Lähes 400 osallistujaa Maaperä kuntoon -päivillä – katso kuvat
Maaperä kuntoon -päivillä oli tänä vuonna kaikkien aikojen ennätysyleisö. Erityisesti PFAS-yhdisteet, maaperätutkimukset ja puhdistushankkeet herättivät vilkasta keskustelua. Jutun lopussa on nostoja esityksistä ja runsaasti kuvia!
Tämän vuoden Maaperä kuntoon -päivillä 30.-31.10.2024 Hämeenlinnassa ja Teamsissa oli vahvasti esillä pilaantuneiden alueiden tutkimukset niin Suomessa kuin maailmallakin. Esityksiä oli muun muassa PFAS-yhdisteistä, ympäristörikoksista, kaivannaisjätealueista ja puhdistushankkeista.
- Ohjelma oli tosi monipuolinen. Itseäni kiinnosti erityisesti esitys valtionavustuksista. Siinä oli hyviä esimerkkejä siitä, miten jokin pilaantunut kohde oli saanut avustusta ja miten jokin taas ei, miettii erityisasiantuntija Katariina Rauhala Tampereen kaupungilta.
Myös ihmisten kohtaaminen oli Rauhalan mukaan tärkeä osa seminaaria. Paikan päällä Hämeenlinnassa oli yli 80 henkilöä. Loput yli 300 olivat mukana Teamsin välityksellä.
- Oli hienoa päästä ihan kasvotusten vaihtamaan tietoa ja verkostoitumaan, Rauhala kiittelee.
Maaperä kuntoon -päivillä Hämeenlinnassa oli noin parikymmentä puhujaa kahden päivän aikana.
Ympäristörikollisuus pysyy osin piilossa
Seminaarissa oli tänä vuonna mukana esitys myös ympäristörikollisuudesta. Suomessa tulee ilmi vuosittain noin 500 ympäristörikosta.
- Tyypillisiä ympäristörikoksia ovat jätteiden kuljetus ja dumppaus. Oikeasti ilmiö on paljon laajempi. Kyse on piilorikollisuudesta eli vain osa tapauksista tulee poliisin tietoon, kertoo projektipäällikkö Jaana Wallin Keskusrikospoliisista.
Keskusrikospoliisissa on tällä hetkellä käynnissä EU:n osarahoittama Ylpeys-hanke, jonka tavoitteena on ympäristörikoksiin liittyvän poliisitoimen edistäminen ja yhteistyön syventäminen.
- Hyvä keino ehkäistä ympäristörikollisuutta on lisätä tietoa siitä. Kun on tietoa, ympäristörikoksia voidaan tunnistaa ja tutkia. Myös yhteistyö valvontaviranomaisten kanssa on keskiössä, Wallin sanoo.
Keskusrikospoliisin Jaana Wallin kertoi ympäristörikoksista ja niiden ehkäisemisestä.
”Suomessa PFAS-tietämys matalalla”
PFAS-yhdisteistä Maaperä kuntoon -päivillä puhui Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Jussi Reinikainen. Hän kertoi kansallisesta PFAS-tiekarttahankkeesta, jonka tavoitteena on saada kokonaiskäsitys PFAS-yhdisteiden esiintymisestä Suomessa ja niiden riskialueista.
- Suomessa on yllättävän vähän tietoa PFAS-yhdisteistä, vaikka ensimmäiset selvitykset aiheesta tehtiin Suomessa yli kymmenen vuotta sitten, Reinikainen kertoo.
Esimerkiksi Ruotsissa tutkimus on paljon Suomea edellä.
- Meillä Suomessa ei ole ollut laajamittaisia skandaaleja PFAS-yhdisteisiin liittyen. Ruotsissa sen sijaan juomavedestä paljastui merkittäviä pitoisuuksia. Tästä syystä Ruotsissa on jouduttu tekemään Suomea enemmän tutkimuksia ja toimia PFAS-yhdisteisiin liittyen, Reinikainen arvioi.
PFAS-yhdisteiden haasteena on niiden levinneisyys ja kulkeutuminen. Yhdisteitä on käytetty laajasti vuosikymmenien ajan muun muassa sammutusvaahdoissa.
- PFAS-yhdisteet ovat pysyviä, biokertyviä ja toksisia. Niitä esiintyy kaikkialla ympäristössä ja eliöstössä. Niiden pitkäaikaisvaikutuksia on vaikea arvioida. On tärkeää, että saamme Suomessakin tietoa suurimmista päästölähteistä, riskialueista ja miten riskejä voidaan hallita, Reinikainen arvioi.
Suomen ympäristökeskuksen Jussi Reinikaisen mielestä Suomeen tarvitaan lisää tietoa PFAS-yhdisteistä.
