Riskinarviointi

Selvittämisvaiheen päättyessä arvioidaan alueen pilaantuneisuus ja tehdään riskinarviointi, jossa arvioidaan, voiko haitta-aineista aiheutua haittaa ympäristölle tai ihmisten terveydelle. Näiden pohjalta arvioidaan alueen puhdistustarve. 

Pilaantuneen alueen ympäristö- ja terveysvaikutuksia sekä puhdistustarvetta arvioidaan muun muassa lainsäädäntöön kirjattujen viitearvojen pohjalta.

  • Maaperän pilaantuneisuuden arvioinnissa käytetään apuna valtioneuvoston PIMA-asetuksen viitearvoja.  
  • Pohjaveden pilaantuneisuuden arviointiin ei ole Suomessa ohjearvoja. Arvioinnissa voidaan käyttää hyväksi muita säädöksiä, mm. ympäristölaatunormeja (VNa 341/2009) sekä talousvedelle asetettuja laatuvaatimuksia. 
  • Pintavesien pilaantumista voidaan arvioida suhteessa pintavesille laadittuihin ympäristölaatunormeihin (VNa 1022/2006). 

PIMA-asetuksen mukaan maaperän pilaantuneisuus tulee arvioida, jos yksi tai useampi haitta-aine ylittää  kynnysarvon tai alueen luontaisen taustapitoisuuden. Eri haitta-aineille on olemassa kolme eri viitearvoa, joiden avulla pilaantuneisuutta tarkastellaan. 

  • Kynnysarvon ylittyessä alueen pilaantuneisuus pitää arvioida. 
  • Alempaa ohjearvoa sovelletaan herkässä käytössä (asutus tai virkistys) olevilla alueilla. 
  • Ylempää ohjearvoa sovelletaan esimerkiksi teollisuusalueilla. 

Puhdistustarve perustuu riskinarviointiin 

Puhdistustarpeen arviointi perustuu aina myös laajempaan riskinarviointiin, jossa selvitetään, voiko haitta-aineista aiheutua haittaa ympäristölle tai ihmisen terveydelle.  Vaikka haitta-aineita havaitaan, ne eivät aina aiheuta merkittävää ympäristö- tai terveyshaittaa. Tämän takia riskit ja puhdistustarve arvioidaan tapauskohtaisesti. 

Riskinarvioinnissa arvioidaan haitta-aineiden määriä, ominaisuuksia, esiintymistä ja mahdollisia kulkeutumisreittejä. Myös haitta-aineille mahdollisesti altistuvia henkilöitä ja eliöitä kartoitetaan. Lisäksi voidaan selvittää haitta-aineiden vaikutuksia pitkällä aikavälillä sekä haitan todennäköisyyttä ja vakavuutta. Riskinarvioinnissa voidaan hyödyntää laadullista tai laskennallista arviointia, tai näitä molempia. 

Mikäli maaperässä tai pohjavedessä havaitut haitta-aineet eivät aiheuta haittaa ympäristölle, ne voidaan jättää puhdistamatta. Alueelle voi kuitenkin jäädä esimerkiksi maankäyttörajoite tai vesien tarkkailuvelvoite. Mikäli maaperä tai pohjavesi todetaan pilaantuneeksi ja haitta-aineiden arvioidaan aiheuttavan haittaa ympäristölle tai terveydelle, se tulee puhdistaa. 

Jos puhdistustarve todetaan, arvioidaan eri puhdistusmentelmiä  ja tehdään puhdistussuunnitelma. Kaikista Maaperä kuntoon -ohjelman kohteista tehdään tässä vaiheessa kestävyyden arviointi, jossa vertaillaan eri puhdistusmenetelmien kestävyyttä. Ohjelmalle räätälöity Kestävyyden arvioinnin malli (KESY) on kaikkien vapaasti hyödynnettävissä.

Julkaistu 20.12.2019 klo 12.56, päivitetty 4.6.2020 klo 15.15
  • Tulosta sivu