Hyppää sisältöön

Ylöjärvellä laitetaan stoppi Haverin kaivosalueen happamille ja metallipitoisille valumille – kohde mukana valtakunnallisessa KAJAK-hankkeessa

Julkaisuajankohta 16.6.2021 8.00

Ylöjärveläiset haaveilivat kunnan toteuttamassa kyselyssä, että Haverin entisen kultakaivoksen alueella olisi tulevaisuudessa frisbeegolfrata, aurinkovoimala tai hiilikompensaatioalue. Ennen kuin jokin kuntalaisten ideoista voi toteutua, on kaivannaisjätealueen ympäristöriskit otettava hallintaan. Sitä varten on nyt rakennettu salaojia ja kuljetettu jo yli 100 000 kuutiota maata.

Uusi maakerros ja kaivuri.

18 hehtaarin rikastushiekka-alue on peitetty jo suurelta osin usean metrin paksuisella maakerroksella. © Kuva: Sabina Mäki / ELY-keskus

Kaivinkoneet tasoittelevat silttipitoista maata Haverin vanhan kultakaivoksen mailla Ylöjärven Viljakkalassa. 18 hehtaarin metallipitoinen rikastushiekka-alue on peitetty suurelta osin usean metrin paksuisella maakerroksella. Tavoitteena on, että paksu, heikosti vettä läpäisevä maakerros estäisi jatkossa happamat, metallipitoiset valumat Kirkkojärveen, jonka rannalla kaivannaisjätealue sijaitsee.

”Autot kuljettavat tänne puhdasta maata maanantaista torstaihin, ja näin perjantaisin keskitymme alueen muotoiluun.  Työtä tehdään koneohjatusti, ja meillä on työmaalla mittoja, joiden avulla seuraamme, että alue peittyy suunnitelman mukaisesti”, kertoo työmaata johtava maanrakennusmestari Mirka Kamarjanskij.

Hankkeen toteuttaa Ylöjärven kaupunki, ja Pirkanmaan ELY-keskus on myöntänyt sille avustusta. Alue kuuluu EU-direktiivin edellyttämään kansalliseen luetteloon, jossa on mahdollisesti haittaa tai uhkaa joko ympäristölle tai ihmisten terveydelle aiheuttavia kaivannaisjätealueita. Näiden niin kutsuttujen KAJAK-kohteiden selvittäminen ja tarvittava kunnostaminen on keskistetty valtakunnallisesti Pirkanmaan ELY-keskukseen.

Mirka Kamarjanskij seisoo numerokyltin luona.

Maanrakennusmestari Mirka Kamarjanskij kertoo, että alueen peittymistä suunnitelman mukaisesti seurataan mittatikkujen avulla. Kuvan numerotaulut puolestaan ohjaavat autoja kippaamaan kuorman oikeisiin kohtiin. © Kuva: Sabina Mäki / ELY-keskus

Kultaa Helsingin olympialaisiin – rikastushiekkaa järven rantaan

Haverin alueella on ollut pienimutoista kaivostoimintaa jo 1700- ja 1800-luvuilla, mutta vilkkainta kaivoksen toiminta oli 1940–1960-luvuilla, jolloin alueelta louhittiin ennen kaikkea kultaa ja kuparia, jonkin verran myös hopeaa. Yhä pystyssä olevan vanhan kaivostornin juurella on pieni kaivosmuseo, jossa muistutetaan, että tuottoisa kaivos lahjoitti aikoinaan kaikki mitalikullat ja -hopeat vuoden 1952 Helsingin olympialaisiin.

Kullan rikastamisen seurauksena kaivosalueen itäpuolelle syntyi Kirkkojärveen ulottuva rikastushiekka-alue, joka sijoittui osin myös järviveden alle. Tutkimuksissa alueen maaperässä on todettu edelleen korkeita pitoisuuksia kuparia sekä kohonneita pitoisuuksia vanadiinia, arseenia, sinkkiä ja kobolttia. Jätealueelta tulee myös hapanta valumaa, ja alueen läpi suotautuva vesi sisältää muun muassa nikkeliä, kuparia ja sinkkiä.

Kaivostoiminnan päättymisen jälkeen alueella on ollut muun muassa motocrossrata. Kun kuntalaisilta nyt kysyttiin, mitä he toivoisivat alueelle kunnostamisen jälkeen, toiveissa nousivat esiin ympäristö- ja terveysarvot.

”Alueelle toivottiin esimerkiksi aurinkovoimalaa, hiilikompensaatioaluetta ja laskettelurinnettä. Maan pinta kohoaa paikoin montakin metriä, mutta laskettelurinteen kokoista kumpua alueelle ei tule”, toteaa kaupungin yhdyskuntatekniikan päällikkö Ari Jokihaara ja tunnustaa, että hänen henkilökohtainen suosikkinsa toiveista olisi kenties frisbeegolfrata.

