Pilaantuneen alueen riskinarviointi ja puhdistustarpeen arviointi
Maaperän tai pohjaveden pilaantuneisuuden selvittämisen päättyessä työstä laaditaan raportti, jossa esitetään tutkimustulokset ja arvioidaan alueen pilaantuneisuus sekä riskit. Riskinarvioinnissa selvitetään, voiko todetuista haitta-aineista aiheutua haittaa tai vaaraa ympäristölle tai ihmisten terveydelle.
Pilaantuneisuuden arviointia varten alueen maaperästä sekä tarvittaessa esimerkiksi pohjavedestä ja rakennusten sisäilmasta tutkitaan haitta-aineiden pitoisuuksia, kokonaismääriä ja sijaintia. Lisäksi arvioidaan aineide n muuntumista ja kulkeutumista sekä kartoitetaan mahdollisesti altistuvia henkilöitä ja eliöitä. Riskinarviointi sekä puhdistustarpeen arviointi perustuvat näille tiedoille.
Vaikka haitta-aineita havaitaan, ne eivät aina aiheuta merkittävää. Tämän takia riskit ja puhdistustarve arvioidaan tapauskohtaisesti. Riskinarvioinnissa otetaan huomioon:
- haitallisten aineiden pitoisuudet, kokonaismäärät, ominaisuudet, sijainti ja taustapitoisuudet
- alueen maaperä- ja pohjavesiolosuhteet sekä haitallisten aineiden kulkeutuminen ja leviäminen
- alueen ja sen ympäristön tai pohjaveden nykyinen ja suunniteltu käyttötarkoitus
- mahdollisuus haitallisille aineille altistumiseen lyhyen ja pitkän ajan kuluessa
- altistumisen seurauksena aiheutuvan terveys- tai ympäristöhaitan vakavuus ja todennäköisyys.
Esimerkki niin kutsutusta käsitteellisestä mallista, johon on merkitty haitta-aineet, niiden lähteet sekä kulkeutumis- ja altistumisreitit. Kuva: Pilaantuneen maa-alueen riskinarviointi ja kestävä riskinhallinta (Ympäristöhallinnon ohjeita 6/2014)
Mikäli maaperässä tai pohjavedessä todetut haitta-aineet eivät aiheuta ympäristö- tai terveysriskiä, ne voidaan jättää puhdistamatta. Alueelle voi kuitenkin jäädä esimerkiksi toimenpidetarve tai vesien tarkkailuvelvoite. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (Helsingissä ja Turussa kaupunki) tarkistaa riskinarvioinnin ja päättää puhdistustarpeesta sekä sen tavoitteista. Mikäli maaperä tai pohjavesi todetaan pilaantuneeksi ja haitta-aineiden arvioidaan aiheuttavan haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle, se tulee puhdistaa.
Viitearvot tukevat riskinarviointia ja puhdistustarpeen arviointia
Pilaantuneen alueen ympäristö- ja terveysvaikutuksia sekä puhdistustarvetta arvioidaan muun muassa lainsäädäntöön kirjattujen viitearvojen pohjalta.
- Maaperän pilaantuneisuuden arvioinnissa käytetään apuna valtioneuvoston PIMA-asetuksen (214/2007) viitearvoja. Riskinarviointia ohjaa lisäksi ympäristöhallinnon ohje Pilaantuneen maa-alueen riskinarviointi ja kestävä riskinhallinta.
- Pohjaveden pilaantuneisuuden arviointiin ei ole Suomessa ohjearvoja. Arvioinnissa voidaan hyödyntää muita säädöksiä, mm. ympäristölaatunormeja (VNa 341/2009) sekä talousvedelle asetettuja laatuvaatimuksia.
- Pintavesien pilaantumista voidaan arvioida suhteessa pintavesille laadittuihin ympäristölaatunormeihin (VNa 1022/2006).
PIMA-asetuksen mukaan maaperän pilaantuneisuus tulee arvioida, jos yksi tai useampi haitta-aine ylittää kynnysarvon tai alueen luontaisen taustapitoisuuden. Puhdistustarvetta arvioidaan riskien perustella, ja siinä hyödynnetään eri haitta-aineille määriteltyjä kahta viitearvoa:
- Alempaa ohjearvoa sovelletaan herkässä käytössä (asutus tai virkistys) olevilla alueilla.
- Ylempää ohjearvoa sovelletaan esimerkiksi teollisuusalueilla.
Mitä tarkoitetaan riskillä ja haitalla?
Riski = Arvio terveys- tai ympäristöhaitan luonteesta ja todennäköisyydestä
Riskinarviointi = Menettely, jossa tunnistetaan, määritetään ja kuvataan haittoja ja riskejä
Terveyshaitta = Ihmisessä todettava sairaus, muu terveydenhäiriö tai sellaisen tekijän tai olosuhteen esiintyminen, joka voi vähentää väestön tai yksilön terveellisyyttä
Ympäristöhaitta = Luonnolle ja sen toiminnoille aiheutuva haitta tai ympäristön laadun huononeminen
Lähde: Valtion tuki alueiden pilaantuneisuuden selvittämiseen ja pilaantuneiden alueiden puhdistamiseen - opas lainsäädännön soveltamiseen