Kommentoi ohjeluonnoksia sedimenttien riskien ja kestävän kunnostuksen arviointiin

Sedimentin riskinarvioinnin ja kestävän riskinhallinnan hyviä käytäntöjä kehitetään uusilla ohjeistuksilla. Suomen ympäristökeskuksen ja Sitowise Oy:n laatimia ohjeluonnoksia voi kommentoida vuoden loppuun asti.

Vedenpohjan sedimentit voivat sisältää haitallisia aineita, jotka vaikuttavat eliöihin ja ihmisiin. Suomen ympäristökeskus ja Sitowise Oy ovat laatineet ohjeet paikallaan olevien sedimenttien riskinarviointiin ja riskienhallintatoimien kestävyyden arviointiin. Ohjeluonnoksia voi kommentoida vuoden loppuun asti.

Sedimentti on kuin vesistön muisti. Siinä näkyvät vesistön pitkäaikainen kuormitus ja muutokset vedenlaadussa. Haitalliset aineet kertyvä sedimentteihin, jolloin niiden pitoisuudet voivat olla huomattavan korkeita verrattuna niiden pitoisuuksiin yllä olevassa vesipatsaassa. Tarve arvioida sedimenttien pilaantuneisuutta tai puhdistustarvetta voi syntyä esimerkiksi silloin, kun epäillään, että sedimentin haitalliset aineet aiheuttavat tai voivat aiheuttaa haitallisia muutoksia eliölajeille tai elinympäristöille tai vaarantavat alueen käyttöä, kuten kalastusta tai virkistyskäyttöä.

Lähinnä ruoppauksen yhteydessä

Suomessa sedimenttien haitta-aineselvityksiä tehdään lähinnä luvanvaraisten ruoppaushankkeiden yhteydessä. Tällöin tavoitteena on arvioida voimassa olevan ympäristöministeriön ruoppaus- ja läjitysohjeen mukaisesti ruopattavien sedimenttien läjityskelpoisuus vapaaseen veteen. Ohje määrittelee sedimenttien läjityskelpoisuuden, muttei ota kantaa niiden pilaantuneisuuteen ja kunnostustarpeeseen.  

-Ohjeessa korostetaankin, ettei ohjetta eikä sen sisältämiä raja-arvoja ruoppausmassoille ole tarkoitettu sovellettavaksi paikalleen jätettävien kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien sedimenttien riskien tai kunnostustarpeen arviointiin, kommentoi erikoistutkija Jani Häkkinen Suomen ympäristökeskuksesta.  

Uusi ohjeistus yhdenmukaistaa

Suomen ympäristökeskuksen ja Sitowise Oy:n asiantuntijoiden laatima ohjeistus esittää hyviä käytäntöjä paikallaan olevien sedimenttien pilaantuneisuuden (ekologisen ja terveysriskin) ja kestävän kunnostamisen arviointiin.  

Ohjeistus pyrkii:

- luomaan ja yhdenmukaistamaan riskinarvioinnin käytäntöjä

- edistämään sedimentteihin liittyvien tutkimusten ja seurantojen toteutusta  

- ohjaamaan riskinhallintatoimet vesiympäristön tilaa merkittävästi heikentäviin kohteisiin

- arvioimaan erilaisten kunnostusvaihtoehtojen etuja ja haittoja (kestävyyttä)

Luonnoksissa kuvataan sedimenttien pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen riskiperusteista arviointia. Esitetyt riskinarvioinnin ja kestävän riskinhallinnan lähestymistavat vastaavat perusperiaatteiltaan pilaantuneiden maa-alueiden arviointia käsittelevää ympäristöministeriön ohjetta (niin sanottu PIMA-ohje).

Luonnoksiin toivotaan kommentteja

Nyt Maaperä kuntoon -sivuilla julkaistuihin ohjeluonnoksiin toivotaan kommentteja tämän vuoden aikana.  

- Lisäksi syksyn aikana järjestämme erilaisia keskustelutilaisuuksia, joissa esittelemme ohjeistuksen sisältöä ja joissa osallistujat voivat esittää palautetta ja kommentteja. Saadun palautteen perusteella kehitämme ohjeistuksia edelleen. Ohjeistukset on tarkoitus julkaista viimeisteltynä ensi vuoden aikana, Häkkinen kertoo.  

Kommentit ja palaute toivotaan lähetettävän sähköpostitse seuraaviin osoitteisiin: jani.hakkinen(a)syke.fi ja outi.pyy(a)syke.fi

Tutustu luonnoksiin:

- Hyviä käytäntöjä sedimenttien pilaantuneisuuden arviointiin ja kestävään riskinhallintaan, pdf

- Sedimenttien kunnostustoimenpiteiden kestävyyden arviointi - SEDKE, pdf