Leppävirralla käynnistetään Särkiniemen kaivannaisjätealueen ympäristöselvitykset

Uutinen 13.9.2021 klo 14.26

Valtakunnallisessa KAJAK-hankkeessa selvitetään tämän ja ensi vuoden aikana Särkiniemen kaivannaisjätealueen ympäristö- ja terveysvaikutuksia. Alueen vesistöjen virkistyskäytölle ei ole estettä.

Särkiniemen kaivannaisjätealue
Sivukivestä tehtyä mursketta on käytetty alueella teiden ja kenttien rakentamisessa. © Kuva: Auri koivuhuhta / ELY-keskus

Särkiniemen vanhalla kaivosalueella ja sen läheisyydessä käynnistyy syksyn aikana maaperän, pohjaveden ja sedimenttien pilaantuneisuuden selvittäminen. Selvitys on osa valtakunnallista kaivannaisjätealueisiin liittyvää KAJAK-hanketta, ja tavoitteena on arvioida alueen kunnostustarvetta.

Särkiniemessä on louhittu nikkeliä ja kuparia vuosina 2007–2008. Alueella on ollut kaksi toiminnanharjoittajaa, Finn Nickel Oy ja Vulcan Kotalahti Oy, joista kumpikin on asetettu konkurssiin. Alueen omistaa Leppävirran kunta.

Kaivokselta on louhittu malmia noin 124 000 tonnia ja sivukiveä noin 165 000 tonnia, josta noin 25 000 tonnia on käytetty avolouhoksen täyttämiseen. Malmi on viety rikastettavaksi toiselle kaivokselle. Alueelle jääneet kaivannaisjätteet ovat metallipitoista sivukiveä ja sivukivestä tehtyä mursketta.  Mursketta on hyödynnetty alueen teiden ja kenttien rakentamisessa.

Laaja näytteenotto jatkuu myös ensi vuonna

Ensimmäinen näytteenottokierros tehdään alueella vielä syksyllä 2021, ja näytteitä otetaan lisää keväällä ja kesällä 2022. Selvitys päättyy vuoden 2022 loppuun mennessä.

Arkkuselällä ja Pitkälahdella otetaan näytteitä kaloista, pohjaeläimistä, sedimenteistä ja pintavedestä. Kaivosalueella tutkitaan lisäksi pinta- ja pohjavettä, maaperää sekä kaivannaisjätteen laatua ja määrää.

”Nyt tehtävien tutkimusten sekä aikaisempien tietojen perusteella arvioidaan kunnostustarvetta ja laaditaan kunnostusmenetelmien kestävyyden arviointi”, kertoo pilaantuneiden alueiden asiantuntija Sanna Pyysing Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta.

Selvityksen tilaa Pirkanmaan ELY-keskus, joka vastaa KAJAK-hankkeesta koko maassa. Käytännön tutkimukset tekee Envineer Oy. Toteutusta valvoo Pohjois-Savon ELY-keskus.

Haittaa mahdollisesti vesistöjen pohjaeläimille – virkistyskäytölle ei esteitä

Alueella on tehty useita aikaisempia selvityksiä ja tutkimuksia, joissa on todettu, että kaivannaisjätealueet, murskevarasto, avolouhos, selkeytysaltaat ja tierakenteet kuormittavat Särkiniemen kaivosaluetta ja sen ympäristöä.

Sivukivialueen suotovedessä on havaittu korkeita nikkeli-, sulfaatti- ja rautapitoisuuksia. Happamien ja metallipitoisten valumavesien kuormitus suuntautuu läheisiin vesistöihin, Arkkuselkään ja Pitkälahteen. Pelkästään nikkelin kuormituksen sivukivi-, murske- ja avolouhosalueelta on arvioitu olevan noin 750 kg/vuosi.

”Vesistön virkistyskäytölle, kuten uimiselle tai kalastukselle, ei ole esteitä. Hankkeella varmistetaan, että terveysriskejä ei ole, ja että ympäristöriskit saadaan poistettua tai ainakin minimoitua”, kertoo Keski-Savon ympäristötoimen ympäristötarkastaja Timo Turunen.

Aiemmin tehdyssä riskinarvioinnissa on todettu, että alueen nikkelipitoisuuksista voi aiheutua haittaa vesistöjen syvänteissä erityisesti pohjaeläimille. Kaikkein herkimmille nikkeliallergisille saattaa myös aiheutua oireita uimisesta tai veden käytöstä pesuvetenä.

”Tärkeintä on löytää kustannustehokas keino alueen kunnostamiseksi niin, ettei alueesta aiheudu tulevaisuudessa haittaa ympäristölle, eikä pitkäaikaisia kustannuksia kunnalle. Sekä kuntalaisten että päätöksentekijöiden silmissä on tärkeää, että kunnostus saadaan hoidettua asiallisesti loppuun”, Turunen toteaa. Hän lisää, että kunnostus voi tarjota myös esimerkiksi jätemateriaalien hyötykäyttöön liittyviä mahdollisuuksia kunnalle sekä lähialueen yrityksille.

Lue lisää

Lisätietoja

Sanna Pyysing, pilaantuneiden alueiden asiantuntija, Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, sanna.pyysing@ely-keskus.fi, 0295 036 046

Timo Turunen, ympäristötarkastaja, Keski-Savon ympäristötoimi, timo.turunen@leppavirta.fi, 040 847 3998


  • Tulosta sivu