Kestävä riskienhallinta

Pilaantuneiden maa-alueiden riskienhallinnassa tavoitteena on merkittäviksi arvioitujen terveys- ja ympäristöriskien vähentäminen hyväksyttävälle tasolle. Riskinhallinta kattaa koko riskejä koskevan suunnittelu- ja päätöksentekoprosessin. Riskinarvioinnilla määritetään tapauskohtaisesti riskien vähenemä sekä sen saavuttamiseksi tarvittavat toimet. Riskienhallinta toteutetaan tyypillisesti päästölähteisiin tai kulkeutumisreitteihin kohdistuvalla kunnostuksella.

Pilaantuneiden maa-alueiden riskienhallintaan sisältyy kestävän kehityksen periaatteet. Kestävässä riskinhallinnassa tarkoituksena on maksimoida saavutettavat kokonaishyödyt ja huomioida toiminnan ympäristö-, sosiaaliset ja taloudelliset tekijät. Riskienhallinnan kestävyyttä voidaan edistää kansainvälisellä ja kansallisella tasolla sekä alueellisesti ja yksittäisen hankkeen osalta. Kansainvälisellä ja kansallisella tasolla voidaan toteuttaa kestävän kehityksen periaatteita muun muassa strategioilla, säädöksillä ja sopimuksilla, jotka ohjaavat riskienhallintaa ja siihen liittyvää toimintaa kestäviin käytäntöihin.

Alueellisesti kestävyyttä voidaan toteuttaa sellaisella maankäytön suunnittelulla ja rakentamisella, jolla tuetaan alueiden ja luonnonvarojen kestävää käyttöä. Yksittäisen kohteen tasolla kestävyyttä voidaan edistää riskienhallinnan lähtökohtien ja kunnostusmenetelmien valinnalla niin, että saavutettavat hyödyt ylittävät riskinhallinnasta aiheutuvat negatiiviset vaikutukset. Myös päätökset vaikuttavat  maaperän hallinnan kestävyyteen. Mitä aikaisemmassa vaiheessa prosessia kestävän kehityksen periaatteet huomioidaan, sitä enemmän on mahdollisuuksia vaikuttaa prosessiin ja päätöksentekoon sekä sitä kautta saavutettaviin hyötyihin.

Julkaistu 29.9.2016 klo 14.51, päivitetty 10.7.2019 klo 14.09