Yli 40 kohdetta selvitetty valtakunnallisessa tutkimus- ja kunnostusohjelmassa

Uutinen 1.11.2017 klo 10.58
 

 

 

Valtakunnallisessa pilaantuneen maaperän tutkimus- ja kunnostusohjelmassa tunnistetaan, tutkitaan ja kunnostetaan terveyden, vedenhankinnan ja luontoarvojen kannalta kiireelliset riskikohteet. Tavoitteena on tunnistaa merkittävät pilaantuneet alueet ja saada niiden riskit kestävällä tavalla hallintaan. Keskeistä ohjelmassa on tiivis yhteistyö kunnan, maanomistajan, alueellisen ELY-keskuksen, Pirkanmaan ELY-keskuksen sekä muiden asiantuntijoiden välillä.

Ympäristöhallinnon käytössä on maaperän tilantietojärjestelmä, jonka tietoihin perustuvalla priorisointimallilla tutkimusohjelmaan valikoituvat tutkittavat kohteet. Priorisointiin vaikuttaa mm. alueen sijainti ja mahdolliset riskit. Tutkimusohjelmassa keskitytään kohteisiin, joiden arvioidaan aiheuttavan merkittävää ympäristö- tai terveysriskiä.

Kun tutkimukset pilaantuneeksi epäillyillä riskialueilla on tehty, kohteet jaetaan sellaisiin, jotka eivät vaadi jatkotoimenpiteitä ja sellaisiin, joissa riskinhallintatoimet ovat tarpeen. Jälkimmäiset järjestetään jälleen kiireellisyysjärjestykseen. Lisäksi kohteet jaetaan isännällisiin ja isännättömiin kohteisiin kunnostusohjelmaa varten.

Isännällisissä kohteissa lähdetään siitä, että pilaantumisesta vastaavat toteuttavat itse tarvittavat selvitykset ja riskinhallintatoimet. Isännättömistä kohteista taas valtaosa on kuntien omistuksessa ja kunnat ottavat mahdollisuuksien mukaan osaa niin tutkimuksiin kuin kunnostuksiinkin.  Isännättömissä kohteissa kunnostusta rahoitetaan myös valtion rahoitusjärjestelmillä.

Jo 40 riskikohdetta tutkittu

Vuoden 2017 alusta pilaantuneen maaperän ja pohjaveden tutkimuksia on tehty yli 40 riskikohteessa eri puolilla Suomea aina Hangosta Rovaniemelle saakka (karttaliite). Kaikkiaan tutkimuksia tullaan tekemään vuoden 2017 aikana noin 50-riskikohteessa.

Tutkimus- ja kunnostusohjelman kohteet 2017
 

Tutkimuksia tekevät pääasiassa puitesopimuskonsultit (Ramboll Oy, Pöyry Oy, FCG Oy), mutta myös muita hankintatapoja ja konsultteja käytetään. Tutkimukset tehdään pääosin kairauksin tai koekuopin sekä asentamalla pohjavesiputkia ja ottamalla maaperä-, pohjavesi-, pintavesi- ja huokosilmanäytteitä. Käytössä on myös muita tutkimusmenetelmiä kuten esim. maatutkaluotaus ja MIP-tutkimus

Tutkimuskohteissa, joissa maaperä tai pohjavesi todetaan pilaantuneiksi, laaditaan pohjaveden virtausmalli, riskinarviointi, kestävyyden arviointi ja kunnostusmenetelmien vertailu kustannusarvioineen. Näistä kohteista valikoituvat pääasiassa ne kohteet, jotka hyväksytään kunnostusohjelmaan.

Käynnissä olevat tutkimukset ja niiden raportointi valmistuvat pääosin tämän vuoden loppuun mennessä ja tietoa näistä saa www.maaperakuntoon.fi -sivustolta.

Lisätietoja valtakunnallisesta tutkimus- ja kunnostusohjelmasta antaa projektipäällikkö: Kari Pyötsiä, Pirkanmaan ELY-keskus (kari.pyotsia at ely-keskus.fi, +358295036372).