Näin eteni maaperän puhdistus keskellä asutusta Parikkalassa - pienkerrostalokin jouduttiin purkamaan

Parikkalassa on juuri valmistunut haastava maaperän puhdistushanke, joka on toteutettu valtion rahoittamalla Maaperä kuntoon -ohjelmalla. Ohjelmalla on puhdistettu kymmeniä kohteita Suomessa, jotka ilman valtion tukea olisivat voineet jäädä puhdistamatta. Parikkalassa maaperää oli pilannut entinen saha.

Tällaisia maaperän puhdistushankkeita tulee vastaan muutamia vuosikymmenessä, kuvailee Pirkanmaan ELY-keskuksen PIMA-asiantuntija Jari Tiainen. 

- Usein puhdistettavat kohteet sijaitsevat syrjemmällä. Nyt toimimme koko ajan keskellä asutusta, jossa on ihmisten lisäksi paljon maanalaista infrastruktuuria, kuten sähkölinjoja, kaukolämpöputkia ja verkkokaapeleita. Turvallisuus ja hyvä suunnittelu olikin kaiken a ja o tässä hankkeessa, kertoo Tiainen, joka on työskennellyt pilaantuneiden maa-alueiden parissa lähes 30 vuotta. 

Haitta-aineina dioksiineja ja furaaneja

Parikkalan Sahanrannan alueella toimi saha vuosina 1950-1978. Alue sijaitsee pohjavesialueella, kuvankauniilla Simpelejärven rannalla. Siitä on vain pieni matka kunnan keskustaan. Kun sahatoiminta oli lakannut, paikalle rakennettiin asuinalue, jossa on pääosin rivi- ja pienkerrostaloja.

Ainakin vuoteen 1969 asti sahalla käytettiin puutavaran sinistymisenestoon Ky-5 valmistetta, jossa tehoaineena oli kloorifenoleja (CP) sekä lisäksi epäpuhtautena polykloorattuja dioksiineja ja furaaneja (PCDD/F). Aineen haitallisuus ympäristölle ja ihmisten terveydelle ei tuolloin vielä ollut tiedossa.

- Vasta 1990-luvun puolivälin jälkeen tunnistettiin nämä dioksiinit ja furaanit sekä tiedostettiin niiden vaarallisuus. Ne kuuluvat niin sanottuihin POP-yhdisteisiin, joilla tarkoitetaan pysyviä orgaanisia ympäristömyrkkyjä, Tiainen kertoo. 

Pitkä ja vaativa hanke

Parikkalan Sahanrannassa oli tehty selvitys- ja puhdistustöitä jo ennen kuin se vuonna 2018 nousi Pirkanmaan ELY-keskuksen koordinoiman Maaperä kuntoon -ohjelman kohteeksi. 

Ennen Maaperä kuntoon -ohjelmaa oli tehty seuraavia toimia: 

• Vuonna 1993 kohteen maaperää puhdistettiin ensimmäisen kerran Kymen Vesi- ja ympäristöpiirin toimesta. Silloin sieltä poistettiin noin 1000 m3 kloorifenoleilla pilaantunutta maata.
• Vuosina 2004–2005 puhdistusta jatkettiin Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen toimesta, jolloin poistettiin noin 1700 m3 dioksiineilla ja furaaneilla pilaantunutta maata. Sen lisäksi muutamilla kohdilla pilaantunut maa peitettiin.
• Vuonna 2016 Kaakkois-Suomen ELY-keskus asennutti alueelle pohjavesiputken, josta analysoitu kloorifenolipitoisuus oli huomattavan korkea ja näyte sisälsi myös dioksiineja ja furaaneja.

"Puhdistustarve oli selvä alusta asti"

Sahanrannan alueella ei ollut aiemmin tehty laaja-alaista koko alueen kattavaa selvitystä. Sellainen tehtiin vuosina 2018-2021 Maaperä kuntoon -ohjelman puitteissa. 

Selvityksessä huomioitiin kaikki eri osatekijät: maaperä, pohjavesi, sedimentit, ravintokasvit ja kalat. Selvityksillä saatiin selville haitta-ainepitoisuudet sekä rajattiin pilaantuman sijainti ja laajuus. Selvityksen toteutti Ramboll Oy.

- Jo ensimmäisistä tuloksista alkaen oli selvää, että alue tarvitsee puhdistustoimenpiteitä, Tiainen sanoo.

