KAJAK-hankkeessa käsiteltiin metallipitoisia pintavesiä reaktiivisella suodatuksella Salon Orijärvellä

Hankkeen tarkoituksena oli tutkia suodatustekniikan kykyä neutraloida happamia valumavesiä sekä pidättää valumavesien sisältämät raskasmetallit.

Orijärven vanhan kaivosalueen aiemmissa tutkimuksissa on havaittu kaivannaisjätealueiden kuormittavan Orijärveä ja sen alapuolisia vesistöjä erityisesti sinkin, kuparin ja kadmiumin osalta. Yksi keino vähentää Orijärveen kohdistuvaa metallipitoisten valumavesien kuormitusta on käsitellä alueelta tulevia pintavesiä reaktiivisella suodatuksella.

Engwater Oy:n ja Envitop Oy:n toteuttaman pilot-kokeen tarkoituksena oli tutkia suodatustekniikan kykyä neutraloida happamia valumavesiä sekä pidättää valumavesien sisältämät raskasmetallit. 

Projektipäällikkö Kari Pyötsiä toteaa, että kokonaistavoitteena oli selvittää kyseisen menetelmän soveltuvuus ja tehokkuus sekä saada alustavaa tietoa mahdollisen täyden mittakaavan käsittelyratkaisusta sekä parhaiten soveltuvasta teknisestä toteutustavasta osana kaivannaisjätealueiden ennallistamisesta ja ympäristöhaittojen ehkäisyä.

Valumavesien aiheuttamaa metallikuormitusta voidaan vähentää merkittävästi

Engwater Oy:n Antti Seppälän mukaan reaktiivisesta suodatusmenetelmään raskasmetallien poistoon perustuu suodatusmateriaalin kykyyn adsorboida ja saostaa raskasmetallit käsiteltävästä vedestä. Orijärven tapauksessa käytettiin tuotteistettua suodatinmateriaalia TOP16. ON SITE pilot-kokeen aikana käsiteltiin tehokkaasti yli 100 m3 pintavettä poistaen siitä noin 5 kg sinkkiä, 150 g kuparia, 50 g lyijyä ja 1 g kadmiumia metallien reduktioasteen ollessa yli 95 %. Kokeen perusteella arvioitiin, että keskeisin metallikuormitus Orijärveen voitaisiin tehokkaimmin estää käsittelemällä kohdentaen käsittely kuormituslähteen lähelle pahimmin kontaminoituneisiin valumaojiin. 

”Reaktiivinen suodatusprosessi on mitoitettavissa kokeesta saadun tiedon perusteella. Prosessi voidaan suunnitella itseohjautuvaksi, jonka toimintaa voidaan valvoa ja tarvittaessa säätää etäohjauksella. Suodatusprosessia voidaan soveltaa erityyppisille pintavesille soveltuvan suodinmateriaalin valinnan ja mitoituksen kautta. Paras hyöty suodatinmateriaalin käytössä saavutetaan aktiivisella käsittelyllä, mutta menetelmää on mahdollista soveltuvassa kohteessa hyödyntää myös niin sanotuissa passiiviratkaisuissa”, Seppälä kertoo. 

Pilot-kokeiden avulla kehitetään koko alaa

Alan kehittymisen vuoksi on tärkeää kokeilla uusia menetelmiä ja tapoja. Valtakunnallisessa pilaantuneiden maa-alueiden riskienhallintastrategiassa on määritelty myös toiminnan kehittämistarpeet ja -keinot.

”Vihreä siirtymä koskee myös pilaantuneiden alueiden riskienhallintaa. Valtakunnallisessa Maaperä kuntoon -ohjelmassa vauhdittamme esimerkiksi pilot-hankkeiden kautta menetelmien ja toimintatapojen kehittymistä kohti vähähiilisiä, kiertotaloutta ja luonnon monimuotoisuutta edistäviä ratkaisuja. Tukemalla ja mahdollistamalla uusien innovatiivisten ratkaisujen syntymistä, edistämme samalla cleantech-yrittäjyyttä, parannamme palveluita ja vahvistamme entisestään yksityisen ja julkisen sektorin välistä yhteistyötä”, tiivistää Nina Lehtosalo ympäristöministeriöstä.

Lisätietoja:

• Kari Pyötsiä, projektipäällikkö, Pirkanmaan ELY-keskus, +358 295 036 372, kari.pyotsia(at)ely-keskus.fi
• Sanna Pyysing, PIMA-asiantuntija, Pirkanmaan ELY-keskus, +358 295 036 046, sanna.pyysing(at)ely-keskus.fi