Kestävä riskienhallinta

Pilaantuneiden maa-alueiden riskinhallinnassa tavoitteena on kohteessa merkittäviksi arvioitujen terveys- ja ympäristöriskien vähentäminen hyväksyttävälle tasolle. Riskinhallinta kattaa koko riskejä koskevan suunnittelu ja päätöksentekoprosessin. Riskinarvioinnilla määritetään tapauskohtaisesti riskien vähenemä sekä sen saavuttamiseksi tarvittavat toimet. Riskien vähentämiseen tarvittavat toimet toteutetaan tyypillisesti päästölähteisiin tai kulkeutumisreitteihin kohdistuvilla kunnostustoimenpiteillä.

Kestävän kehityksen periaatteet tulisi sisällyttää pilaantuneiden maa-alueiden riskinhallintaan. Kestävässä riskinhallinnassa tarkoituksena on maksimoida saavutettavat kokonaishyödyt huomioiden toiminnan ympäristö-, sosiaaliset ja taloudelliset tekijät. Riskinhallinnan kestävyyttä voidaan edistää toimilla kansainvälisellä ja kansallisella tasolla sekä alueellisesti ja yksittäisen hankkeen osalta. Kansainvälisellä ja kansallisella tasolla voidaan kestävän kehityksen periaatteita toteuttaa muun muassa strategioiden, säädösten ja sopimusten valmistelulla, jotka ohjaavat riskinhallintaa ja siihen liittyviä toimintoja ja toimijoita kestäviin käytäntöihin.

Alueellisesti kestävyyttä voidaan toteuttaa sellaisella maankäytön suunnittelulla ja rakentamisella, joilla tuetaan alueiden ja luonnonvarojen kestävää käyttöä. Yksittäisen kohteen tasolla voidaan kestävyyttä edistää riskinhallinnan lähtökohtien ja kunnostusmenetelmien valinnalla siten, että saavutettavat kokonaishyödyt kohteessa ylittävät riskinhallinnan toimenpiteistä aiheutuvat negatiiviset vaikutukset. Eri tasoilla tehdyt päätökset vaikuttavat osaltaan maaperän hallinnan kokonaiskestävyyteen. Mitä aikaisemmassa vaiheessa suunnitteluprosessia kestävän kehityksen periaatteet huomioidaan, sitä enemmän on mahdollisuuksia vaikuttaa prosessiin ja päätöksentekoon sekä sitä kautta saavutettaviin kokonaishyötyihin.

Julkaistu 29.9.2016 klo 14.51, päivitetty 13.12.2016 klo 15.20