Marttilan vanhan kaatopaikan ympäristötekniset tutkimukset valmistuivat Kärkölässä

Uutinen 23.6.2020 klo 14.23

Kärkölän kunta ja Pirkanmaan ELY-keskus teettivät keväällä 2020 ympäristöteknisiä tutkimuksia Marttilan vanhan kaatopaikan alueella. Kohteessa todettiin lieviä haitta-ainepitoisuuksia sekä pieni määrä jätettä. Riskinarvioinnin perusteella maaperälle tai pohjavedelle ei aiheudu merkittävää riskiä. Sienien ja marjojen syömistä ei varotoimenpiteenä suositella.

Kärkölän kunnassa, Marttilan vanhalla yhdyskuntajätteen kaatopaikalla tehtiin maaperä- ja pintavesitutkimuksia. Tutkimusten tarkoituksena oli selvittää maaperän ja pintaveden pilaantuneisuutta, mahdollista riskiä pohjaveden pilaantuneisuudelle sekä mahdollisten haitallisten aineiden pitoisuuksia. Kohde on mukana Pirkanmaan ELY-keskuksen valtakunnallisessa Maaperä kuntoon -ohjelmassa. Selvitykseen liittyvät tutkimus- ja suunnittelutyöt toteutti Sitowise Oy.

Marttilan kaatopaikka on toiminut yhdyskuntajätteen kaatopaikkana 1960-70-luvulla. Historiatiedoissa on epäilys, että kaatopaikalle olisi viety teollisuusjätteitä. Kaatopaikka sijaitsee yksityisomistuksessa olevalla asuinkiinteistöllä ja I-luokan pohjavesialueella (Marttila-Hongisto 0431603).

Kaatopaikalle tehtiin kaivinkoneella koekuoppia, joista otettiin näytteitä maaperän laatua koskevia analyyseja varten. Lisäksi kaatopaikalta ojaan purkautuvasta vedestä otetiin vesinäytteitä ja kahdesta jätteisestä koekuopasta, johon suotautui vettä, otettiin vesinäytteet.

Tutkimuksissa havaittiin jätettä viidessä koekuopassa yhdeksästä. Havaittu jäte oli mm. muovia, lasia, tiiltä, metallia, sekalaista jätettä, kuten nahan riekaleita, rengas ja tynnyreitä. Tutkimuksilla saatiin rajattua jätteinen alue melko hyvin. Tutkimuksissa havaittiin kahdessa koekuopassa sinkkiä yli maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetun Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 alemman ohjearvon, mutta muut havaitut pitoisuudet olivat alle alemman ohjearvon. Kynnysarvon ylittävät pitoisuudet olivat sellaisissa koekuopissa, joissa oli jätettä. Kaatopaikan eteläpuolisessa ojassa näkyi kaatopaikan vaikutus kohonneena sähköjohtavuutena ja pääosin taustanäytettä korkeampina metallipitoisuuksina.

Riskiarvion perusteella haitta-ainepitoisuuksien ei arvioida aiheuttavan akuuttia tai erityisen merkittävää altistumisriskiä eikä maaperän puhdistustarvetta nykyisessä käytössä. Varotoimenpiteenä kaatopaikan sienien ja marjojen syömistä ei suositella. Vesientarkkailua jatketaan kahden vuoden ajan kaatopaikan eteläpuolisesta ojasta.

Lisätietoja

Hankevastaava:
Anna Kralik, PIMA-asiantuntija, Pirkanmaan ELY-keskus, 050 395 5074, anna.kralik@ely-keskus.fi

Työn toteutus:
Anna Perttola, Sitowise Oy, 044 4279143, anna.perttola@sitowise.com