Fysikaaliset kunnostusmenetelmät

Fysikaaliset kunnostusmenetelmät perustuvat haitta-aineiden hajoamiseen, kulkeutumisen heikentymiseen tai siirtämiseen fysikaalisten prosessien vaikutuksesta. Prosessit perustuvat muun muassa ilmavirtaan, vesivirtaan, paineeseen, lämpöön tai sähkövirtaan. Fysikaaliset menetelmien soveltuvuus haitta-aineille on menetelmistä riippuvainen. Käsittelyn kesto on yleensä lyhyt ja menetelmät ovat usein tehokkaita.

Tyypillisiä in situ -menetelmiä maaperän ja pohjaveden käsittelyyn ovat ilmastus ja huokosilmakäsittely. Ilmastuksessa maaperään tai pohjaveteen voidaan injektoida ilmaa, joka haihduttaa haitta-aineet ja kuljettaa ne mukanaan. Ilmastuksen ohella käytetään usein huokosilmatekniikkaa. Huokosilmakäsittely on menetelmä, jossa maaperästä tai pohjavedestä poistetaan haihtuvia ja puolihaihtuvia yhdisteitä alipaineen avulla. Maaperästä poistettavat kaasut tulee johtaa käsiteltäväksi esimerkiksi aktiivihiilisuodatuksella tai katalyyttisellä poltolla.

Maan huuhtelussa maahan johdetaan imeyttämällä tai injektoimalla vettä, jossa voi olla myös haitta-aineen liukoisuutta lisääviä aineita. Huuhtelussa käytetään hyväksi haitta-aineiden vesiliukoisuutta niiden erottamiseen maaperästä. Liukoisten haitta-aineiden käsittelyssä voidaan hyödyntää pump & treat- menetelmää, jossa haitta-aineita sisältävä vesi pumpataan maan käsittelylaitokseen, josta se voidaan johtaa takaisin ympäristöön tai jatkokäsittelyyn kunnalliseen jäteveden puhdistamolle.

Kaivettuihin maa-aineksiin voidaan käyttää myös maan pesua tai termistä käsittelyä. Maan pesulla hienot maahiukkaset voidaan erottaa raskaammista, jolloin myös haitta-aineet konsentroituvat pienempään määrään maata. Pesuprosessissa erottelu voi tapahtua partikkelien kokoon, ominaispainoon tai pintaominaisuuksiin tai näiden yhdistelmiin perustuen. Pesussa likainen jae eli pesurejekti vaatii usein jatkokäsittelyä vaihtoehtoisilla menetelmillä ja puhdas jae voidaan hyötykäyttää kohteessa. Termisessä poltossa käytetään korkeaa lämpötilaa tuhoamaan haitta-aineita hapellisissa olosuhteissa, kun taas termisessä desorptiossa käytetään matalampia lämpötiloja haitta-aineiden haihduttamiseen. Laitteistot sisältävät myös ilmanpäästöjen käsittelyn, sillä poltossa syntyvät ilmanpäästöt tulee käsitellä.

Ilman, veden, paineen ja lämmön lisäksi kunnostamisessa voidaan käyttää hyväksi sähkövirtaa. Näissä elektrokineettisissä menetelmissä voidaan sähkökemiallisten ja -kineettisten prosessien avulla kuljettaa haitta-aineita, kemikaaleja sekä vettä elektrodeille sekä suorittaa kemiallisia reaktioita elektrodeilla. Menetelmä perustuu maahan asetettuihin varauksellisiin elektrodeihin, joiden välillä kulkee sähkövirta.

Julkaistu 30.9.2016 klo 10.34, päivitetty 13.12.2016 klo 15.31