Maa-ainesten hyötykäyttö

Kaivettu maa-aines luokitellaan pilaantuneeksi tai pilaantumattomaksi. Luokittelu määräytyy tapauskohtaisesti maa-aineksen luonnontilaisuuden, sen sisältämien haitta-aineiden sekä tulevan käyttö- ja sijoituspaikan herkkyyden mukaan. Pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka sisältämät haitta-ainepitoisuudet eivät aiheuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Tämä tarkoittaa esim. maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet alittavat PIMA-asetuksen kynnysarvot tai sen käyttö- tai sijoituspaikan taustapitoisuuden. Kaivettu maa-aines on pilaantunutta, jos ihmisen toiminnasta peräisin olevat haitta-aineet aiheuttavat tai voivat aiheuttaa maa-ainesten käyttö- tai sijoituspaikassa ympäristön pilaantumista. Jäteluonteen arviointiperusteista johtuen maa-aineksia, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät PIMA-asetuksen kynnysarvot, koskee käytännössä ”yleinen” käyttörajoite eli niitä ei voi suoraan, ilman tapauskohtaista harkintaa, hyödyntää kaikissa käyttötarkoituksissa.

Kaivetut maa-ainekset saa viedä vastaanotto- ja käsittelypaikkoihin, joilla on lupa ottaa vastaan kyseisiä maa-aineksia. Haitta-aineet ja niiden pitoisuudet sekä maa-aineksen seassa olevat jätteet vaikuttavat vastaanottopaikan valintaan ja mm. siellä perittäviin maksuihin. Useimmat maankaatopaikat vastaanottavat maa-aineksia, joiden haitta-ainepitoisuudet alittavat PIMA-asetuksen alemmat ohjearvot. Maa-ainesten hyötykäyttö kunnostettavalla alueella ratkaistaan PIMA-hankkeissa osana ympäristöviranomaisen tekemää pilaantuneen alueen kunnostamiseen liittyvää ilmoitus- tai lupapäätöstä.

Julkaistu 30.9.2016 klo 10.36, päivitetty 13.12.2016 klo 15.31