Edessä pohjavesiputken pää ja taaempana kokonainen pohjavesiputki.

Maaperän pilaantuneisuuden selvittäminen

Epäiletkö maaperän tai pohjaveden pilaantumista? Pilaantuneisuuden selvittämiseksi tarvitaan erityistä tietotaitoa sekä monenlaisia toimenpiteitä, joten olemme koonneet avuksesi ohjeet, joiden avulla pääset liikkeelle.

Maaperä tai pohjavesi voi pilaantua monessa tilanteessa. Pilaantuminen voi johtua muun muassa kiinteistöllä olleesta toiminnasta, alueelle muualta tulevasta kuormituksesta, alueelle tuoduista maa-aineksista tai onnettomuudesta. Haitalliset aineet voivat aiheuttaa häiriöitä ekosysteemeissä tai yksittäisissä eliöissä, heikentää pohjaveden laatua sekä altistaa ihmiset terveysongelmille. Lisäksi haitta-aineet voivat vähentää mahdollisuuksia luonnonvarojen, esimerkiksi kasvien ja veden, hyödyntämiseen.

Ympäristönsuojelulain mukaan pilaantuneisuus ja puhdistustarve on selvitettävä, mikäli maaperän tai pohjaveden epäillään pilaantuneen. Vastuu selvittämisestä on pilaantumisen aiheuttajalla, eikä vastuuta voi siirtää toiselle taholle. Jos aiheuttajaa ei saada selville tai vastuuseen, tai jos pilaantuminen on tapahtunut kiinteistön haltijan suostumuksella, on kiinteistön haltijan selvitettävä pilaantuneisuus. Hyvin vanhoissa tapauksissa vastuukysymykset ovat usein epäselviä, ja tällöin vastuu on viime kädessä kunnalla.

Etene näin kun epäilet pilaantumista

Epäily alueen mahdollisesta pilaantumisesta herää usein kiinteistökauppojen tai rakentamisen yhteydessä. Mitä varhaisemmassa vaiheessa pilaantuneisuus selvitetään ja todetaan, sitä pienemmäksi jäävät selvittämisestä ja mahdollisesta puhdistamisesta aiheutuvat kustannukset sekä viivästykset esimerkiksi rakentamisessa. Kun epäily syntyy, etene näin:

  1. Tarkista, mitä tietoa alueen omalla ELY-keskuksella ja kunnalla on alueesta.
  2. Kartoita tutkimustarve – hyödynnä mielellään osaavaa konsulttia.
  3. Teetä tarpeelliset tutkimukset.
  4. Toimita tutkimustulokset ELY-keskukseen (Turussa ja Helsingissä kaupungille). Viranomainen arvioi tutkimusten riittävyyden.
  5.  Teetä maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi, jos kynnysarvot ylittyvät (VNa 214/2007).

Selvittäminen sisältää monta vaihetta

Pilaantuneisuuden selvittäminen tarkoittaa käytännössä alueen toimintahistorian selvittämistä, kenttä- ja laboratoriotutkimuksia sekä ympäristö-, terveys- ja kulkeutumisriskien arviointia. Selvitysten perusteella arvioidaan lisätutkimusten tarve ja lopuksi alueen pilaantuneisuus, ympäristö- ja terveysriskit sekä puhdistustarve.

Prosessi: HIstoria- ja esiselvitys > Varsinaiset tutkimukset > Arviointiarve > Vaihtoehto 1: Ei arviointitarvetta (prosessi päättyy), Vaihtoehto 2: Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi > Vahtoehto 1: Ei puhdistustarvetta (prosessi päätyyy), Vaihteohto 2: Puhdistaminen.

Selvittämisen eteneminen tiivistetysti historia- ja esiselvityksistä mahdolliseen puhdistamiseen. Yksityiskohtaisemmat ohjeet löydät esimerkiksi Pilaantuneen maa-alueen kunnostushankkeen tilaaminen -oppaasta.

 

Maaperän tutkimisesta sekä pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista säädetään niin sanotussa PIMA-asetuksessa eli valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (VNa 214/2007).

Jos alueella todetaan puhdistustarve, suositellaan lopuksi vielä kestävyyden arviointia, jossa vertaillaan eri puhdistusmenetelmien soveltuvuutta ja kestävyyttä kyseisen kohteen puhdistamiseen. Vasta tämän jälkeen siirrytään puhdistamisen varsinaiseen suunnitteluun.

Selvittämisen kustannukset

Selvittämisen kustannuksiin vaikuttaa muun muassa se, tutkitaanko alueella maaperän lisäksi esimerkiksi pohja- tai pintavettä, sedimenttiä, huokoskaasuja, pölyämistä, marjoja, sieniä tai kaloja. Hintaan vaikuttavat lukuisat muutkin kohdekohtaiset olosuhteet ja monet muut tekijät, kuten

  • pilaantuneen alueen pinta-ala ja pilaantuman syvyys
  • sijainti (kuljetusmatkat ja matkakulut)
  • sijainti pohjavesi- tai luonnonsuojelualueella
  • maaperän laatu ja pohjaveden ominaisuudet
  • pohjaveden korkeus
  • haitta-aineiden laatu (dioksiinien ja furaanien analysointi on kallista, metallien ja öljyhiilivetyjen analysointi edullisempaa)
  • pilaavan toiminnan volyymi ja toiminta-aika
  • haitta-aineiden valikoima, määrät, pitoisuudet, ominaisuudet (kulkeutuminen) ja syvyys (vaikuttaa näytteenottokalustoon)
  • tarve valmisteleville toimenpiteille (esim. puuston raivaaminen, kaapelinäytöt ja rakennetun ympäristön huomioiminen)
  • kilpailutuksen ajankohta ja muut yksityiskohdat (mm. vuodenaika, markkinatilanne)
  • kiire ja aikataulu.

Olemassa olevilla historiatiedoilla on myös merkitystä kustannusten kannalta. Jos taustatietoja on vain vähän, joudutaan tekemään mahdollisesti turhiakin tutkimuksia. Tarkkojen tietojen avulla tutkimuksia voidaan rajata paremmin.