Suljettujen ja hylättyjen kaivannaisjätealueiden kohdekohtainen selvitystyö käynnistyy

3.7.2020 13.00

2010-luvulla alkaneessa KAJAK-työssä päästään viimein käytännön toteutukseen, kun Pirkanmaan ELY-keskus käynnistää suljettujen ja hylättyjen kaivannaisjätealueiden kohdekohtaiset selvitykset ja tarpeen mukaan kunnostukset. Tavoitteena on aloittaa kaikkien vakavaa haittaa tai uhkaa aiheuttavien 19 kohteen tarkemmat selvitykset 5-6 vuoden sisällä.

Suomessa on tehty 2010-luvulla taustatyötä käytöstä poistettujen ja hylättyjen kaivannaisjätealueiden sekä niihin liittyvien vastuukysymysten kartoittamiseksi viidessä eri KAJAK-hankkeessa, joista kaksi on edelleen käynnissä. Hankkeissa on tehty myös toimenpidesuosituksia alueiden riskien selvittämiseksi.

”Nyt päästään siirtymään taustakartoituksista varsinaiseen toteutukseen ja konkreettisiin tekoihin”, kertoo projektipäällikkö Kari Pyötsiä Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta.

Kohdekohtainen käytännön selvittämistyö sekä mahdollinen riskienhallinta ja kunnostaminen on keskitetty ympäristöministeriön päätöksellä Pirkanmaan ELY-keskukseen Maaperä kuntoon -ohjelman tavoin. Ministeriö on varannut työhön vuosille 2020-2021 kaikkiaan 1,4 miljoonaa euroa.

19 toimenpiteitä edellyttävää kohdetta

EU:n kaivannaisjätedirektiivi vuodelta 2006 edellytti jäsenvaltioita tekemään päivitettävän luettelon käytöstä poistetuista ja hylätyistä kaivannaisjätealueista, jotka aiheuttavat vakavaa haittaa ympäristölle tai joista voi aiheutua lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä vakava uhka ihmisten terveydelle tai ympäristölle.

”Viimeksi tammikuussa 2020 päivitetyssä kansallisessa luettelossa on 31 tällaista kohdetta, ja niistä 19 vaatii tämän hetken tietojen mukaan jatkotoimenpiteitä”, kertoo hankkeessa työskentelevä kaivosympäristöasiantuntija Auri Koivuhuhta.

Toimenpiteisiin kuuluu vähintään riskienhallintatarpeiden sekä vastuukysymysten tarkempaa selvittelyä ja tarpeen mukaan kuhunkin kohteeseen sopivan riskienhallinnan toteuttamista.

Luettelon kaivannaisjätealueet ELY-alueittain

Varsinais-Suomi

Aijalan kaivos, Salo
Orijärven kaivos, Salo
Metsämontun kaivos, Salo

Pirkanmaa

Haverin kaivos, Ylöjärvi
Ylöjärven kaivos, Ylöjärvi
Kylmäkosken kaivos, Akaa

Pohjois-Savo

Kangasjärven kaivos, Keitele
Ruostesuon kaivos, Kiuruvesi
Särkiniemen kaivos, Leppävirta

Pohjois-Karjala

Outokummun kaivos, Outokumpu
Vuonoksen kaivos, Outokumpu
Mätäsvaaran kaivos, Lieksa

Lappi

Kärväsvaaran kaivos, Kemijärvi
Raajärven kaivos, Kemijärvi

Etelä-Savo

Hällinmäen kaivos, Pieksämäki
Hälvälän kaivos, Savonlinna (Kerimäki)

Kainuu

Tipasjärven kaivos, Sotkamo

Pohjois-Pohjanmaa

Makolan kaivos, Nivala

Etelä-Pohjanmaa

Korsnäsin kaivos, Korsnäs

Tavoitteena käynnistää kaikkien kohteiden selvittäminen 5–6 vuodessa

”Tavoitteemme on, että vuoden 2020 aikana meillä on kaikista kohteista yleiset lähtötiedot ja että kohteet on priorisoitu selvitysten aloitusjärjestystä ajatellen. Priorisoinnin yhteydessä selvitetään myös alustavasti vastuukysymyksiä”, Auri Koivuhuhta kertoo.

Lähtötietojen kerääminen on aloitettu yhteistyössä alueellisten ELY-keskusten kanssa ja tiivistä yhteistyötä tehdään myös muiden viranomaisten kanssa.

Tavoitteena on käynnistää myös ensimmäisten kohteiden tarvittavat lisäselvitykset ripeästi, jo vuoden 2020 aikana. Yksittäisen kohteen selvittäminen kestää arviolta puolesta vuodesta kahteen vuoteen, ja tavoitteena on, että 5–6 vuoden aikana kaikkien kohteiden selvittäminen olisi käynnistynyt.

”Pyrkimyksenä on käynnistää vielä tämän vuoden aikana mahdollisuuksien mukaan myös pilottihanke, jossa toteutettaisiin jo varsinaista kunnostamista tai muuta riskienhallintaa”, Pyötsiä lisää.