KAJAK-kohde: Korsnäs
Sijainti: Korsnäs
Seuranta: 2022 – 2023
Selvitys: 2024-2025
Selvitysvaiheen sisältö: Kohteessa tutkitaan pintavesien tilaa kaivannaisjätealueella ja sen lähiympäristöympäristössä. Kohteessa tutkitaan pohjaveden, lähialueen kaivojen ja sedimenttien tilaa sekä tehdään virtaamamittauksia. Lisäksi arvioidaan alueella olevien kaivannaisjätteiden määrä sekä tutkitaan rikastushiekan ominaisuuksia. Tutkimusten perusteella laaditaan ympäristö- ja terveysriskinarviointi.
Seuranta- ja selvitysvaiheiden toteuttaja: Ramboll Finland Oy
Kunnostaminen: ei kunnostustarvetta
Raportti: valmistui 2025
Kohteen historia
Outokumpu Oy aloitti Korsnäsissä kaivostoiminnan vuonna 1961. Lyijykaivos oli toiminnassa vuosina 1961–1962 sekä vuosina 1964–1972. Kaivoksessa louhittiin ja rikastettiin lyijypitoista malmia, ja lisäksi kaivos tuotti lantanidirikastetta. Tuotannossa syntyi kaivannaisjätteitä, jotka on sijoitettu kaivosalueelle. Rikastushiekkaa on sijoitettu noin kuuden hehtaarin jätealueelle sekä kaivostäyttöön. Louhinnassa syntynyttä sivukiveä on sijoitettu louhokseen, ja louhoksen länsipuolelle on sijoitettu lantanidipitoista kaivannaisjätettä.
Kaivostoiminnan loputtua alueella tehtiin jälkihoitotoimenpiteitä muun muassa peittämällä rikastushiekan jätealue silttisellä moreenikerroksella. Kasvillisuuden peitossa olevat jätealueet ovat nähtävissä alueella edelleen. Kunta osti kaivosalueen vuonna 1978, ja kaivosalue toimii nykyään virkistys- ja matkailukohteena. Louhoksen ja kaivannaisjätealueen ympäri kiertää luontopolku, joka esittelee kaivoksen historiaa infotauluin.
Aikaisemmin havaittua
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus teki alueella kartoittavia sedimentti-, pintavesi- ja säteilytutkimuksia vuonna 2016. Selvityksen mukaan Korsnäsin suljettu lyijykaivos aiheuttaa edelleen ympäristöön jatkuvaa kuormitusta. Sedimenttinäytteissä todettiin merkittäviä metallipitoisuuksia. Lisäksi sedimentteihin oli kertynyt radioaktiivisia aineita, jotka voivat aiheuttaa ympäristöriskin.
Kaivannaisjätealueen säteilyä on tutkittu lisäksi vuonna 2020 opinnäytetyössä (Topi Suominen). Tutkimuksen perusteella Korsnäsin louhoksen vedessä esiintyy rautaa, mangaania ja uraania. Lantanidikasasta vapautuu hieman uraania viereiseen ojaveteen.
Säteilyturvakeskuksen havaintojen mukaan lantanidikasan ympäristössä on paikoin taustasäteilystä poikkeavaa säteilyä.
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus oli arvioinut, että alueelta kulkeutuu haitta-aineita ympäristöön. Mittausten perusteella ei todettu merkittävästi taustasäteilystä poikkeavaa säteilyä, eivätkä satunnaiset ulkoilijat saa haitallista säteilyannosta alueella liikkuessaan. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus oli kuitenkin todennut, että alueella tulee tehdä laajempi tutkimus mahdollisten riskien selvittämiseksi.
Seuranta- ja selvitysvaihe valmistuivat
Korsnäsin vanhalla kaivosalueella selvitettiin vuosien 2022–2024 aikana kaivannaisjätealueiden, maaperän, sedimentin, pinta- ja pohjavesien, sienien sekä avolouhoksessa elävien kalojen raskasmetallipitoisuuksia.
Lisäksi selvitettiin kaivannaisjätteiden sekä vesien radioaktiivista säteilyä. Tulosten perusteella laadittiin riskinarvio, jossa tarkasteltiin kaivosalueen nykytilan aiheuttamia ympäristö- ja terveysriskejä, vaikuttavuutta sekä niiden hyväksyttävyyttä.
Tulosten, havaintojen ja riskinarvioinnin perusteella vanhan lyijykaivoksen alue ei nykytilassa aiheuta haittaa ympäristölle tai terveydelle, eikä alueella ole kiireellistä tarvetta puhdistukselle.
Kaivosalueella on käyntikielto, ja alueelle pääsyä suositellaan jatkossakin rajoitettavan kaivannaisjätealueiden korkeiden raskasmetallipitoisuuksien sekä lantanidijätekasan aiheuttaman säteilyn vuoksi. Raportissa suositellaan kaivannaisjätteitä sisältävien alueiden käyntikiellon lisäksi poimintakieltoa sienille ja marjoille. Lisäksi avolouhoksen itäpuolella sijaitsee sortumavaara-alue, jonne pääsy tulee estää alueelle rakennettavin aitauksin.
Pintaveden tarkkailua jatkettava
Riskinarvioinnin mukaan metallien kuormitus pintavesistöön alueelta jatkunee nykyisen kaltaisena vielä vuosikymmeniä ellei vuosisatoja. Pitkällä aikavälillä kaivannaisjätteet voivat muodostaa hapanta valumaa, mikä voi lisätä metallikuormitusta sekä sen vaikutuksia erityisesti merialueella, jonne ojavedet purkautuvat. Toisaalta Korsnäsin kallioperä sisältää luontaisesti kalsiittia. Kalsiitilla voi olla hapanta valumaa neutraloiva vaikutus, jolloin myös happaman valuman muodostuminen tai vaikutukset estyvät.
Lisäksi raportti suosittelee seuraamaan pintakasvillisuuden kehittymistä kaivannaisjätealueilla, joilta puusto on raivattu. Kaivosalueen kokonaistilannetta suositellaan arvioitavan seuraavan kerran vuonna 2035.