Maaperän ja pohjaveden puhdistamisen kestävyyden arviointimenetelmä KESYä tutkittiin opinnäytteessä

Uutinen 21.4.2022 klo 15.10

Pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistamisessa pyritään kestävään ympäristöriskien hallintaan. Yksittäisen kohteen puhdistamisvaihtoehdoiksi on useita menetelmiä, joiden kestävyyttä voidaan tarkastella kestävyyden arvioinnin työkaluilla. Tuoreessa opinnäytetyössä on tarkasteltu KESYä kunnostusvaihtoehtojen vertailussa ja esitetty kehitysehdotuksia työkaluun.

Maaperä kuntoon -ohjelmassa pilaantuneiden alueiden asiantuntijana työskentelevä Päivi Turtia on tarkastellut maaperän ja pohjaveden puhdistuksen kestävyyden arviointia in situ -kohteissa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoululle laaditussa opinnäytetyössä. Opinnäyte on ylempään AMK tutkintoon. Työn tilaajana on FCG Finnish Consulting Group Oy.

Turtian mukaan KESYllä pyritään osoittamaan indikaattoreiden avulla riskienhallintamenetelmien ja riskienhallintatavoitteiden välinen tasapaino kvantitatiivisella monikriteeripäätöksenteon työkalulla. Tutkimuksessa selvitettiin kestävyyden arvioinnin yhteydessä esiin tulleita tietopuutteita kolmen esimerkkikohteen avulla.

KESY-työkalu on Maaperä kuntoon -ohjelman tilaama työkalu ja sen on toteuttanut Afry. KESYn indikaattorit on kehitetty niin, että kohteiden tutkimusraporteista ja PIMA-asiakirjoista löytyy työkaluun syötettävät tiedot. Tarkastelun perusteella todettiin tietopuutteita kriteereissä: ilmastovaikutukset, alueen käyttäjät ja alueen käyttö, pinta- ja pohjavesi sekä taloudellinen riski.

Tietopuutteet liittyvät aikaan, energiaan, haitta-aineiden kulkeutumiseen, kiinteistön talousveteen ja pohjaveden pilaantumiseen. Merkittävinä tietopuutteina todettiin pohjavesialueen ulkopuolisen kohteen vedenoton huomioimatta jättäminen. Lisäksi ajalla todettiin olevan merkittäviä sosiaalisia ja talousvaikutuksia.

Kaaviossa tietopuuteet, jotka on selostettu myös tekstissä.
KESYssä todetut tietopuutteet. © Kuva: Päivi Turtia

 

"KESYn avulla voidaan arvioida kestävyyttä toisistaan poikkeavien riskienhallintamenetelmien, kuten massanvaihdon, in situ- ja on site -vaihtoehtojen välillä. Ilman massanvaihtoa toteuttavien menetelmien keskinäiseen vertailuun KESYllä on vaikea saada eroja", Turtia toteaa.

KESYä voisi kehittää huomioimalla pinta- ja pohjavesitarkastelun indikaattoreissa veden käytön talousvetenä, vaikka kohde ei sijaitsisikaan pohjavesialueella. Lisäksi kunnostushankkeeseen kuluva aika olisi hyvä tuoda mukaan tarkasteluun.

Lue lisää

Kestävyyden arviointi

Lisätietoja

Päivi Turtia, pima-asiantuntija, Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, paivi.turtia@ely-keskus.fi, 0295 036 132


  • Tulosta sivu