Opinnäyte vuosien 2016–2018 kokeiluhankkeesta: Hyvät lähtötiedot paransivat puhdistustuloksia

Uutinen 30.3.2022 klo 9.26

Ympäristötekniikan opiskelija Matti Immonen on selvittänyt diplomityössään vuosina 2016–2018 toteutetun pilaantuneiden maa-alueiden kokeiluhankkeen tuloksia. Asiantuntijat pitivät tärkeänä, että demonstraatiokohteissa oli mahdollisuus kokeilla uutta menetelmää.

Matti Immonen
Immonen esitteli opinnäytettään Maaperä kuntoon- ja JASKA-päivillä Tampereella 29. maaliskuuta 2022. © Kuva: Sabina Mäki / ELY-keskus

 

Kertoisitko Matti ensin vähän itsestäsi?

Olen 25-vuotias, ja opiskelen Tampereen yliopistossa. Suoritan maisterivaiheen opintoja ja pääaineeni on ympäristötekniikka. Olin kesällä 2021 harjoittelijana ympäristönsuojeluosastolla ympäristöministeriössä, ja siellä eräät työtehtäväni koskivat pima-asioita.

 

Olet tehnyt opinnäytettä pilaantuneiden maa-alueiden kokeiluhankkeesta. Kuinka päädyit tekemään diplomityötä Maaperä kuntoon -ohjelmalle?

Tutustuin edellä mainitun kesätyön ohessa projektipäällikkö Kari Pyötsiään, joka ehdotti minulle diplomityön tekemistä Pirkanmaan ELY-keskuksessa. Kokeiluhanke kuulosti aiheena kiinnostavalta, joten otin yhteyttä ohjaajaani yliopistolta ja sovimme diplomityön aloituksesta.

 

Tunsitko pima-asioita ennestään?

Pima-asiat olivat tuttuja opintojen, kesätyön ja oman mielenkiinnon kautta. Teema on minusta kiinnostava, joten aiheeseen tutustuminen syvemmin on ollut antoisaa. Olen oppinut paljon etenkin klooratuilla liuottimilla pilaantuneista pohjavesistä. Lisäksi olen oppinut pitkäjänteisyyttä ja itsejohtamista.

 

Tutkit opinnäytteessäsi kokeiluhankkeen demonstraatiokohteita. Mitä erityisesti halusit selvittää?

Tutkin miten kunnostus onnistui, miksi toisissa kohteissa onnistuttiin paremmin kuin toisissa ja mistä erot johtuivat. Lisäksi halusin selvittää, mitkä tekijät vaikuttivat kohteissa käytetyn menetelmän, anaerobisen reduktiivisen dehalogenaation (ARD) toimintaan ja vertailla saatuja tuloksia kansainvälisiin tutkimuksiin.

 

Millä tavalla teit tutkimusta?

Tutustuin aiheesta löytyvään kirjallisuuteen sekä tutkimustietoon ja kävin läpi demonstraatiokohteiden raportteja. Lisäksi kohteista tehtiin kysely kunnostusten eri osapuolille. Kyselyllä kartoitettiin kokemuksia, onnistumisia ja epäonnistumisia. Tuloksista on toivottavasti apua tulevaisuudessa vastaavanlaisissa hankkeissa.

 

Millaisia havaintoja teit tutkimuksessasi?

Kunnostusten osalta haluan nostaa esille, kuinka tärkeää kohteen tunteminen on ennen kunnostamisen aloitusta. Kohteissa on selvästi huomattavissa, että toisissa on onnistuttu paremmin kuin toisissa. Osittain se johtuu siitä, että haitta-aineen päästölähde on ollut paremmin tiedossa, ja siihen on kyetty vaikuttamaan. Sama asia on todettu myös kansainvälisissä tutkimuksissa. Demo-kohteissa olleiden tetra- ja trikloorieteenin päästölähdettä voi olla vaikea löytää, sillä haitta-aineet vajoavat pohjavesipinnan alle ja liikkuvat siellä melko hyvin. Ennakkotutkimukset ovat tärkeitä, jotta kunnostukset voidaan kohdentaa oikein.

Lisäksi haluan todeta, että kyselyn perusteella kaikissa kohteissa onnistuttiin jossain määrin. Erityisen hyväksi koettiin mahdollisuus kokeilla uutta tekniikkaa sekä kokemuksen saaminen. Vastaavanlaiset hankkeet koettiin tervetulleiksi myös tulevaisuudessa. Tulosten osalta tärkeimmäksi koettiin se, että maaperän ja pohjaveden tila paranee, ei niinkään se, miten se tapahtuu.

 

Olet valmistumassa pian. Millaisia jatkosuunnitelmia sinulla on?

Olen suorittanut opintoni, joten valmistun kunhan diplomityöni hyväksytään. Jatkossa haluaisin varmastikin tehdä töitä joko pima-asioiden tai muiden opintoihini liittyvien asioiden parissa. Tulevaisuudessa haluan tutustua aiheeseen vielä lähemmin käytännön työn kautta.


  • Tulosta sivu