POAKORI -hankkeessa kehitetään pohjavesialueiden kokonaisvaltaista riskinhallintaa

Uutinen 1.11.2017 klo 11.55
 

 

 

Pohjaveden kemiallisen laadun turvaaminen on tärkeää erityisesti silloin, kun pohjavettä käytetään talousvetenä. Suomessa on 95 kemiallisesti huonossa tilassa olevaa pohjavesialuetta, joista 87 on vedenhankintakäytössä olevia I-luokan pohjavesialueita. Syynä pohjaveden huonoon kemialliseen tilaan on useimmissa tapauksissa maaperän pilaantumisen aiheuttama pohjaveden laadun heikkeneminen.

Nykyisin pohjavesialueen päästökohteita ja vedenottamon tilannetta tarkastellaan erillisinä tapauksina. Näin ei kuitenkaan useasti saada kunnollista kokonaiskuvaa päästökohteiden yhteisvaikutuksista ja tarkoituksenmukaisten riskienhallintatoimien määrittely on vaikeaa. POAKORI hankkeessa tarkoituksena on tarkastella koko pohjavesialuetta ja sen riskejä kokonaisuutena.

Riskiperustainen näkökulma pohjaveden laatuun

Hankkeen toteutus perustuu esimerkkikohteista tehtäviin tarkentaviin selvityksiin ja arviointeihin, kirjallisuustarkasteluihin sekä hankkeen aikana järjestettäviin työpajoihin. Hankkeen esimerkkikohteina toimivat kaksi kemiallisesti huonoon tilaan luokiteltua pohjavesialuetta, joilla on useita pohjaveden laatuun vaikuttavia riskitoimintoja ja -päästökohteita. Tiedot alueilla sijaitsevista riskitoiminnoista ja pohjaveden pilaantuneisuudesta ovat entuudestaan melko kattavat ja lisäksi alueille on jo laadittu alustavat geologiset rakennemallit sekä pohjaveden virtausmallit ja joidenkin haitta-aineiden kulkeutumismalli.

Hankkeen aluksi esimerkkikohteiden merkityksellisistä päästölähteistä selvitetään haitta-aineet ja mallinnetaan niiden kulkeutuminen päästökohdasta vedenottamolle, jotta voidaan arvioida vaikutuksen todennäköisyys ja vakavuus sekä niistä muodostuva ko. päästölähteen aiheuttaman riskin suuruus. Tarkastelu pyritään tekemään mahdollisimman läpinäkyväksi ja yksinkertaiseksi, vaikka monimutkaisempaa matemaattista tarkastelua ei pystyttäisikään välttämään. Myös eri päästölähteiden vaikutuksen kumuloitavuutta pyritään arvioimaan. Kun kaikki pohjavesialueen päästökohteet on arvioitu samalla menetelmällä, voidaan myös niiden merkitys pohjavesialueelle priorisoida.

Tarkennettujen lähtötietojen perusteella päivitetään myös olemassa olevia rakenne-, virtaus- ja kulkeutumismalleja, joiden tuloksia sovelletaan pohjavesialueiden riskinarvioinnissa. Arvioinnissa koko pohjavesialuetta tarkastellaan kokonaisuutena ja kaikkien yksittäisten päästökohteiden merkitys alueen pohjaveden kemialliseen tilaan arvotetaan mahdollisimman yhteismitallisesti. Päivitettyjen mallinnusten sekä riskien tunnistamisen ja arvottamisen perusteella luodaan kokonaisvaltainen toimintamalli. Siinä esitetään riskiperusteiset toimenpidetarpeet, joita voivat olla esimerkiksi päästökohteiden maaperän kunnostus, pohjaveden kunnostaminen aktiivisten käsittelytoimenpiteiden tai luontaisten prosessien avulla, pohjaveden virtauksen rajoittaminen tai kohdennettu seuranta. Riskinhallintatoimenpiteitä vertailtaessa tarkastellaan eri menetelmien teknistä soveltuvuutta kohteeseen, menetelmällä saavutettavissa olevia (puhdistus)tuloksia, ajallista kestoa, luotettavuutta, investointikustannuksia ja pitkäaikaisia käyttökustannuksia sekä sosiaalista hyväksyttävyyttä.

POAKORI_verkko
 

KUVA 1. POAKORI hankkeen kokonaisvaltainen toimintamalli

Lopputuloksena yksilöllisiä toimenpide-ehdotuksia

Tarkastelun lopputuloksena esitetään yksilölliset toimenpidetarpeet pohjavesialueen jokaiselle tunnistetulle päästökohteelle kiireellisyysjärjestyksessä. Yksittäisen pohjavesialueen toimien priorisoinnin lisäksi toimintamallia testataan myös esimerkkikohteiden välisen riskienhallinnan kiireellisyyden priorisoimisessa. Näin toimintamalli mahdollistaa huonossa kemiallisessa tilassa olevien pohjavesialueiden riskinhallintatoimien priorisoinnin myös alueellisella tai kansallisella tasolla.

Hankkeen tavoitteena onkin luoda toimintamalli, jonka avulla voidaan arvottaa minkä tahansa pohjavesialueen päästökohteet keskenään yhteismitallisesti ja myös vertailla eri pohjavesialueisiin kohdistuvia kokonaisriskejä valtakunnallisesti. Hankkeessa sovitetaan yhteen nykyisin käytettävissä olevat työkalut, kuten rakenneselvitykset, virtaama- ja leviämismallinnukset sekä herkkyys-, haavoittuvuus- ja riskianalyysit, ja luodaan uusi kokonaisvaltainen lähestymistapa riskinhallintaan.

POAKORI-hankkeen koordinoinnista ja toimeenpanosta vastaavat Pirkanmaan ja Etelä-Savon ELY-keskukset. Lisäksi hankkeessa ovat mukana Uudenmaan ELY-keskus, Suomen ympäristökeskus, GTK, WaterHope Oy sekä Ramboll Finland Oy. Ohjausryhmään kuuluvat Etelä-Pohjanmaan, Uudenmaan ja Pirkanmaan ELY-keskukset, Suomen ympäristökeskus, Hangon kaupunki, Mikkelin vesilaitos, Geologian tutkimuskeskus, Puolustushallinnon rakennuslaitos ja Liikennevirasto.

Lisätietoja hankkeesta antaa POAKORI hankkeen projektipäällikkö: Esa Rouvinen, Etelä-Savon ELY-keskus (esa.rouvinen at ely-keskus.fi, +358295024228).