Pilaantuneisuuden selvittäminen aloitetaan laatimalla tutkimussuunnitelma. Siinä esitetään menetelmät, joilla alueen pilaantuneisuus saadaan selvitettyä. Tutkimussuunnitelma sisältää historiatietojen keräämisen, ympäristöolosuhteiden selvittämisen sekä tutkimusmenetelmien määrittämisen.
Historiatietojen kerääminen
Pilaantuneisuuden selvittäminen alkaa alueen toiminnan ja historiatietojen keräämisellä, jotta tutkimukset voidaan kohdistaa oikeisiin haitta-aineisiin. Selvitettäviä asioita ovat:
- alueella ollut toiminta ja toiminta-alue
- alueella käytetyt aineet
- toiminta-aika ja volyymi
- aiemmat tutkimukset.
Ympäristöolosuhteiden selvittäminen
Historiatietojen jälkeen on oleellista selvittää alueen ympäristöolosuhteet ja mahdolliset riskikohteet:
- pohjavesialueet (vedenottamot, kaivot)
- pintavedet
- asutus
- luonnonsuojelualueet
- muut herkällä käytöllä olevat alueet (päiväkodit, koulut).
Tutkimusmenetelmät
Pilaantuneisuutta voidaan tutkia aistinvaraisella arvioinnilla sekä maaperä-, vesi- ja sedimenttinäytteillä. Näytteiden ottaminen arvioidaan tapauskohtaisesti olemassa olevien tietojen perusteella.
Maaperänäytteet
- koekuoppatutkimukset lapiolla tai kaivinkoneella
- kairatutkimukset
- maatutkaluotaus
- huokoskaasunäytteet.
Vesinäytteet
- pohjavesitutkimukset pohjavesiputkesta, kaivosta tai lähteestä
- pintavesinäytteet esimerkiksi järvestä, joesta tai ojasta.