Tutkimukset maailmalla
Mielenkiintoisen katsauksen muissa maissa tehtäviin pilaantuneiden alueiden tutkimuksiin antoi Ramboll Finland Oy:n ryhmäpäällikkö Jessika Stolze, joka oli selvittänyt kyselytutkimuksella eri maiden kollegoidensa toimintatapoja.
- Tutkimus ei ole tieteellinen, mutta se antaa kansainvälistä näkökulmaa. Yleisimmin Euroopassa tutkitaan teollisuusalueita, kaatopaikkoja ja jakeluasemia. Pohjoismaissa ja Isossa-Britanniassa tutkitaan lisäksi sahoja, kyllästämöjä ja ampumaratoja, Stolze kertoo.
Eniten Euroopassa tutkitaan maaperää ja pohjavettä. Toiseksi eniten tutkitaan maaperän huokosilmaa.
- Kyselyn perusteella pintavesiä tutkitaan yllättävän vähän, ainoastaan Tanskassa, Isossa-Britanniassa ja Suomessa. PFAS-yhdisteitä ei tutkita missään maassa aina, vaan analysointi tehdään tapauskohtaisesti. Eniten PFAS-yhdisteitä tutkitaan Ruotsissa, Tanskassa ja Isossa-Britanniassa, Stolze kertoo.
Euroopassa ei ole yhtä yhtenäistä käytäntöä pima-tutkimuksissa. Jopa maiden sisällä on eroa eri hallintoalueiden kesken.
- Toisaalta on fiksua, että eri maissa huomioidaan maakohtainen ”pima-historia”, geologia ja taloustilanne, kun tutkimuksia tehdään, Stolze miettii.
Ramboll Finland Oy:n Jessika Stolze kertoi, millaisia pima-tutkimuksia muualla Euroopassa tehdään.
Laajasti osallistujia tänä vuonna
Maaperä kuntoon -päivillä koettiin osallistujaennätys, osallistujia oli lähes 400. Osallistuminen Teamsin välityksellä oli tänä vuonna ilmaista.
- Ilahduttavaa, että tapahtuma herätti niin paljon kiinnostusta. On hienoa, että tavoitimme yhä suuremman joukon asiantuntijoita ja mahdollisimman moni sai tietoa pilaantuneiden alueiden ajankohtaisteemoista ja valtionavustusmahdollisuuksista, iloitsee neuvotteleva virkamies Nina Lehtosalo ympäristöministeriöstä.
Palaute seminaarista on ollut hyvää. Erityisesti ohjelma koettiin ajankohtaiseksi ja laadukkaaksi.
- Kiitosta saivat esitysten ammattitaitoisuus, asiantuntevuus ja havainnollisuus. Myös käytännön esimerkit koettiin tärkeiksi oman työn kehittämisen kannalta, kertoo PIMA-asiantuntija Sanna Pyysing Pirkanmaan ELY-keskuksesta.
Osallistujakunta Maaperä kuntoon -päivillä oli tänä vuonna aiempaa laajempi.
- Mukana oli monipuolisesti asiantuntijoita kunnista, urakoitsijoita, konsultteja ja viranomaisia. Päivien järjestäminen hybridinä on tärkeää, koska silloin tavoitettavuus on mahdollisimman suuri, miettii projektipäällikkö Kari Pyötsiä Pirkanmaan ELY-keskuksesta.
Ympäristöministeriön Nina Lehtosalo (vas.) sekä Pirkanmaan ELY-keskuksen Kari Pyötsiä ja Sanna Pyysing vinkkaavat seuraamaan maaperakuntoon.fi-sivuja.
Seuraa tulevia tapahtumia
Lisätietoa tulevista tapahtumista saa maaperakuntoon.fi-sivuilta. Lisäksi voi tilata Maaperä kuntoon -uutiskirjeen, josta saa tietoa tapahtumista ja pilaantuneiden alueiden ajankohtaisteemoista.
FCG Finnish Consulting Group Finland Oy:n Jussi Virtanen (oik.), Ramboll Finland Oy:n Oona Virta ja Envineer Oy:n Marjaana Rautpalo kertoivat pilaantuneiden alueiden tutkimuksista.
Nostoja esityksistä Maaperä kuntoon -päiviltä 2024
”Kaivannaisteollisuuden jätteet ovat yksi suurimmista jätevirroista EU:n alueella. 75 prosenttia kaikesta Suomessa syntyvästä jätteestä on kaivannaisjätettä.”
Nina Lehtosalo
ympäristöministeriö
”3D-skannausteknologialla voidaan nähdä maanalaiset olosuhteet kaivamatta tai rakenteita rikkomatta. Sillä voidaan nähdä mm. maalajit kerroksittain, kosteus, pohjaveden ja peruskallion syvyys, vuodot, perustusten osat, putket, tunnelit, kaapelit ja jopa pilaantuneet maa-alueet 2D tai 3D-kuvina.”
