Selvittämisvaiheen päättyessä arvioidaan alueen pilaantuneisuus ja tehdään riskinarviointi, jossa arvioidaan, voiko haitta-aineista aiheutua haittaa ympäristölle tai ihmisten terveydelle. Näiden pohjalta arvioidaan alueen puhdistustarve.
Pilaantuneen alueen ympäristö- ja terveysvaikutuksia sekä puhdistustarvetta arvioidaan muun muassa lainsäädäntöön kirjattujen viitearvojen pohjalta.
- Maaperän pilaantuneisuuden arvioinnissa käytetään apuna valtioneuvoston PIMA-asetuksen viitearvoja.
- Pohjaveden pilaantuneisuuden arviointiin ei ole Suomessa ohjearvoja. Arvioinnissa voidaan käyttää hyväksi muita säädöksiä, mm. ympäristölaatunormeja (VNa 341/2009) sekä talousvedelle asetettuja laatuvaatimuksia.
- Pintavesien pilaantumista voidaan arvioida suhteessa pintavesille laadittuihin ympäristölaatunormeihin (VNa 1022/2006).
PIMA-asetuksen mukaan maaperän pilaantuneisuus tulee arvioida, jos yksi tai useampi haitta-aine ylittää kynnysarvon tai alueen luontaisen taustapitoisuuden. Eri haitta-aineille on olemassa kolme eri viitearvoa, joiden avulla pilaantuneisuutta tarkastellaan.
- Kynnysarvon ylittyessä alueen pilaantuneisuus pitää arvioida.
- Alempaa ohjearvoa sovelletaan herkässä käytössä (asutus tai virkistys) olevilla alueilla.
- Ylempää ohjearvoa sovelletaan esimerkiksi teollisuusalueilla.
Puhdistustarve perustuu riskinarviointiin
Puhdistustarpeen arviointi perustuu aina myös laajempaan riskinarviointiin, jossa selvitetään, voiko haitta-aineista aiheutua haittaa ympäristölle tai ihmisen terveydelle. Vaikka haitta-aineita havaitaan, ne eivät aina aiheuta merkittävää ympäristö- tai terveyshaittaa. Tämän takia riskit ja puhdistustarve arvioidaan tapauskohtaisesti.
Riskinarvioinnissa arvioidaan haitta-aineiden määriä, ominaisuuksia, esiintymistä ja mahdollisia kulkeutumisreittejä. Myös haitta-aineille mahdollisesti altistuvia henkilöitä ja eliöitä kartoitetaan. Lisäksi voidaan selvittää haitta-aineiden vaikutuksia pitkällä aikavälillä sekä haitan todennäköisyyttä ja vakavuutta. Riskinarvioinnissa voidaan hyödyntää laadullista tai laskennallista arviointia, tai näitä molempia.
Mikäli maaperässä tai pohjavedessä havaitut haitta-aineet eivät aiheuta haittaa ympäristölle, ne voidaan jättää puhdistamatta. Alueelle voi kuitenkin jäädä esimerkiksi maankäyttörajoite tai vesien tarkkailuvelvoite. Mikäli maaperä tai pohjavesi todetaan pilaantuneeksi ja haitta-aineiden arvioidaan aiheuttavan haittaa ympäristölle tai terveydelle, se tulee puhdistaa.
Jos puhdistustarve todetaan, arvioidaan eri puhdistusmentelmiä ja tehdään puhdistussuunnitelma. Kaikista Maaperä kuntoon -ohjelman kohteista tehdään tässä vaiheessa kestävyyden arviointi, jossa vertaillaan eri puhdistusmenetelmien kestävyyttä. Ohjelmalle räätälöity Kestävyyden arvioinnin malli (KESY) on kaikkien vapaasti hyödynnettävissä.