Menetelmät

Jos maaperälle tai pohjavedelle kohdistuvia haittoja tai riskejä voidaan riskinarvioinnin perusteella pitää merkittävinä, tulee maaperän tai pohjaveden riskit vähentää arvioinnissa määritetylle hyväksyttävälle tasolle. Haittojen ja riskien vähentäminen voidaan tyypillisesti toteuttaa poistamalla riskin lähde maaperästä tai pohjavedestä kunnostamalla, hallitsemalla riskejä rakentamisen ja maankäytön suunnittelun keinoin tai ympäristöseurannan avulla.

Riskienhallinta

Pilaantuneiden alueiden riskienhallinta on toimintaa, joka kattaa koko riskejä koskevan suunnittelu- ja päätöksentekoprosessin. Siihen sisältyvät riskinarviointi sekä toimet haittojen ja riskien estämiseksi tai vähentämiseksi. Riskinhallinnan ensisijainen tavoite on kohteessa merkittäviksi arvioitujen ympäristö- ja terveyshaittojen tai -riskien vähentäminen hyväksyttävälle tasolle.

Riskinhallinnan suunnittelussa ja toteutuksessa on tärkeä huomioida, että eri riskinhallintaratkaisuilla, kuten kunnostusmenetelmillä, on aina moniulotteisia vaikutuksia ympäristöön, ihmisiin ja yhteiskuntaan. Nämä vaikutukset voivat olla paitsi positiivisia myös negatiivisia tarkasteltavasta näkökulmasta riippuen. Kestävässä riskinhallinnassa toiminnan positiiviset kokonaisvaikutukset ylittävät negatiiviset vaikutukset ja lopputulos vastaa mahdollisimman hyvin kaikkien asianosaisten tarpeita.

Pilaantuneen maaperän ja pohjaveden kunnostaminen

Pilaantuneen maaperän tai pohjaveden kunnostamisella tarkoitetaan haittojen ja riskien poistamista tai merkittävää vähentämistä. Kunnostusmenetelmä on valittava aina kohdekohtaisesti: maalajista, haitta-aineista ja niiden määristä maassa tai pohjavedessä riippuen eri menetelmät soveltuvat erilaisiin kohteisiin. Joskus kunnostuksessa joudutaan käyttämään useita toisiaan täydentäviä käsittelymenetelmiä, koska maaperä tai pohjavesi saattaa olla pilaantunut useilla erilaisilla haitallisilla aineilla, aineiden pitoisuudet tai niiden pitoisuuserot ovat suuria tai maata on hankala käsitellä sen ominaisuuksista johtuen. Valintaan vaikuttavat teknisen soveltuvuuden lisäksi muun muassa kunnostuksen aikaiset ympäristövaikutukset, käytettävissä oleva aika ja kunnostamiselle asetetut tavoitteet sekä kustannukset.

Pilaantuneen maaperän tai pohjaveden kunnostaminen perustuu joko biologisiin, kemiallisiin tai fysikaalisiin menetelmiin, joiden tarkoituksena on haitta-aineen hävittäminen, poistaminen tai leviämisen estäminen.  Kunnostusmenetelmän soveltuvuus kohteeseen on arvioitava aina tapauskohtaisesti ja tarvittaessa varmistettava kokeellisesti ennen täysimittaisen kunnostamisen aloittamista. Teknisten ominaisuuksien lisäksi kunnostusmenetelmän valintaan vaikuttavat myös ympäristö- ja sosiaaliset vaikutukset.

Kunnostaminen voidaan toteuttaa kohteessa täysin maa-aineksia kaivamatta tai pohjavettä siirtämättä (in situ), kaivamalla ja käsittelemällä maa tai pohjavesi paikan päällä (on site) tai siirtämällä maa tai pohjavesi muualle käsiteltäväksi (off site). Käytettäessä in situ -ratkaisuja maaperän kunnostamiseen voidaan alueen normaalia toimintaa tyypillisesti jatkaa toiminnan häiriintymättä.

Julkaistu 30.9.2016 klo 10.27, päivitetty 13.12.2016 klo 15.29