Suomessa on tehty 2010-luvulla taustatyötä käytöstä poistettujen ja hylättyjen kaivannaisjätealueiden kartoittamiseksi ja niiden riskien hallitsemiseksi viidessä eri KAJAK-hankkeessa. Kaivoksia on hylätty ja suljettu aikaisemmin menetelmillä, jotka eivät vastaa nykyajan ympäristö- ja turvallisuusvaatimuksia, jolloin muuan muassa kaivannaisjätealueelta ympäristöön kulkeutuvat vedet ovat aiheuttaneet ongelmia. KAJAK-kohteiden kartoitushankkeissa on tehty muun muassa toimenpidesuosituksia riskien ja vastuukysymysten selvittämiseksi sekä ympäristö- tai terveysriskiä aiheuttavien alueiden kunnostamiseksi.
Nyt riskiä aiheuttavista kohteista on saatu kokonaiskuva, ja Pirkanmaan ELY-keskus on käynnistänyt suljettujen ja hylättyjen kaivannaisjätealueiden kohdekohtaiset selvitykset. Aluieta kunnostetaan tarpeen mukaan riskiperusteisesti. Ympäristöministeriö on keskittänyt tehtävän valtakunnallisesti Pirkanmaan ELY-keskukseen pilaantuneisiin alueisiin liittyvän Maaperä kuntoon -ohjelman tavoin. KAJAK-työhön on varattu vuosille 2020–2022 kaikkiaan 1,4 miljoonan euron määräraha.
Taustalla EU:n kaivannaisjätedirektiivi
EU:n kaivannaisjätedirektiivi vuodelta 2006 edellytti jäsenvaltioita laatimaan päivitettävän luettelon käytöstä poistetuista ja hylätyistä kaivannaisjätealueista, jotka aiheuttavat vakavaa haittaa ympäristölle tai joista voi aiheutua lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä vakava uhka ihmisten terveydelle tai ympäristölle.
Vakavaa haittaa tai uhkaa aiheuttavien kaivannaisjätealueiden luettelo on päivitetty Suomessa viimeksi tammikuussa 2020, ja siinä on nyt 31 kohdetta. 12 kohteessa on käynnissä jälkitarkkailua tai alueen ennallistamista, ja näiden osalta vastuutaho on tiedossa.
19 kohdetta sen sijaan edellyttää tämän hetken tietojen mukaan jatkotoimenpiteitä. Joidenkin kohteiden ympäristövaikutuksista on vasta vähän tietoa, ja näiden kohteiden osalta selvitetään ensin, kuuluvatko ne em. kansalliseen luetteloon ja voiko niistä aiheutua vakavaa ympäristöhaittaa tai vakavaa uhkaa ihmisen terveydelle tai ympäristölle. Lisäksi selvitetään riskienhallintatarpeita ja vastuukysymyksiä sekä tarpeen mukaan kuhunkin kohteeseen sopivan riskienhallinnan toteuttamista. Kohteet on lueteltu taulukossa ELY-keskusalueittain.
Pirkanmaan ELY-keskuksen hankkeessa selvitettävät KAJAK-kohteet
|
Alue
|
Kaivoksen nimi
|
Kunta
|
|
Varsinais-Suomi
|
Aijalan kaivos
|
Salo
|
|
|
Orijärven kaivos
|
Salo
|
|
|
Metsämontun kaivos
|
Salo
|
|
Pirkanmaa
|
Haverin kaivos
|
Ylöjärvi
|
|
|
Ylöjärven kaivos
|
Ylöjärvi
|
|
|
Kylmäkosken kaivos
|
Akaa
|
|
Pohjois-Savo
|
Kangasjärven kaivos
|
Keitele
|
|
|
Ruostesuon kaivos
|
Kiuruvesi
|
|
|
Särkiniemen kaivos
|
Leppävirta
|
|
Pohjois-Karjala
|
Outokummun kaivos
|
Outokumpu
|
|
|
Vuonoksen kaivos
|
Outokumpu
|
|
|
Mätäsvaaran kaivos
|
Lieksa
|
|
Lappi
|
Kärväsvaaran kaivos
|
Kemijärvi
|
|
|
Raajärven kaivos
|
Kemijärvi
|
|
Etelä-Savo
|
Hällinmäen kaivos
|
Pieksämäki
|
|
|
Hälvälän kaivos
|
Savonlinna (Kerimäki)
|
|
Kainuu
|
Tipasjärven kaivos
|
Sotkamo
|
|
Pohjois-Pohjanmaa
|
Makolan kaivos
|
Nivala
|
|
Etelä-Pohjanmaa
|
Korsnäsin kaivos
|
Korsnäs
|
Tavoitteena käynnistää kohteiden selvittäminen 5–6 vuodessa
Pirkanmaan ELY-keskus on koonnut kaikista kohteista yleiset lähtötiedot ja asettanut kohteet järjestykseen, jonka mukaisesti ryhdytään tekemään tarkempia kohdekohtaisia selvityksiä. Joissakin kohteissa käynnistetään tarkkailu, jotta saadaan lisätietoja ympäristövaikutusten arvioimiseksi. Ympäristöministeriö on hyväksynyt etenemisjärjestyksen.
Selvitysten perusteella voidaan arvioida kunnostus- tai muuta riskienhallintatarvetta. Samalla selvitetään, kuka alueen mahdollisesta kunnostamisesta vastaa. Joidenkin kaivosten osalta kaivosyhtiön vastuut ovat mahdollisesti rauenneet tai yhtiötä ei ole enää olemassa.
Lähtötiedot on kerätty yhteistyössä alueellisten ELY-keskusten kanssa, ja tiivistä yhteistyötä tehdään myös muiden viranomaisten kanssa. Pirkanmaan ELY-keskus tekee KAJAK-selvityksiä ja kanavoi mahdollista valtion rahoitusta, mutta alueellinen ELY-keskus toimii kunkin alueen valvovana viranomaisena.
Tavoitteena on aloittaa kaikkien vakavaa haittaa tai uhkaa aiheuttavan kohteen selvitykset 5–6 vuoden sisällä. Yksittäisen kohteen selvittäminen kestää arviolta puolesta vuodesta kahteen vuoteen.
Lisätietoja
Kari Pyötsiä, projektipäällikkö, 0295 036 372, kari.pyotsia@ely-keskus.fi