Uusi selvitys julki: Vastuu vanhasta ympäristön pilaantumisesta - esimerkkinä kaivannaisjätealueet
Vanhojen kaivannaisjätealueiden, kaatopaikkojen ja pilaantuneiden alueiden kunnostus- ja kustannusvastuut ovat toisinaan epäselviä, koska ne voivat perustua moniin, osin tulkinnanvaraisiin säännöksiin.
Suomen ympäristökeskuksen toteuttamassa KAJAK V -selvityksessä on kartoitettu vanhoihin pilaantuneisiin alueisiin sovellettavaa ympäristölainsäädäntöä. Tavoitteena on ollut tunnistaa eri tilanteissa sovellettavia säädöksiä ja tämän perusteella, kenen velvollisuutena on selvittää alueen tila ja tarvittaessa toteuttaa kunnostustoimet tai korvata toimista syntyvät kustannukset.
Selvityksessä on käytetty esimerkkinä vanhoja kaivannaisjätealueita. Niiden ympäristövaikutukset voivat olla pitkäkestoisia ja merkittäviä. Lisäksi toimet edellyttävät usein valtion rahoitusta. Vastuiden selvittäminen onkin edellytyksenä, että valtiontukea voidaan myöntää kunnostamiselle.
Selvityksen on tehnyt Jouko Tuomainen ja Outi Pyy Suomen ympäristökeskuksesta. Selvitys on jo viides käytöstä poistettuihin ja hylättyihin kaivannaisjätealueisiin liittyvä KAJAK-hanke, ja sen pääasiallinen rahoittaja on ollut ympäristöministeriö.
Lue lisää ja tutustu raporttiin
- Vastuu vanhasta ympäristön pilaantumisesta: Esimerkkinä kaivannaisjätealueet (helda.helsinki.fi)
- Lue KAJAK-hankkeesta
Lue myös aiempia selvityksiä
- Suljettujen ja hylättyjen kaivannaisjätealueiden kunnostustarpeen arviointi (valtioneuvosto.julkaisut.fi)
- Suljettujen ja hylättyjen kaivosten kaivannaisjätealueiden jatkokartoitus (KAJAK II) (helda.helsinki.fi)
- Suljettujen ja hylättyjen kaivosten kaivannaisjätealueiden kartoitus (julkaisut.valtioneuvost.fi)
Lisätietoja:
Suomen ympäristökeskus
- erikoistutkija Jouko Tuomainen, [email protected]
- johtava asiantuntija Outi Pyy, [email protected]