KAJAK-kohde: Haveri

Kohteen sijainti: Haveri, Ylöjärvi

Selvitykset: 2020 (Ylöjärven kaupunki ja Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus) 

Kunnostaminen/riskinhallinta: Kunnostaminen aloitettu 15.3.2021.

Ajankohtaista:

Maisema Ylöjärven Haverin alueelta. Etualalla kosteikkoa ja taaempana metsää ja järvi.
Rikastustoiminnan seurauksena kaivosalueen itäpuolelle muodostui Kirkkojärveen rajoittuva rikastushiekka-alue. Nykyään rikastushiekka-alue on noin 18 hehtaarin kokoinen.  © Kuva: Petri Heino

Kohteen historia 

Ylöjärven Haverin malmiesiintymän hyödyntämistä tutkittiin ensimmäisen kerran vuonna 1773, jolloin alueella suoritettiin koelouhintoja raudan jalostusta varten. 1800-luvulla Haverin malmia jalostettiin Tampereella, mutta pienimuotoinen toiminta loppui vuonna 1865. Aktiivisimmillaan Haverin kaivostoiminta oli 1940-luvulta lopettamisvuoteen 1960 saakka. Tuolloin kaivoksen päätuotteet olivat kulta ja kupari. Malmista erotettiin rikastusprosessilla lisäksi hopeaa. Kulta erotettiin rikasteesta natriumsyanidiliuokseen, josta se jalostettiin edelleen puhtaaksi metalliksi. Rikastustoiminnan seurauksena kaivosalueen itäpuolelle muodostui Kirkkojärveen rajoittuva rikastushiekka-alue, joka sijoittui osin veden alle Kirkkojärven lahdelmaan. Nykyään rikastushiekka-alue on noin 18 hehtaarin kokoinen ja sinne on läjitetty 1,4 Mt rikastushiekkaa.  

Rikastushiekka-alueella on puutavaran varastoalue, pelastuslaitoksen paloharjoitusalue ja puutarhajätteen sijoitusalue. Alueella on ollut myös motocross-toimintaa, joka on nykyisin kielletty. Alue on osin metsittynyt ja osin kasvillisuudesta paljaana. 

Selvityksissä havaittua 

Haverin alueen kaivannaisjätealueen ympäristövaikutuksia on selvitetty useassa tutkimuksessa. Alueelta otettiin mm. pintavesi- ja rikastushiekkanäytteitä vuosina 2005–2007 RAMAS-hankkeessa. Vuonna 2012 julkaistussa väitöskirjatyössä (A. Parviainen) selvitettiin mm. kaivannaisjätteen ominaisuuksia, kuten hapon muodostusta. Lisäksi Ylöjärven kaupunki ja Pirkanmaan ELY-keskus ovat tutkineet kaivannaisjätealueelta suotautuvien vesien laatua mm. vuonna 2011. Vuonna 2015 Pöyry Oy kokosi raporttiin aiempia tuloksia, selvitti kaivannaisjätealueen ympäristöriskejä ja laati alustavan suunnitelman jätealueen kunnostamiseksi. 

Aikaisempien tutkimusten ja selvitysten perusteella kaivannaisjätealueen maaperässä on todettu olevan korkeita pitoisuuksia kuparia sekä kohonneita pitoisuuksia vanadiinia, arseenia, sinkkiä ja kobolttia. Rautapitoisuus on vaihdellut välillä 7–23 % ja rikkipitoisuus välillä 1–6,5 %. Jätealueelta on todettu tulevan hapanta valumaa (pH 3,5–4,5), ja alueen läpi suotautunut vesi on sisältänyt mm. nikkeliä, kuparia ja sinkkiä. Riskienhallintatoimenpiteiksi on ehdotettu alueen verhoilua tiivistys- ja peittorakenteilla sekä vesien käsittelyä mm. erottamalla puhtaammat vedet haitta-ainepitoisista vesistä. 

Käynnissä oleva selvitys 

Pirkanmaan ELY-keskus käynnisti vuonna 2020 yhdessä Ylöjärven kaupungin kanssa selvityksen, jossa arvioidaan kaivannaisjätealueen mahdollisia ympäristöriskejä sekä suunnitellaan alueelle riskienhallintatoimia. Selvityksessä on hyödynnetty olemassa olevaa tietoa sekä otettu kaivannaisjätealueelta ja sen lähiympäristöstä suoto-, pinta- ja pohjavesinäytteitä sekä kaivannaisjäte- ja sedimenttinäytteitä. Selvitys valmistuu vuoden vaihteessa ja se on pohjana alueen riskienhallinnalle. 

Rikastushiekkanäytteitä otettiin 19 koekuopasta. Näytteenoton yhteydessä määritettiin kenttämittarilla pH ja redox-potentiaali (hapetuspelkistyspotentiaali). Näytteistä analysoitiin metallien ja puolimetallien kokonaispitoisuudet, syanidi, metyylielohopea, hehkutushäviö, raekoko ja orgaaninen hiili. Lisäksi selvitettiin rikastushiekan liukoisuusominaisuuksia ja hapontuottokykyä. 

Kaivannaisjätealueen sisäisestä vedestä (suotovesi) otettiin vesinäytteet kertaluonteisesti kolmesta alueelle aiemmin asennetusta havaintoputkesta. Näytteistä määritettiin kenttämittarilla lämpötila, happipitoisuus, pH, sähkönjohtavuus ja redox-potentiaali sekä metallien ja puolimetallien kokonais- ja liukoiset pitoisuudet. 

Sedimenttinäytteitä otettiin kahdeksasta tutkimuspisteestä, jotka sijoittuivat rikastushiekka-alueen edustalle ja kauemmas Kirkkojärvelle. Sedimenttinäytteistä analysoitiin laboratoriossa vesipitoisuus, hehkutushäviö, raekoko, vahvaan happoon liukoiset metallit ja puolimetallit eli ns. kokonaispitoisuudet, metyylielohopea, kokonaissyanidi, kokonaisfosfori ja -typpi, fosfaattifosfori, nitraattityppi. 

Vesinäytteitä otettiin kaivannaisjätealueen läheisistä ojista ja Kirkkojärveltä. Kaikista vesinäytteistä mitattiin kenttämittarilla lämpötila, happipitoisuus, pH, sähkönjohtavuus ja redox-potentiaali. Vesinäytteistä analysoitiin metallien ja puolimetallien liukoiset pitoisuudet, suolaantumisen indikaattorit (natrium, kloridi ja sulfaatti) sekä kokonaisfosfori. 

Ympäristö- ja terveysriskit 

Tarkempaa tietoa tulossa pian.

Kunnostaminen 

Alueen kunnostaminen on käynnistynyt keväällä 2021 vanhan lainsäädännön mukaisena valtion jätehuoltotyönä, sillä kohteen kunnostamisesta on tehty esitys vanhan lainsäädännön voimassaoloaikana, ennen 1.1.2020. Hankkeen toteuttaa Ylöjärven kaupunki, ja Pirkanmaan ELY-keskus on myöntänyt hankkeelle avustusta.

Julkaistu 21.12.2020 klo 7.23, päivitetty 19.4.2021 klo 14.30
  • Tulosta sivu