Pohjavesialueiden kokonaisvaltaiseen riskienhallintaan kehitettiin toimintamalli – mallin testaamisesta neuvotellaan
Maaperä kuntoon- ja JASKA-päivillä esiteltiin maaliskuussa 2022 useita pilaantuneisiin alueisiin liittyviä kehittämishankkeita. Yksi hankkeista oli POAKORI 2 -hanke, joka yhdistää vesienhoidon ja pilaantuneiden maa-alueiden riskienhallintastrategian tavoitteita.
Vesienhoitosuunnitelmilla ja -ohjelmilla sekä valtakunnallisella pilaantuneiden maa-alueiden riskienhallintastrategialla on yhteinen tavoite: pohjavesien hyvän kemiallisen tilan saavuttaminen. Suomessa on 91 kemialliselta tilaltaan huonoksi arvioitua pohjavesialuetta, joista 73 on luokiteltu yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta tärkeiksi.
Ympäristöhallinnossa on toteutettu yhteisen haasteen ratkaisemiseksi kaksi POAKORI-hanketta, jotka ovat saaneet nimensä sanoista pohjavesialueiden kokonaisvaltainen riskienhallinta. Hankkeen toisessa vaiheessa vuonna 2021 laadittiin toimintamalli kokonaisen pohjavesialueen, sen päästölähteiden ja altistujien tarkasteluun, riskien arviointiin sekä kohteiden priorisointiin.
POAKORI 2 -hankkeessa huomioitiin sekä isännälliset että isännättömät pilaantuneet kohteet. Yhtenä keskeisenä tavoitteena oli, että valtion rajalliset resurssit selvittämiseen ja puhdistamiseen kohdennettaisiin sellaisiin kohteisiin, joissa tilanne on kiireellisin, ja joissa voidaan saavuttaa mahdollisimman suuri kokonaishyöty.
Yli 50 huonossa kemiallisessa tilassa olevaa pohjavesialuetta
POAKORI 2 -hankkeen yhteydessä käytiin keskusteluja ELY-keskusten kanssa. Niiden perusteella todettiin, että Suomessa on 52 pohjavesialuetta, joiden huono kemiallinen tila johtuu maaperän pilaantumisesta sekä teollisuus- ja yritystoiminnasta, ja joiden hyvää kemiallista tilaa ei saavuteta eri suunnitelmissa ja ohjelmissa asetetuissa määräajoissa.
”Hankkeessa kehitettiin vuoden 2021 aikana systemaattinen toimintamalli, jolla kohteet voidaan asettaa kiireellisyysjärjestykseen. Priorisointi perustuu muun muassa maaperässä todettuihin haitta-aineisiin, niiden ominaisuuksiin sekä pohjavesialueen merkitykseen vedenhankinnassa”, kertoo ympäristönsuojelun asiantuntija Esa Rouvinen Etelä-Savon ELY-keskuksesta.
Lisäksi huomioidaan erityisesti POAKORI 2 -hankkeessa määritellyt kriteerit, jotka koskevat maaperän tilan tietojärjestelmän tietoja sekä aikaisempia tutkimuksia ja riskienhallintatoimia. Mallin tarkkoja perusteita esiteltiin alan asiantuntijoille Maaperä kuntoon- ja JASKA-päivillä maaliskuussa 2022.
Hankkeen ohjausryhmä on valinnut priorisoinnin pohjalta kaksi pohjavesialuetta esimerkkikohteiksi, joissa toimintatapaa voisi testata ja jalostaa. Kohteet sijaitsevat Hyvinkäällä ja Tampereella.
Ympäristöhallinnon sisällä neuvotellaan esimerkkihankkeiden toteuttamisesta ja niiden rahoittamisesta. Edellisestä vaiheesta vastasivat Pirkanmaan ja Etelä-Savon ELY-keskukset, Suomen ympäristökeskus sekä ympäristöministeriö.
