustettava Lupa- ja valvontavirasto, johon Maaperä kuntoon -ohjelmakin siirtyy.”
Päivi Turtia
Pirkanmaan ELY-keskus
”Saimme 14 omakotitalokiinteistön maaperän puhdistettua Savonmäen alueella Varkaudessa eli aluetta voidaan käyttää turvallisesti kaavassa merkittyyn asuintoimintaan.”
Jari Tiainen
Pirkanmaan ELY-keskus
”Mätäjärven vanhalla kaatopaikalla Porvoossa on pitkä historia, ja kunnostukseen oli valmistauduttu pitkään.”
Enni Flykt
Porvoon kaupunki
”Mätäjärven kaatopaikan kunnostuksessa oli poikkeuksellisen monia vaiheita. Lisäksi tuli huomioida mm. hautarauhan alaiset maamassat, suojeltavat männyt ja museoaita.”
Petri Heino
Pirkanmaan ELY-keskus
”Ylöjärven Nikron kohteessa päästölähde sijaitsi suoraan vilkkaasti liikennöidyn tien alla, jossa oli valtavasti putkia, kaapeleita ja muuta infraa. Haasteena oli, miten puhdistus ja laitteistoasennukset tehdään.”
Maarit Joukainen
Pirkanmaan ELY-keskus
”Ylöjärven Nikron hankkeessa rakennettiin kiertotie ja infra otettiin huomioon joka vaiheessa.”
Hannu Silvennoinen
Nordic Envicon Oy
”Aiemmin kestävyyden arviointi keskittyi lähinnä hiilijalanjäljen laskentaan. Nyt myös sosiaalinen näkökulma on tullut yhä enemmän esiin.”
Sonja Suni
WSP Finland Oy
”Jos kohteeseen tehdään joka tapauksessa massanvaihto, olisiko kestävyyden näkökulmasta järkevää puhdistaa joissain tapauksissa enemmän kuin riskinarviointi edellyttää?”
Emilia Pöyry
FCG Rakennettu ympäristö Oy
”Jos maaperästä löytyy esimerkiksi korkeita pitoisuuksia POP-yhdisteitä, mutta riskinarvioinnin näkökulmasta ne eivät ole ongelma. Onko kestävyyden näkökulmasta oikein jättää nämä pysyvät yhdisteet maaperään?”
Hanna Tolvanen
Ramboll Finland Oy
”Humuspitoisen pintamaan arvo tulisi tunnistaa päätöksenteossa. Liian usein se siirretään sivuun ’teknisesti huonona maana’, vaikka puhumme vuosisatojen biologisesta pääomasta, biodiversiteetistä.”
Jarno Laitinen
Ramboll Finland Oy
”Jos halutaan vaikuttavuutta, kestävyysarvioinnin tulee olla velvoittava.”
Erika Liesegang
Varsinais-Suomen ELY-keskus
”Maaperän puhdistuminen ei näy paljaalla silmällä. Viestintä tuo tehdyn työn ja tulokset näkyviksi.”
Freija Metsähalme
Pirkanmaan ELY-keskus
”Työmaalla myös sisäisen viestinnän tulee sujua.”
Kalle Putula
Envineer Oy
”Meillä on ollut käytössä monia viestintäkanavia. Yksi viesti ei toimi kaikille vaan viestit tulee räätälöidä.”
Tiina Helminen
Ylöjärven kaupunki
”Tekoäly ei poista virkamiehen vastuuta. Viranomaisen on voitava selittää, miten lopullinen päätös syntyi.”
Maria-Pia Karppela
Pirkanmaan ELY-keskus
”Juuri julkaistun verkkomateriaalin avulla voi itse opiskella maaperän perusteita ja jakaa tietoa muillekin.”
Pinja Sipari
Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry
”Suomessa ei ole sodittu 80 vuoteen, mutta sodan jälkiä näkyy edelleen Suomen maaperässä.”
Anna Kralik
Puolustusvoimien Logistiikkalaitoksen esikunta
Kuvia ja tunnelmia Maaperä kuntoon -päiviltä 2025
.jpg/2147a489-07c0-9343-46f3-2616fea5db6d?t=1762952836920)
Seuraa tulevia tapahtumia
Lisätietoa tulevista tapahtumista saa maaperakuntoon.fi-sivuilta. Lisäksi voi tilata Maaperä kuntoon -uutiskirjeen, josta saa tietoa tapahtumista ja pilaantuneiden alueiden ajankohtaisteemoista.