Antti Knuuti
Deep Scan Tech Oy
”Metalleista kadmium kertyy helpoimmin ravintokasveihin.”
Emilia Pöyry
FCG Finnish Consulting Group Oy
”Kestävä pima-tutkimus tarkoittaa, että tehdään oikeita asioita, oikeaan aikaan ja oikealla tavalla. Lisäksi otetaan sosiaaliset tarpeet huomioon. Kestävyys ei ole kertatarkastelu vaan jatkuva prosessi”
Kimmo Järvinen
Ramboll Finland Oy
”Selvitimme kolmen KAJAK-kohteen riskit Leppävirralla, Salossa ja Ylöjärvellä. Kaikki kohteet olivat uniikkeja, vaikka ovatkin metallimalmikaivoksia. Kaikissa kohteissa todettiin kunnostustarpeita ympäristöön kohdistuvien vaikutusten vuoksi mutta yhdessäkään kohteessa ei todettu terveydelle aiheutuvia haittoja.”
Ari Kolehmainen
Envineer Oy
”Viranomaisen tehtävä on valvoa, että pima-tutkimukset tapahtuvat lainmukaisesti. Toki käytännössä asiat eivät aina mene suunnitelmien mukaan. Työtämme on varautua näihinkin tilanteisiin."
Hanna Valkeapää
Uudenmaan ELY-keskus
”Maaperän tietojärjestelmässä (MATTI) on tällä hetkellä yli 30 000 kohdetta. Pohjavesialueilla on noin 5000 kohdetta.”
Outi Pyy ja Matti Silvola
Suomen ympäristökeskus
”Viranomaisen rooli pima-tutkimuksissa vaihtelee paljon maittain. Lähes kaikissa maissa viranomaiselle ilmoitetaan tuloksista. Tanskassa, Saksassa, Iso-Britanniassa ja Italiassa viranomainen antaa luvat tutkimuksiin. Suomessa ja Ruotsissa viranomaisella on samanlainen rooli: heille ilmoitetaan tuloksista ja he pitävät tietokantaa tuloksista."
Jessika Stolze
Ramboll Finland Oy
"Kun tutkimuksia yhdistetään, saadaan taloudellisia, laadullisia ja kestävyysajattelun mukaisia etuja."
Oona Virta
Ramboll Finland Oy
"Asukkaan kohtaaminen ja kuuntelu ovat tärkeässä roolissa, kun maaperätutkimuksia tehdään pientaloalueella."
Jussi Virtanen
FCG Finnish Consulting Group Oy
”Öljyillä pilaantuneiden kohteiden tutkimussuunnitteluun vaikuttavat monet tekijät, mm. haitta-aineiden sijainti: ovatko haitta-aineet pohjavedessä, maaperässä vai ilmassa. Aina vaikka kuinka suunnitellaan, yllätyksiä voi silti tulla.”
Marjaana Rautpalo
Envineer Oy
”Useita puhdistushankkeita on alkamassa Maaperä kuntoon -ohjelmassa. Esimerkiksi Ylöjärvellä puhdistetaan maaperää termisellä menetelmällä.”
Kari Pyötsiä
Pirkanmaan ELY-keskus
”Valtionavustusta on tähän asti myönnetty 48 hankkeelle pilaantuneen alueen selvittämiseen ja 40 hankkeelle puhdistamiseen.”
Päivi Turtia
Pirkanmaan ELY-keskus
”Valtion aluehallinnon uudistus etenee. Uuden valtakunnallisen Lupa- ja valvontaviraston on määrä aloittaa toimintansa vuoden 2026 alussa.”
Sonja Pyykkönen
ympäristöministeriö
”Kansallisen PFAS-tiekartan tavoitteena on saada aikaan kokonaiskäsitys PFAS-yhdisteiden esiintymisestä Suomessa, tunnistaa merkittävimmät riskialueet sekä luoda kansallinen tiekartta riskeihin varautumiseksi ja niiden hallitsemiseksi.”
Jussi Reinikainen
Suomen ympäristökeskus
”Jaska-hankkeessa on kunnostettu 150 öljyillä pilaantunutta maa-aluetta, joista neljännes sijaitsi pohjavesialueella.”
Mikko Rautio
Kaakkois-Suomen ELY-keskus
”ISLANDR-hanke keskittyy maaperän pilaantumiseen liittyviin tutkimuksiin. Siinä on seitsemän testialuetta eri puolilla Eurooppaa, joista yksi on Suomen Outokummun kaivosalue.”
Timo Tarvainen
Geologian tutkimuskeskus
Kuvia ja tunnelmaa Maaperä kuntoon -päivillä 2024
