Maaperän ja pohjaveden puhdistushanke kiinnosti asukkaita Hyvinkäällä

Mitä ainetta maaperään injektoidaan in situ -puhdistuksessa? Entä miten asukkaita tiedotetaan raskaasta liikenteestä? Muun muassa tällaiset kysymykset askarruttivat Nopon alueen asukkaita Maaperä kuntoon -ohjelman ja Hyvinkään kaupungin tiedotustilaisuudessa.

Nopon alakoulun pienet pulpetit täyttyivät aikuisista 28. elokuuta, kun hyvinkääläisalueen asukkaille järjestettiin tiedotustilaisuus puhdistushankkeesta, joka on käynnistymässä koulun läheisyydessä. Alueen maaperä ja pohjavesi on pilaantunut klooratuilla liuottimilla, jotka ovat haitallisia ihmiselle ja ympäristölle.

Liuottimet ovat peräisin pesulasta, joka on toiminut koulun lähellä 1960-luvulta aina vuoteen 1995 saakka. Kloorattuja liuottimia on päässyt pesulasta maaperään ja edelleen pohjaveteen ainakin 1970-luvulla tapahtuneessa tulipalossa.

Nopon koululle saapui lähes parikymmentä alueen asukasta.

Pohjavesialue puhtaaksi ja käyttöön

Hankkeen suunnittelija Kimmo Järvinen Rambollilta kertoi yleisötilaisuudessa puhdistuksen etenemisestä sekä hankkeen vaikutuksista alueen asukkaille. Puhdistus toteutetaan pääasiassa paikallisella in situ -menetelmällä, jossa maaperään ja pohjaveteen injektoidaan kloorattuja liottimia hajottavia tehoaineita. Ne tehostavat haitta-aineiden luonnollista hajoamista.

Nopon koululla ollutta yleisöä kiinnostikin tietää, mitä ainetta alueen maaperään käytännössä syötetään.

- In situ -puhdistuksessa käytetään jotain helposti hajoavaa orgaanista ainetta, kuten sokeria tai tärkkelystä, joka auttaa hajottamaan haitta-aineet, kertoi Järvinen.

Kloorattujen liuottimien pitoisuuksia on mitattu pohjavesiputkien avulla. Taustalla on entisen pesulan jätevesikaivot.

Nopon pohjavesialue on luokiteltu vedenhankinnan kannalta tärkeäksi alueeksi, mutta alueelta ei ole otettu vettä vuoden 2017 jälkeen. Puhdistushankkeen tavoitteena onkin haitta-aineiden vähentäminen niin pohja- kuin pintavesissä sekä turvallinen vedenotto kunhan pohjavesi on puhdistunut.

Turvallinen koulutie

In situ -puhdistus vähentää tarvetta kaivaa pilaantunutta maata ja siten myös kaivamisesta ja kuljetuksista aiheutuvia häiriöitä. Nopon alueelle tulee kuitenkin raskasta liikennettä kun vanha pesularakennus puretaan ja purkujätteet kuljetetaan pois. Pesulan välittömästä läheisyydestä joudutaan lisäksi kaivamaan arviolta noin 50 rekallista pilaantunutta maata, jotka on kuljetettava asianmukaiseen jätteenkäsittelyyn.

- Miten oppilaiden vanhemmille, vieressä olevalle päiväkodille ja muille alueen asukkaille tiedotetaan liikenteestä? tiedusteltiinkin yleisöstä.

Marko Hytönen ja Marita Honkasalo Hyvinkään kaupungilta kertoivat, että viestiä voidaan välittää alueen asukkaille kirjeitse ja koululaisten perheisiin myös koulun sähköisellä asiointijärjestelmällä.

Pesulalta tulevilla rekoilla on osin huono näkyvyys koulun edessä kulkevalle kevyen liikenteen väylälle, joka rekkojen on ylitettävä. Syksyn mittaan pohditaan, voisiko näkyvyyden parantamiseksi kaataa puita tai voisiko joku aikuinen olla aamuisin ja iltapäivisin varmistamassa lapsille turvallisen koulutien. Myös urakoitsijaa ohjeistetaan liikkumaan alueella turvallisesti.

Kuvassa näkyy kloorattujen liottimien pitoisuudet pohjavedessä. Talousveden laatuvaatimus on alle 10 µg/l. © Kuva: Ramboll

Kaupungin ja valtion yhteishanke

Ympäristönsuojelulain mukaan vastuu pilaantuneen maan tai pohjaveden puhdistamisesta on pilaantumisen aiheuttajalla. Koska Nopon alueella sijainnut pesula on mennyt jo 1990-luvulla konkurssiin, on toissijainen vastuu Hyvinkään kaupungilla.

Puhdistushanke toteutetaan kuitenkin osana valtakunnallista Maaperä kuntoon -ohjelmaa, joten sen 1,6 miljoonan euron kustannukset jaetaan puoliksi valtion ja Hyvinkään kaupungin kesken.

Lue lisää

• Nopon alueen pilaantuneiden maiden ja pohjaveden puhdistustyöt alkavat (tiedote 18.8.2019)