KAJAK-hankkeessa selvitetään kaivannaisjätealueiden riskejä

Suomessa on tehty 2010-luvulla taustatyötä käytöstä poistettujen ja hylättyjen kaivannaisjätealueiden kartoittamiseksi ja niiden riskien hallitsemiseksi viidessä eri KAJAK-hankkeessa. Kaivoksia on hylätty ja suljettu aikaisemmin menetelmillä, jotka eivät vastaa nykyajan ympäristö- ja turvallisuusvaatimuksia, jolloin muuan muassa kaivannaisjätealueelta ympäristöön kulkeutuvat vedet ovat aiheuttaneet ongelmia. KAJAK-kohteiden kartoitushankkeissa on tehty muun muassa toimenpidesuosituksia riskien ja vastuukysymysten selvittämiseksi sekä ympäristö- tai terveysriskiä aiheuttavien alueiden kunnostamiseksi.

Nyt riskiä aiheuttavista kohteista on saatu kokonaiskuva, ja Pirkanmaan ELY-keskus käynnistää suljettujen ja hylättyjen kaivannaisjätealueiden kohdekohtaiset selvitykset ja tarpeen mukaan kunnostukset riskiperusteisesti. Ympäristöministeriö on keskittänyt tehtävän valtakunnallisesti Pirkanmaan ELY-keskukseen pilaantuneisiin alueisiin liittyvän Maaperä kuntoon -ohjelman tavoin. KAJAK-työhön on varattu vuosille 2020–2021 kaikkiaan 1,4 miljoonan euron määräraha.

Taustalla EU:n kaivannaisjätedirektiivi

EU:n kaivannaisjätedirektiivi vuodelta 2006 edellytti jäsenvaltioita laatimaan päivitettävän luettelon käytöstä poistetuista ja hylätyistä kaivannaisjätealueista, jotka aiheuttavat vakavaa haittaa ympäristölle tai joista voi aiheutua lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä vakava uhka ihmisten terveydelle tai ympäristölle.

Vakavaa haittaa tai uhkaa aiheuttavien kaivannaisjätealueiden luettelo on päivitetty Suomessa viimeksi tammikuussa 2020, ja siinä on nyt 31 kohdetta. 12 kohteessa on käynnissä jälkitarkkailua tai alueen ennallistamista, ja näiden osalta vastuutaho on tiedossa.

19 kohdetta sen sijaan edellyttää tämän hetken tietojen mukaan jatkotoimenpiteitä. Joidenkin kohteiden ympäristövaikutuksista on vasta vähän tietoa, ja näiden kohteiden osalta selvitetään ensin, kuuluvatko ne em. kansalliseen luetteloon ja voiko niistä aiheutua vakavaa ympäristöhaittaa tai vakavaa uhkaa ihmisen terveydelle tai ympäristölle. Lisäksi selvitetään riskienhallintatarpeita ja vastuukysymyksiä sekä tarpeen mukaan kuhunkin kohteeseen sopivan riskienhallinnan toteuttamista. Kohteet on lueteltu taulukossa ELY-keskusalueittain.

 

Pirkanmaan ELY-keskuksen hankkeessa selvitettävät KAJAK-kohteet

Alue

Kaivoksen nimi

Kunta

Varsinais-Suomi

Aijalan kaivos

Salo

Orijärven kaivos

Salo

Metsämontun kaivos

Salo

Pirkanmaa

Haverin kaivos

Ylöjärvi

Ylöjärven kaivos

Ylöjärvi

Kylmäkosken kaivos

Akaa

Pohjois-Savo

Kangasjärven kaivos

Keitele

Ruostesuon kaivos

Kiuruvesi

Särkiniemen kaivos

Leppävirta

Pohjois-Karjala

Outokummun kaivos

Outokumpu

Vuonoksen kaivos

Outokumpu

Mätäsvaaran kaivos

Lieksa

Lappi

Kärväsvaaran kaivos

Kemijärvi

Raajärven kaivos

Kemijärvi

Etelä-Savo

Hällinmäen kaivos

Pieksämäki

Hälvälän kaivos

Savonlinna (Kerimäki)

Kainuu

Tipasjärven kaivos

Sotkamo

Pohjois-Pohjanmaa

Makolan kaivos

Nivala

Etelä-Pohjanmaa

Korsnäsin kaivos

Korsnäs

 

Tavoitteena käynnistää kohteiden selvittäminen 5–6 vuodessa

Pirkanmaan ELY-keskus kokoaa vuoden 2020 aikana kaikista kohteista yleiset lähtötiedot ja asettaa kohteet järjestykseen, jonka mukaan tarkempia kohdekohtaisia selvityksiä ryhdytään tekemään. Parhaillaan kartoitetaan kohteiden erityispiirteitä ja selvitetään, mistä kohteista tarvitaan lisätietoja ympäristövaikutusten arvioimiseksi. Riittävien tietojen perusteella voidaan arvioida kunnostustarvetta.

Samalla selvitetään, kuka alueen mahdollisesta kunnostamisesta vastaa. Joidenkin kaivosten osalta kaivosyhtiön vastuut ovat mahdollisesti rauenneet tai yhtiötä ei ole enää olemassa.

Lähtötietojen kerääminen on aloitettu yhteistyössä alueellisten ELY-keskusten kanssa ja tiivistä yhteistyötä tehdään myös muiden viranomaisten kanssa. Pirkanmaan ELY-keskus tekee KAJAK-selvityksiä ja kanavoi mahdollista valtion rahoitusta, mutta alueellinen ELY-keskus toimii kunkin alueen valvovana viranomaisena.

Tavoitteena on aloittaa kaikkien vakavaa haittaa tai uhkaa aiheuttavan kohteen tarkemmat selvitykset 5–6 vuoden sisällä. Yksittäisen kohteen selvittäminen kestää arviolta puolesta vuodesta kahteen vuoteen.

Pyrkimyksenä on käynnistää mahdollisimman ripeästi pilottihanke, jossa toteutettaisiin jo varsinaista kunnostamista tai muuta riskienhallintaa.

Lisätietoja

Kari Pyötsiä, projektipäällikkö, 0295 036 372, kari.pyotsia@ely-keskus.fi

Auri Koivuhuhta, ympäristöasiantuntija, 0295 023 827, auri.koivuhuhta@ely-keskus.fi

Julkaistu 18.9.2020 klo 8.00, päivitetty 18.9.2020 klo 11.01
  • Tulosta sivu