Asiat lähtivät etenemään, kun puhdistustarve oli todettu. Viime vuoden alussa Parikkalan kunnan kanssa tehtiin sopimus valtion jätehuoltotyöjärjestelmän tukemasta pilaantuneen alueen puhdistushankkeesta. Samoihin aikoihin saatiin myös PIMA-päätös Kaakkois-Suomen ELY-keskukselta.

Loppukatselmuksessa olivat mukana Vesa Berg Parikkalan kaupungilta (vas.), Jari Tiainen Pirkanmaan ELY-keskuksesta, isännöitsijä Kari Nokelainen, Timo Laine Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta, isännöitsijä Jarmo Noponen, Arto Ahonen Imatran seudun ympäristötoimesta sekä Panu Mäkinen Veljekset Ovaska Oy:stä. Kuva: Olli Kolari/ Ramboll Oy

Pienkerrostalo jouduttiin purkamaan

Ennen varsinaista puhdistusurakkaa alueelta piti purkaa pois kaksikerroksinen pienkerrostalo. Se purettiin viime vuoden syksyllä. 

Tämän vuoden keväällä:

• kilpailutettiin pilaantuneiden massojen vastaanottopaikka
• kilpailutettiin puhdistustyön toteuttava urakoitsija ja tehtiin urakkasopimus
• kilpailutettiin hankkeen valvojakonsultti
• pidettiin urakan aloituskokous ja hankkeen yleisötilaisuus
• pidettiin useita katselmuksia: aloituskatselmus ja turvallisuuden aloituskokous, lähirakennusten ulkopuoliset kuvaukset sekä rakennusten sisällä kylpyhuonetilojen kuvaukset

Puhdistustyöt alueella alkoivat huhtikuun lopussa. 

Riskit minimoitiin joka vaiheessa

Koska puhdistusalue sijaitsi keskellä asutusta, turvallisuus tuli huomioida tarkkaan joka vaiheessa. Esimerkiksi pölyäminen piti ottaa huomioon, kun kaivetaan pilaantunutta maa-ainesta. 

- Urakoitsija muun muassa asensi järveen pumpun, jonka avulla maata kasteltiin, ettei se kaivamisen yhteydessä pölyä. Lisäksi pyrittiin koko ajan minimoimaan myös muita alueen asukkaille aiheutuvia häiriöitä, Tiainen kuvailee.

Työn etenemistä seurattiin myös laboratorionäytteillä, joilla varmistettiin, että pilaantunut maa-aines saadaan pois ja kaivu päätetään puhtaaseen maaperään.

- Kaivuualuetta laajennettiin saatujen laboratoriotulosten perusteella, ja pilaantunut alue olikin hieman arvioitua laajempi. 

Kustannukset noin 1,1 miljoonaa

Urakka valmistui elokuussa. Kaiken kaikkiaan pilaantunutta maa-ainesta kuljetettiin noin 18 000 tonnia Leppävirran Riikinnevan jätteenkäsittelykeskukseen.

Puhdistushankkeen kokonaiskustannusarvio oli 1,1 miljoonaa euroa. Hanke eteni lähes suunnitellusti niin aikataulutusten, massamäärien kuin kustannustenkin suhteen.

- Toki tällaisissa projekteissa tulee aina vastaan jotain yllätyksiä. Esimerkiksi rakennusjätettä oli arvioitua enemmän. Maan sisältä löytyi suurehkon rakennuksen perustukset tiilen kappaleilla täytettyine kellaritiloineen. Kokonaiskustannuksiin sillä ei kuitenkaan ollut suurta merkitystä, Tiainen kertoo.

Puhdistettavalta alueelta löytyi myös suurehkon rakennuksen perustukset. Kuva: Olli Kolari/ Ramboll Oy

Loppuraportti valmistuu tänä vuonna

Puhdistustyöstä laaditaan loppuraportti, jossa kuvataan tarkemmin puhdistustyön suorittaminen, saavutetut tavoitteet ja toteutuminen. Loppuraportti valmistuu lokakuun loppuun mennessä.

- Nämä vanhojen sahojen alueet ovat haastavia puhdistuskohteita. Olen tyytyväinen, miten urakka on edennyt. Maaperä kuntoon -ohjelma on tärkeä, jotta saamme pilaantuneet isännättömät alueet selvitettyä ja puhdistettua Suomessa. Usein kunnilla tai muilla tahoilla ei olisi mahdollista tällaisiin hankkeisiin ilman valtion tukea, Tiainen mietti.

Lue lisää Maaperä kuntoon -ohjelmasta 
Lue lisää valtion tuesta