Kaivostorni

Vanhalla kaivosalueella on yhä kaivostorni sekä muita rakennuksia, joista yhdessä toimii myös pieni, tilauksesta auki oleva kaivosmuseo. © Kuva: Sabina Mäki / ELY-keskus

Ympäristön tarkkailu jatkuu vähintään vuosia

Vuonna 2020 tehdyssä selvityksessä Haverin riskien hallitsemiseksi ehdotettiin alueen verhoilua tiivistys- ja peittorakenteilla sekä tarvittaessa vesien käsittelyä. Alueen reunoille rakennetaankin salaojia, joihin mahdollisesti alueelta tulevat valumat ohjautuvat ja joista ne voidaan tarvittaessa ottaa käsittelyyn.

Alueen ympäristöä tarkkaillaan säännöllisesti hankkeen aikana ja vähintään vuosia vielä hankeen jälkeenkin. Tarkkailua varten otetaan vesinäytteitä ojista, Kirkkojärvestä ja pohjavedestä. Lisäksi alueen rakennetta kartoitetaan ilmasta käsin.

”Pirkanmaalla ei ole tietojeni mukaan koskaan ollut vastaavaa hanketta. Entisille kaatopaikoille on tehty peittorakenteita, mutta se on aika erityyppistä. Valvojan näkökulmasta hanke on poikkeuksellinen, vaikka toki teemme samanlaista vesistön ja pohjaveden tarkkailua kuin muillakin pilaantuneilla alueilla”, kertoo ylitarkastaja Satu Honkanen.

Hanketta valvovana viranomaisena toimiva Honkanen työskentelee Pirkanmaan ELY-keskuksen ympäristönsuojeluyksikössä. Ympäristönsuojelu toimii erillään valtakunnallisista ympäristöpalveluista, mistä KAJAK-kohteelle on myönnetty rahoitusta.

”Haverin metallipitoista vesistökuormitusta pyritään vähentämään peittämällä alue ja estämällä siten sade- ja hulevesien pääsy rikastushiekkaan. Tarkkailu on isossa roolissa, kun pilaantunutta maata ei poisteta tai puhdisteta. Kun meillä on hyvät lähtötiedot, voimme myöhemmin todeta, millainen vaikutus kunnostushakkeella on ollut ympäristökuormituksen vähenemiseen”, Honkanen kertoo.

Haverin ranta

Kaivannaisjäte ulottuu aivan Kirkkojärven kauniiseen lahdelmaan, missä pesii tänä kesänä joutsenpari. © Kuva: Sabina Mäki / ELY-keskus

Kiertotaloushanke hyödyntää valtatieltä vapautuvan puhtaan maan

Haverin hanke käynnistyi maaliskuussa 2021, ja kesäkuun alkuun mennessä kaivannaisjätealueelle oli tuotu jo noin 100 000 kuutiota puhdasta maata, mikä on suunnilleen puolet lopullisesta määrästä. Hankkeen on tarkoitus valmistua keväällä 2022. Poikkeuksellisessa hankkeessa hyödynnetään puhdasta maa-ainesta, jota saadaan reilun 10 kilometrin päästä valtatie 3:n työmaalta, missä rakennetaan uutta Hämeenkyrönväylää.

”Valtion tavoitteena on edistää pilaantuneiden alueiden kestävää riskien hallintaa. Haverin hanke on hyvä esimerkki todellisesta kiertotaloushankkeesta, jossa pääsemme hyödyntämään lähistöllä vapautuvaa puhdasta maa-ainesta paikassa, jossa sitä tarvitaan”, toteaa projektipäällikkö Kari Pyötsiä.

Kunnostus on kiinnostanut ylöjärveläisiä siinä määrin, että Aamulehti nosti hankkeen rahoituksen esille kuntavaalikoneessaan. Erityisen tiiviisti urakkaa on seurattu tietenkin Viljakkalan kylässä. Lähistöllä kulkee koululaisia, ja vaikka hankkeen päämäärä on hyvä – ympäristön ja ihmisten terveyden suojelu – oltiin raskaan liikenteen lisääntymisestä aluksi luonnollisesti myös huolissaan.

”Palautetta liikenteen määrästä ja ajonopeuksista tuli lähinnä ensimmäisinä päivinä. Sitten palaute on tasaantunut. Mittalaitteet seuraavat kuljettajien ajonopeuksia, ja katuja puhdistetaan säännöllisesti”, Mirka Kamarjanskij kertoo.

Lue lisää

 

Uutinen