Sedimenttihankkeiden kestävyys – pystymme parempaan
Sedimentin ruoppauksia ja massojen meriläjityksiä on viime vuosina tehty rannikkovesissämme tiheästi, joten niiden kokonaisvaikutukset vesiympäristön tilaan ovat jo muodostuneet huomattaviksi. Suurimmat ruoppaukset liittyvät Suomessa vesiliikenneväylien ja satamien kunnossapitoon ja uudisrakentamiseen. Sedimentin haitta-ainepitoisuuksista johtuva kunnostustoiminta on toistaiseksi ollut vähäistä.
Ympäristöministeriön rahoittamassa, SYKE:n ja Sitowisen yhteistyönä toteutetussa SEDKE-hankkeessa selvitettiin kestävyysnäkökohtien huomiointia sedimenttihankkeiden toteutuksessa. Työssä tutustuttiin alan kansainvälisiin käytäntöihin ja laadittiin yleistason ohjeistusta kestävyyden parantamiseksi yksittäisissä hankkeissa.
BAT- ja BEP-ohjeistus muodostavat hyvän lähtökohdan erityisesti ympäristövaikutusten osalta, mutta ne käsittelevät vähemmän taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä. Kestävyyden kaikkien osatekijöiden huomioiti tulisi tehdä tasapuolisesti, jotta esimerkiksi lupapäätöksissä, menetelmävalinnoissa ja massojen sijoituspaikkojen valinnoissa kestävimmät ratkaisut toteutuisivat. Pyrittäessä kokonaiskestäviin ratkaisuihin ainoana tarkastelukriteerinä ei voi olla esimerkiksi vähäisten ympäristövaikutusten estäminen ”maksoi mitä maksoi” -periaatteella tai toteutushinnaltaan halvimman teknologian kategorinen käyttö.
Kestävyys tulisi huomioida hankkeiden kaikissa vaiheissa. Sedimenttihankkeissa erityisen hyviä kohtia parantaa kestävyyttä ovat suunnittelu- ja hankintavaiheet. Edellisessä voidaan tehdä erityinen kestävyyden arviointi ja siihen pohjautuva kestävyyssuunnitelma. Jälkimmäisessä kestävyys voidaan huomioida kilpailutuksessa ja hankkeen rahoituksessa.
Suunnitellulla massojen sijoitustavalla ja kuljetusetäisyydellä sekä toteutuksessa käytettävillä menetelmäratkaisuilla, mm. liettymisen vähentämisellä, on keskeinen merkitys sedimenttihankkeen kokonaiskestävyyteen. Ruoppausmassojen hyötykäyttö kohteella on yleensä kestävämpää kuin niiden sijoitus kaatopaikalle. Hankkeiden kestävä toteutus edellyttää aina myös huolellista riskienhallintaa, jossa avainasemassa ovat tarkoituksenmukainen ja hyvin toteutettu tarkkailu, sekä varautuminen erilaisiin yllättäviin tilanteisiin. Kestävyyden suunnittelusta, seurannasta ja raportoinnista tulisi tehdä ympäristötarkkailun kaltainen rutiiniprosessi.
Hankkeen laajat sidosryhmät pitäisi ottaa mukaan ja sitouttaa kestävyyden parantamiseen alusta saakka. On hyvä tiedostaa, että kestävimpien ratkaisujen löytäminen edellyttää runsaasti keskusteluja. Parhaat ratkaisut ovatkin aina kompromisseja eri intresseistä. Parhaimmillaan voidaan löytää ratkaisuja, jotka ovat huippuluokkaa niin ympäristö-, taloudellisesta kuin sosiaalisestakin näkökulmasta. Esimerkiksi alusta asti virkistyskäyttöön suunniteltu, ja jo maakuntakaavoituksessa huomioitu keskitetty sedimenttien käsittelyalue, voi olla sellainen.
