KAJAK-kohde: Orijärvi

Sijainti: Orijärvi, Salo 

Selvitys:  2022- (Pirkanmaan ELY-keskus)

Kunnostaminen: Kunnostustarve ei tiedossa.

Turkoosilla vedellä täyttynyt avolouhos, jonka ympärillä on kallioita. Taaempana on puita.

Kohteen historia

Orijärven kaivos on ensimmäinen merkittävä kuparikaivos Suomessa. Alueella on ollut kaivostoimintaa vuodesta 1758 vuoteen 1955 asti, ja lähes 200 vuoden toimintahistoriallaan kaivos on yksi Suomen pitkäikäisimmistä. 

Kaivoksella on louhittu malmia niin avolouhoksesta kuin maanalaisesta kaivoksesta. 1870-luvulta lähtien orijärvellä louhittiin myös sinkkiä. Kaivoksen omistajina on ollut eri yrityksiä.

Aikaisemmin havaittua 

Orijärven alueen pilaantuneisuutta sekä terveys- ja ympäristöriskejä on selvitetty Geologian tutkimuslaitoksen toteuttamassa ns. KAJAK4-projektissa. Selvityksen aikana Orijärven alueella tehtiin maaperä-, pinta- ja pohjavesi- sekä sedimenttitutkimuksia ja virtaamamittauksia. Lisäksi toteutettiin asukaskysely alueen maanomistajille. Tutkimuksissa pyrittiin kartoittamaan kaivannaisjätealueiden eli sivukivi- ja rikastushiekka-alueiden vaikutusten laajuus sekä selvittämään kaivannaisjätteiden rapautumisen etenemistä. 

Orijärven pintavesinäytteissä kadmiumin, kuparin ja sinkin pitoisuudet olivat selvästi tavanomaisia järviveden taustapitoisuuksia suurempia. Pohjavesinäytteitä otettiin kahdesta lähellä olevasta kaivosta. Näytteissä todetut haitta-ainepitoisuudet eivät ylittäneet talousveden laatuvaatimuksia. Toisessa kaivossa havaittiin korkeahko, mutta vaatimusten rajoissa oleva kuparipitoisuus. Tämä johtuu todennäköisesti alueen luontaisesti korkeasta kuparipitoisuudesta.

Tutkimusten perusteella pidetään todennäköisenä, ettei kaivosalueen nykyisistä haitta-aineista aiheudu merkittävää terveysriskiä. On kuitenkin todennäköistä, että kaivosalueen metallipäästöistä aiheutuu haitallisia vaikutuksia vesieliöstölle Orijärvessä. Sinkin osalta vaikutukset voivat ulottua myös Orijärven alapuolisiin vesistöihin. 

Metallikuormituksen pitkäaikaisuus ja suuruus huomioiden biologiset vaikutukset ovat odotettua pienemmät. Korkeista metallipitoisuuksista huolimatta Orijärven kasviplanktonin kokonaisbiomassa on vertailujärvien tasolla. Vedenlaatu on pysynyt neutraalina pitkäaikaisesta metallikuormituksesta huolimatta.

Osa asukaskyselyn vastaajista oli sitä mieltä, että kalakannoissa ja -lajeissa on ero Orijärven ja Määrjärven välillä. Useat vastaajat toisaalta ilmoittivat kalastavansa ja saavansa saalista Orijärvestä, mikä tarkoittaa, ettei metallikuormitus ole ainakaan hävittänyt järven kalakantoja.

Käynnissä oleva selvitys

Lisätietoa tulossa.