Pilaantuneen alueen puhdistaminen

Maaperää, pohjavettä tai sedimenttejä ryhdytään puhdistamaan vain, jos pilaantuminen on todettu selvityksessä ja jos riskinarvioinnissa on lisäksi todettu puhdistustarve. Puhdistamisen tavoitteena on saattaa kohteen kunto ympäristönsuojelulainsäädännön edellyttämälle hyväksyttävälle tasolle.

Ennen puhdistamisen aloittamista tehdään kestävyyden arviointi, jossa tarkastellaan eri menetelmien soveltuvuutta ja kestävyyttä. Varsinaiseen puhdistamisvaiheeseen kuuluu puhdistusmenetelmän valinta, puhdistussuunnitelman laatiminen, työn kilpailutus ja hankinta, itse puhdistaminen sekä seuranta ja raportointi.

Pilaantuneen maaperän tai pohjaveden puhdistamisesta on ilmoitettava ennen työn aloittamista alueelliseen ELY-keskukseen PIMA-ilmoituksella, johon liitetään puhdistussuunnitelma. Alueellisen ELY-keskuksen päätös pilaantuneen maaperän tai pohjaveden puhdistamisesta (PIMA-päätös) vaikuttaa olennaisesti hankkeen sisältöön ja toteutukseen, minkä vuoksi puhdistamiseen voi hakea valtionavustusta vasta lainvoimaisen PIMA-päätöksen jälkeen.

Varsinainen puhdistaminen kannattaa tilata asiantuntevalta urakoitsijalta. Puhdistaminen voidaan toteuttaa  

  • paikan päällä maata kaivamatta tai pohjavettä siirtämättä (in-situ)
  • kaivamalla ja käsittelemällä maaperää tai pohjavettä paikan päällä (on-site) 
  • siirtämällä maaperää tai pohjavettä muualle käsiteltäväksi (off-site)

Puhdistamisen yhteydessä kaivettujen maa-ainesten käsittelyä ja sijoittamista ohjaa jätelaki. 

Puhdistamisesta laaditaan loppuraportti, jossa kuvataan työ toteutus ja tulokset. Raportti toimitetaan hyväksyttäväksi alueelliselle ELY-keskukselle, joka voi tarvittaessa pyytää raporttiin täydennystä tai selvennystä ennen hyväksymistä. 

Julkaistu 19.12.2019 klo 14.32, päivitetty 3.2.2020 klo 14.54